Aalto-yliopiston johtosääntö

Aalto-yliopiston johtosääntö määrittää yliopistolain puitteissa yliopiston keskeiset vastuutahot ja niiden tehtävät sekä yliopiston organisaation ja yksiköt. Johtosäännössä on kuvattu myös toimielinten tehtäviin valittavien edustajien valintaprosessi ja henkilöstön ottamista koskevat pääsäännöt. Johtosäännöstä päättää yliopiston hallitus.
Ilmakuva Aalto-yliopiston kampuksesta

Aalto-yliopiston hallitus 26.11.2019

1. Aalto-yliopisto

Aaltokorkeakoulusäätiö toimii Aalto-yliopistona. Säätiöyliopiston toimintaa säätelevät yliopistolaki (558/2009), säätiölaki (487/2015) ja säätiön säännöt. Säätiöyliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään tässä johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä. Johtosäännön vahvistaa hallitus.

1 § Yliopisto

Yliopisto on itsenäinen, monialainen tiede- ja taideyhteisö, joka toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden aloilla sekä niihin läheisesti liittyvillä aloilla.

Yliopiston tehtävänä ja toiminnan tarkoituksena on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopiston kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia.

Yliopisto noudattaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti korkeatasoisen yliopistotoiminnan eettisiä periaatteita ja hyvää hallintotapaa sekä turvaa sisäisessä hallinnossaan opetuksen, tutkimuksen ja taiteen vapauden edellyttämän akateemisen itsehallinnon ja siihen olennaisesti kuuluvan professorikunnan riippumattomuuden.

2 § Korkeakoulu

Yliopisto jakautuu korkeakouluihin, jotka vastaavat oman alansa opetuksesta ja tutkimuksesta yliopiston yhteisten linjausten, strategian sekä vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa itsenäisesti.

Yliopistossa on seuraavat korkeakoulut:
– Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu,
– Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu,
– Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu,
– Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu,
– Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, ja
– Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Korkeakoulujen toiminnan järjestämisestä määrätään tarkemmin korkeakoulukohtaisissa ohjesäännöissä.

Toiminnan järjestämiseksi yliopistossa voi olla erillisiä akateemiseen toimintaan sekä palveluiden järjestämiseen liittyviä erillisiä ja yhteisiä laitoksia sekä muiden yliopistojen kanssa yhteisiä laitoksia.

3 § Yliopiston kieli

Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa suomi. Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi ja ruotsi. Yliopisto voi päättää myös muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

Yliopiston hallintokieli on suomi. Hallitus voi päättää myös muun kielen käyttämisestä suomen kielen rinnalla kokous- ja hallintokielenä kansainvälisen toiminnan ja kansainvälisen henkilökunnan palveluiden ja osallistamisen edellytysten järjestämiseksi.

Teknistieteellisellä ja taideteollisella koulutusalalla yliopisto vastaa osaltaan siitä, että ruotsinkieltä osaavia henkilöitä koulutetaan riittävästi maan tarpeisiin.

4 § Yliopistokonserni

Yliopistolla voi olla sen tehtävien toteuttamista varten määräysvalta yhdessä tai useammassa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä.

Yliopiston konsernijohtoon kuuluvat yliopiston hallitus ja rehtori.

Konsernijohto vastaa yliopistokonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä.

2. Yliopistotason toimielimet

5 § Yliopistotason toimielimet

Yliopiston toimielimet ovat hallitus, rehtori, joka on samalla säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja ja akateemisten asiain komitea.

Yliopistolla voi lisäksi olla provosti, vararehtoreita, professorineuvosto, sijoituskomitea ja tutkintolautakunta.

6 § Hallitus

Yliopiston hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien seitsemän (7) jäsentä. Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta.

Hallituksen jäsenten valinnasta, kelpoisuudesta tehtävään, toimikaudesta sekä hallituksen kokoonpanosta määrätään säätiön sääntöjen 6 §:ssä.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, provosti, vararehtori, korkeakoulun tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen hallintoelimen jäsen. Monijäsenisen hallintoelimen jäsenellä tarkoitetaan yliopiston akateemisten asiain komitean ja muun yliopiston yhteisen hallintoelimen jäsentä sekä korkeakoulun akateemisten asiain komitean jäsentä.

Hallituksen jäsen ei saa olla säätiön välitön edunsaaja tai opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies. Säätiön välittömällä edunsaajalla ei tarkoiteta yliopiston henkilöstöä tai yliopistossa kirjoilla olevaa opiskelijaa.

Hallituksen jäsenen, joka edellä mainitusta syystä on menettänyt kelpoisuutensa, on erottava.

Hallituksen jäsenten valintaan sovelletaan edellä olevan lisäksi, mitä tässä johtosäännössä on 13 §:ssä ja 15 §:ssä määrätty.

7 § Hallituksen tehtävät

Hallitus luo toiminnallaan edellytyksiä vapaalle opetukselle, tutkimukselle ja taiteelliselle toiminnalle sekä tieteelliselle ja taiteelliselle sivistykselle ja edistää niiden kehitystä.

Hallitus huolehtii siitä, että yliopiston toiminta on asianmukaisesti järjestetty ja että sen varainhoito on suunnitelmallista.

Tehtävänsä hoitamiseksi hallitus päättää yliopiston strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus valitsee rehtorin johtamaan yliopiston ja sen muodostaman tiede- ja taideyhteisön toimintaa ja määrittelee rehtorin tehtävät yliopistolain määräysten mukaisesti.

Lisäksi hallitus:
1. nimittää ja erottaa provostin ja muut rehtorin ja provostin suorat alaiset sekä määrää näiden tehtävät ja toimikaudet,
2. nimittää ja erottaa korkeakoulujen johtajina toimivat dekaanit, ja määrää näiden tehtävät ja toimikaudet,
3. nimittää ja erottaa sijoituskomitean jäsenet sekä määrää komitean tehtävät ja jäsenten toimikaudet,
4. perustaa ja lakkauttaa yliopiston korkeakoulut sekä erilliset opetus- ja tutkimusyksiköt, joilla tarkoitetaan tämän johtosäännön 2 §:n 2 ja 4 momentissa mainittuja yksiköitä,
5. vahvistaa yliopiston vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion,
6. vahvistaa yliopiston vuotuisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen,
7. toimittaa kertomuksen yliopiston toimintavuodesta yliopiston akateemisten asiain komitealle,
8. vahvistaa yliopiston johtosäännön, taloussäännön ja muut vastaavat määräykset ja
9. päättää opiskelijan erottamisesta yliopistosta siten kuin lainsäädännössä tarkemmin määrätään.

Hallitus vastaa siitä, että yliopiston kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallitus voi omalla päätöksellään siirtää toimeenpanovaltaansa rehtorille, muille toimielimille tai säätiön palveluksessa oleville henkilöille.

Hallituksen tehtävistä ja työskentelystä määrätään tarkemmin hallituksen työjärjestyksessä.

8 § Rehtori

Rehtori johtaa yliopistoa ja edustaa sen muodostamaa tiede- ja taideyhteisöä.

Rehtorin nimittää ja erottaa hallitus. Rehtorin toimikausi on viisi (5) vuotta.

Jos rehtoriksi nimitetään Aalto-yliopiston professori, hän on rehtorikautensa ajaksi vapautettu professorin tehtävänsä hoidosta.

9 § Rehtorin tehtävät

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa yliopistolain, yliopistoyhteisön arvojen, hallituksen hyväksymän strategian sekä hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Rehtori johtaa yliopiston pitkän tähtäimen strategista kehittämistä ja kumppanuuksia. Rehtori vastaa:
1. yliopiston strategian kehittämisestä ja toimeenpanosta,
2. yliopiston resurssien hallinnasta ja allokoinnista ja
3. toimenpiteistä, jotka tukevat ja varmistavat yliopiston tulevaisuutta rakentamalla ja ylläpitämällä strategisia suhteita julkiseen valtaan, elinkeinoelämään, akateemisiin kumppaneihin, julkishallintoon, alumneihin ja muuhun yhteiskuntaan.

Lisäksi rehtorin tehtäviin kuuluu:
4. vahvistaa koko yliopistoa koskevat ohjesäännöt sekä tämän johtosäännön 2 §:n 2 ja 4 momentissa mainittujen yksiköiden ohjesäännöt,
5. päättää tutkintoon johtavien koulutusohjelmien käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä aloituspaikkojen määrästä,
6. myöntää yliopiston palveluksessa olevalle henkilölle oikeus käyttää professorin arvonimeä sekä dosentin arvo yliopistolain mukaisilla perusteilla,
7. muut tämän johtosäännön määräämät tehtävät ja
8. hallituksen määräämät muut tehtävät.

Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtori voi vahvistaa työjärjestyksen, jossa määrätään tarkemmin rehtorin ja provostin sekä suoraan heidän alaisinaan olevien tehtävien hoitamisesta.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa nimityskomiteaa lukuun ottamatta.

10 § Provosti ja vararehtorit

Yliopistolla voi olla provosti, jonka hallitus nimittää rehtorin esityksestä. Yliopistolla voi olla vararehtoreita, jotka hallitus nimittää rehtorin ja provostin yksimielisestä esityksestä.

Jos provostiksi tai vararehtoriksi nimitetään Aalto-yliopiston professori, hän on toimikautensa ajaksi vapautettu professorin tehtävänsä hoidosta.

Provostin tehtäviin kuuluu:
1. toimia rehtorin sijaisena,
2. tukea rehtoria strategisessa suunnittelussa, professorien nimittämisessä ja resurssisuunnittelussa,
3. johtaa yliopiston kaikkia opetukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuteen liittyviä prosesseja sekä
4. muut rehtorin hänelle määräämät tehtävät.

Provostilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa hallituksen nimityskomiteaa lukuun ottamatta.

Provosti toimii suoraan rehtorin alaisena. Vararehtorit toimivat suoraan rehtorin tai provostin alaisina sen mukaan kuin rehtorin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

11 § Yliopiston akateemisten asiain komitea

Yliopiston akateemisten asiain komitea on yliopistolaissa tarkoitettu yhteinen monijäseninen yliopistotason hallintoelin.

Yliopiston akateemisten asiain komiteaan kuuluu 19 jäsentä ja 38 varajäsentä. Varajäsenten sijaantulojärjestyksestä määrätään tarkemmin yliopiston akateemisten asiain komitean työjärjestyksessä.

Komitean jäsenistä yhdeksän (9) edustaa professorikuntaa, kuusi (6) muuta tutkimus- ja opetushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja neljä (4) opiskelijoita. Varajäsenet nimetään samassa suhteessa kuin varsinaiset jäsenet. Kaikissa edellä mainituissa ryhmissä tulee olla edustettuina yliopiston kolme toimialaa – kauppatieteet, tekniset tieteet sekä taideteollisuus.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö toimii yliopiston akateemisten asiain komitean puheenjohtajana. Rehtori nimittää komitean varapuheenjohtajan sekä sihteerin.

i) Professorikunta, ii) muu tutkimus- ja opetushenkilöstö sekä yliopiston muu henkilöstö ja iii) opiskelijat valitsevat yliopiston akateemisten asiain komitean jäsenet keskuudestaan seuraavalla tavalla:

Professorikunta: 16 §:ssä tarkoitettu professorineuvosto valitsee professorikunnasta yhdeksän (9) edustajaa ja heidän varaedustajansa seuraavasti:
– kauppakorkeakoulun professorikunta valitsee keskuudestaan kaksi (2) jäsentä,
– taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professorikunta valitsee keskuudestaan kaksi (2) jäsentä,
– insinööritieteiden korkeakoulun professorikunta valitsee keskuudestaan yhden (1) jäsenen,
– kemian tekniikan korkeakoulun professorikunta valitsee keskuudestaan yhden (1) jäsenen,
– perustieteiden korkeakoulun professorikunta valitsee keskuudestaan yhden (1) jäsenen, ja
– sähkötekniikan korkeakoulun professorikunta valitsee keskuudestaan yhden (1) jäsenen, sekä
– tekniikan alalla toimivien korkeakoulujen professorikunta valitsee yhteisesti yhden (1) jäsenen.
Professorineuvosto valitsee vastaavassa suhteessa varsinaisille jäsenille varajäsenet.

Muu tutkimus- ja opetushenkilöstö sekä yliopiston muu henkilöstö: Kuusi (6) tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustajaa ja heidän varaedustajansa valitaan vaaliohjesäännön mukaisesti kuitenkin siten, että vähintään kaksi (2) heistä edustaa muuta tutkimus- ja opetushenkilöstöä ja vähintään kaksi (2) muuta henkilöstöä.

Opiskelijat: Ylioppilaskunta valitsee yliopiston akateemisten asiain komiteaan neljä (4) opiskelijaedustajaa sekä heidän varaedustajansa.

Yliopiston akateemisten asiain komitean toimikausi on neljä (4) kalenterivuotta 31 §:ssä mainituin poikkeuksin. Opiskelijajäsenen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi.

Mikäli yliopiston akateemisten asiain komitean jäsen menettää tämän pykälän 3 momentissa mainitun kelpoisuutensa, päättyy jäsenen toimikausi yliopiston akateemisten asiain komiteassa. Kesken toimikauden tehtävästään luopuneen tai kelpoisuutensa menettäneen jäsenen tilalle nousee varajäsen.

12 § Vaalitoimikunta

Rehtori nimittää vaalitoimikunnan, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, lainopillinen neuvonantaja ja 3-6 muuta jäsentä. Vaalitoimikunta huolehtii akateemisten asiain komiteoiden vaaleihin liittyvistä käytännön järjestelyistä. Vaalitoimikunnan tehtävistä ja vaaleista määrätään tarkemmin vaaliohjesäännössä. Vaalitoimikunnan jäsen on esteellinen astumaan ehdolle vaaliin.

13 § Yliopiston akateemisten asiain komitean tehtävät

Yliopiston akateemisten asiain komitean toiminnan tarkoituksena on edistää tutkimuksen, opetuksen sekä taiteellisen toiminnan korkeaa laatua.

Yliopiston akateemisten asioiden komitean tehtäviin kuuluu
1. päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista,
2. päättää opiskelijoiden valintaperusteista,
3. päättää opetukseen, tutkimukseen sekä taiteelliseen toimintaan liittyvistä muista yleisistä säännöistä,
4. asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat tai muut tutkimuksen ja opetuksen hoitamiseksi tarvittavat toimielimet sekä määrätä niiden puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet sekä näiden toimintaa ohjaavat säädökset,
5. päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta,
6. nimittää ja erottaa 15 §:ssä tarkoitetun nimityskomitean jäsenet ja
7. päättää kunniatohtorin arvonimen antamisesta.

Yliopiston akateemisten asiain komitea voi omalla päätöksellään siirtää edellä mainittuja tehtäviään korkeakoulujen akateemisten asiain komiteoille lukuun ottamatta kohdan viisi (5) ja kuusi (6) tehtäviä.

Yliopiston akateemisten asiain komitean tehtävänä on edellä olevan lisäksi nimittää yliopiston hallituksen jäsenet säätiön sääntöjen 6 §:n ja tämän johtosäännön määräysten mukaisesti.

Yliopiston akateemisten asiain komitea nimittää hallituksen jäsenet johtosäännön 15 §:ssä määrätyn nimityskomitean tekemän esityksen pohjalta. Jos yliopiston akateemisten asiain komitea ei hyväksy nimityskomitean tekemää esitystä, palauttaa yliopiston akateemisten asiain komitea esityksen nimityskomitealle uudelleen valmisteltavaksi. Akateemisten asiain komitea voi palauttaa nimityskomitean esityksen uudelleen valmisteltavaksi yhden kerran.

Yliopiston akateemisten asiain komitean puheenjohtaja käynnistää hallituksen valintaprosessin säätiön sääntöjen määräämällä tavalla. Kun valittavaksi tulee perustajien ehdolle asetettava hallituksen jäsen, on akateemisten asiain komitean puheenjohtajan ilmoitettava siitä vähintään kolmea kuukautta ennen hallituksen jäsenen toimikauden alkamista perustajille Suomen valtiota lukuun ottamatta. Näiden perustajien tulee ilmoittaa asettamansa ehdokkaat akateemisten asian komitean puheenjohtajalle vähintään kahta kuukautta ennen hallituksen jäsenen toimikauden alkamista. Mikäli perustajat eivät ilmoita ehdokkaitansa, asettaa heidät ja nimeää akateemisten asiain komitea.

Akateemisten asiain komitean puheenjohtajan tulee ilmoittaa viipymättä nimityskomitean puheenjohtajalle säätiön perustajien asettamat ehdokkaat hallituksen jäsenten nimittämistä koskevan esityksen laatimista varten.

14 § Yliopiston akateemisten asiain komitean kokous

Yliopiston akateemisten asiain komitea on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Yliopiston akateemisten asiain komitea kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Lisäksi mikäli yli puolet jäsenistä sitä pyytää, on yliopiston akateemisten asiain komitea kutsuttava koolle.

Kutsu kokoukseen on lähetettävä akateemisten asioiden komitean jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Rehtorilla, provostilla, vararehtoreilla ja korkeakoulujen johtajilla tai asian käsittelyn niin vaatiessa edellä mainittujen määräämillä henkilöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yliopiston akateemisten asiain komitean kokouksessa.

Kokouksessa pidettävän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi kokouksessa läsnä olevaa jäsentä.

Yliopiston akateemisten asiain komitean päätöksenteossa noudatetaan enemmistöperiaatetta: ehdotus, joka saa yli puolet läsnä olevien komitean jäsenten äänistä, katsotaan yliopiston akateemisten asiain komitean hyväksymäksi.

Kullakin akateemisten asiain komitean jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa.

15 § Hallituksen nimityskomitea

Hallituksen nimityskomitea valmistelee akateemisten asiain komitean päätöksen yliopiston hallituksen jäsenten valitsemisesta. Nimityskomitean on nautittava akateemisten asiain komitean luottamusta ja yliopistoyhteisön arvostusta.

Nimityskomiteassa on viisi (5) jäsentä, joista kaksi (2) edustaa säätiöyliopiston muita perustajia kuin Suomen valtiota. Akateemisten asiain komitean puheenjohtaja pyytää säätiön perustajia esittämään ehdokkaansa nimityskomiteaan hyvissä ajoin ennen komitean nimittämistä. Komitean jäsenten tulee edustaa yliopiston kunkin alan – teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisuuden – asiantuntemusta.

Nimityskomitean jäsenten toimikausi on yksi (1) vuosi. Yliopiston akateemisten asiain komitea nimittää kesken toimikauden eronneen jäsenen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Nimityskomitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Nimityskomitea on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

Nimityskomitea kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Kutsu kokoukseen on lähetettävä komitean jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Päätöksenteossa noudatetaan enemmistöperiaatetta: ehdotus, joka saa yli puolet läsnä olevien komitean jäsenten äänistä, katsotaan nimityskomitean hyväksymäksi.

Kullakin nimityskomitean jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Nimityskomitea tekee yliopiston akateemisten asian komitealle esityksen hallituksen jäsenistä kuultuaan Suomen valtiota ja muita säätiön perustajia sekä ylioppilaskuntaa. Nimityskomitea tekee akateemisten asiain komitealle esityksen hallituksen jäsenten toimikauden muuttamista koskevasta sääntömuutoksesta.

16 § Professorineuvosto

Professorineuvosto toimii rehtorin, provostin ja vararehtoreiden neuvonantajaelimenä ja tuo kuuluviin tiede- ja taideyhteisön äänen olennaisissa yliopiston arvoihin liittyvissä kysymyksissä.

Neuvostoon kuuluvat kaikki yliopiston vakinaiset professorit, professorien tenure track -urajärjestelmässä olevat professorit ja muut päätoimiset professorikunnan jäsenet sekä yliopistossa toimivat akatemiaprofessorit. Yliopiston rehtorilla, provostilla, vararehtoreilla ja korkeakoulujen johtajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus professorineuvoston kokouksissa.

(Momentti 3) kumottu 26.11.2019

Professorineuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja vähintään kaksi (2) varapuheenjohtajaa.  Puheenjohtaja kutsuu neuvostolle sihteerin.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta.

Professorineuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Neuvosto kokoontuu myös silloin, jos yli kymmenen (10) prosenttia yliopiston professorikunnasta sitä neuvoston puheenjohtajalta kirjallisesti pyytää.

Professorineuvosto voi asettaa keskuudestaan jaostoja käsittelemään tehtäväalueeseensa kuuluvia keskeisiä, yliopistoyhteisön tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä.

(Momentti 8) kumottu 26.11.2019

17 § Sijoituskomitea

Sijoituskomitea koostuu hallituksen kutsumista jäsenistä. Komitea toimii hallituksen, rehtorin ja talousjohtajan neuvoa-antavana elimenä yliopiston varainhoitoa koskevissa kysymyksissä.

18 § Muut neuvoa-antavat toimielimet

Hallituksella ja rehtorilla on oikeus nimittää muita neuvoa-antavia tai tilapäisiä toimielimiä sekä päättää näiden tehtävistä.

19 § Tutkintolautakunta

Tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä opintosuorituksia koskevia oikaisupyyntöjä sekä käsitellä yliopistolain 82 §:ssä säädettyjen oikaisupyyntöjen johdosta tehtyihin päätöksiin kohdistuvia oikaisuvaatimuksia.

Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 10 muuta jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen.

Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professoreita. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia. Lautakunnassa on opiskelijaedustus yliopiston kolmelta toimialalta.  Ylioppilaskunta valitsee tutkintolautakunnan opiskelijaedustajat ja heidän varajäsenensä.

(Momentti 4) kumottu 26.11.2019

20 § Opintotukilautakunta (kumottu 26.11.2019)

21 § Hallinto- ja tukipalvelut

Rehtori päättää hallinto- ja tukipalveluiden rakenteesta ja organisoinnista. Palvelujen rakenne, prosessit ja vastuut täsmennetään erillisissä toimintaperiaatteita ja menettelyä koskevissa asiakirjoissa.

3. Korkeakoulutason toimielimet

22 § Korkeakoulun johtaja

Korkeakoulujen johtajina toimivat dekaanit, jotka johtavat yliopiston korkeakouluja hallituksen ja rehtorin tämän johtosäännön heille antaman toimeenpanovallan perusteella.

Hallitus nimittää ja erottaa korkeakoulun dekaanin tästä tehtävästä rehtorin esityksestä. Rehtori nimittää ja erottaa varadekaanin korkeakoulun dekaanin esityksestä.

Korkeakoulun dekaanin toimikausi on viisi (5) kalenterivuotta. Jos dekaani on Aalto-yliopiston professori, hänet on täksi ajaksi vapautettu professorin tehtäväänsä kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Korkeakoulun dekaani toimii tehtävissään suoraan rehtorin tai provostin alaisena heidän työnjakoaan vastaavasti sen mukaan kuin rehtorin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

23 § Korkeakoulun dekaanin tehtävät

Korkeakoulua johtavan dekaanin tehtävänä on, yliopiston hallituksen ja rehtorin antamien suuntaviivojen mukaisesti:
1. johtaa korkeakoulun toimintaa,
2. tehdä rehtorille esitys korkeakoulun ohjesäännöksi,
3. tehdä rehtorille esitys korkeakoulun varadekaaneiksi,
4. nimittää korkeakoulun laitosten tai osastojen johtajat ja erottaa heidät tästä tehtävästä sekä ottaa työsopimussuhteeseen ja irtisanoa korkeakoulun muu henkilöstö kuin professorit siinä laajuudessa kun rehtori on tämän tehtävän delegoinut,
5. tehdä rehtorille esitys korkeakoulun toiminta ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää resurssien jakamisesta korkeakoulussa hallituksen vahvistaman toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa,
6. ottaa korkeakoulun opiskelijat, tehdä rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset sekä myöntää tutkinnot, 7. käsitellä opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat,
8. toimia korkeakoulun akateemisten asiain komitean puheenjohtajana sekä
9. muut hallituksen, rehtorin ja korkeakoulun ohjesäännön määräämät tehtävät.

Korkeakoulun dekaani voi delegoida toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä muun henkilön ratkaistavaksi.

24 § Korkeakoulujen akateemisten asioiden komiteat

Korkeakoulun akateemisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on korkeakoulukohtaiset akateemisten asioiden komiteat. Korkeakoulun akateemisten asiain komitea on yliopistolaissa tarkoitettu monijäseninen korkeakoulutason toimielin. Korkeakoulun akateemisten asiain komitea hoitaa yliopiston akateemisten asiain komitean sille osoittamat tehtävät.

Yliopistossa on seuraavat korkeakoulujen akateemisten asiain komiteat:
– insinööritieteiden akateeminen komitea,
– kauppatieteen akateeminen komitea,
– kemian tekniikan akateeminen komitea,
– perustieteiden akateeminen komitea,
– sähkötekniikan akateeminen komitea ja
– taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea.

Korkeakoulun akateemisten asiain komitea koostuu i) professorikunnan, ii) muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön ja iii) opiskelijoiden edustajista.

Korkeakoulujen akateemisten asiain komiteoissa on neljätoista (14) jäsentä ja kaksikymmentä kahdeksan (28) varajäsentä. Jäsenistä kuusi (6) edustaa professorikuntaa, neljä (4) muuta tutkimus- ja opetushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja neljä (4) opiskelijoita. Akateemiset komiteat määräävät varajäsenten sijaantulojärjestyksen.

Kemian tekniikan akateemisessa komiteassa on 4 momentista poiketen yksitoista (11) jäsentä ja kaksikymmentä kaksi (22) varajäsentä. Jäsenistä viisi (5) edustaa professorikuntaa, kolme (3) muuta tutkimus- ja opetushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja kolme (3) opiskelijoita.

Korkeakoulun akateemisten asiain komitean puheenjohtajana toimii korkeakoulun dekaani tai hänen määräämänsä henkilö. Dekaani nimittää korkeakoulun akateemisten asiain komitean varapuheenjohtajan ja sihteerin. 

16 §:ssä tarkoitetun professorineuvoston kyseisessä korkeakoulussa toimivat jäsenet valitsevat komiteaan professorikunnan edustajat sekä heidän varaedustajansa. Professorikuntaa voi edustaa komiteassa vain kyseisen korkeakoulun professorikuntaan kuuluva henkilö.

Ylioppilaskunta valitsee komitean opiskelijaedustajat sekä heidän varaedustajansa. Opiskelijaedustajien tulee olla opiskelijoina siinä korkeakoulussa, jonka akateemisten asiain komitean vaaliin he osallistuvat.

Korkeakoulun tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustaja sekä heidän varaedustajansa valitaan vaaleilla.

Korkeakoulun akateemisten asiain komitean toimikausi on neljä (4) kalenterivuotta 31 §:ssä mainituin poikkeuksin. Opiskelijajäsenen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi.

Mikäli korkeakoulun akateemisten asiain komitean jäsen menettää tämän pykälän 4 momentissa mainitun kelpoisuutensa, päättyy jäsenen toimikausi korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa.

Kesken toimikauden tehtävästään luopuneen tai kelpoisuutensa menettäneen jäsenen tilalle nousee varajäsen.

25 § Korkeakoulun akateemisten asiain komitean tehtävät

Korkeakoulun akateemisten asiain komitean tulee yliopiston akateemisten asiain komitean sekä korkeakoulun johtajan sille osoittamien muiden tehtävien ohella tehdä esitys
1. korkeakoulukohtaisesta opetussuunnitelmasta,
2. korkeakoulukohtaisista tutkintovaatimuksista,
3. korkeakoulukohtaisista valintaperusteista,
4. muista akateemiseen toimintaan liittyvistä asioista,
5. muista korkeakoulua johtavan dekaanin määräämistä tehtävistä sekä
6. päättää korkeakoulun promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta.

Korkeakoulun akateemisten asiain komitea voi omalla päätöksellään siirtää edellä mainittuja tehtäviään muille yliopistolain 27 §:n mukaisille toimielimille.

26 § Korkeakoulun akateemisten asiain komitean kokous

Korkeakoulun akateemisten asiain komitea on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Korkeakoulun akateemisten asiain komitea kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Lisäksi mikäli yli puolet jäsenistä sitä pyytää, on korkeakoulun akateemisten asiain komitea kutsuttava koolle.

Kutsu kokoukseen on lähetettävä korkeakoulun akateemisten asioiden komitean jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kokouksessa pidettävän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi kokouksessa läsnä olevaa jäsentä. Korkeakoulua johtavalla dekaanilla, varadekaanilla tai edellä mainittujen määräämillä henkilöillä on oikeus esitellä asioita korkeakoulun akateemisten asiain komitean kokoukselle.

Kullakin korkeakoulun akateemisten asiain komitean jäsenellä on yksi ääni. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista jäsenistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa.

4. Yliopiston henkilöstö

27 § Professorin tehtävät ja kelpoisuus

Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Professorin (full professor -taso) tehtävään vaaditaan korkeatasoinen tieteellinen tai taiteellinen pätevyys, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä sekä kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Tarvittaessa vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.

Professorin ottamisesta työsuhteeseen ja vaadittavista ansioista määrätään tarkemmin rehtorin hyväksymässä ohjesäännössä.

28 § Kielitaito

Yliopistoasetuksessa säädetyn kielitaidon hallinta tulee varmistaa hakuasiakirjojen ja mahdollisesti annettavan opetusnäytteen perusteella ennen kuin tehdään päätös henkilön ottamisesta työsuhteeseen.

Ulkomaalaiselle tai Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan myöntää ilman erillistä hakemusta erivapaus yliopistoasetuksessa (770/2009) säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta. Erivapauden myöntää se toimielin tai henkilö, joka tehtävään ottaa. Professorille erivapauden myöntää kuitenkin korkeakoulun dekaani.

5. Johtosääntöä koskevat säännökset

29 § Johtosäännön muuttaminen

Johtosääntöä koskevista muutoksista päättää hallitus. Muutosehdotus, joka saa yli kaksi kolmasosaa (2/3) läsnä olevien hallituksen jäsenten äänistä, katsotaan hallituksen hyväksymäksi.

30 § Voimassaolo

Tämä johtosääntö astuu voimaan 1. tammikuuta 2010. Uuden johtosäännön onnistuneen toimenpanon edellyttämät toimenpiteet voidaan suorittaa ennen johtosäännön astumista voimaan.

Tämä johtosääntö kumoaa Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun aikaisemmat johtosäännöt 30 §:ssä mainitulla tavalla.

Johtosäännön muutos tulee voimaan 1.1.2011. [Muutokset: 2 § 1 ja 2 mom., 6 § 3 mom., 9 § 3 mom. 13 kohta, 11 § 6 mom., 15 § 3 mom., 20 § 2 mom., 22 § 2, 3 ja 4 mom., 23 § 1 mom. 3, 4, 6, ja 7 kohta sekä 2 mom., 24 § 2, 4, 5 ja 6 mom.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 1.1.2012. [Muutokset: 2 § 2 mom., 11 § 5 mom.,24 § 2, 4 ja 5 mom.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 1.8.2012. [Muutokset: 3 § 1 mom.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 1.1.2013. [Muutokset: 3 § 4 mom., 16 § 1 mom., 4 luku, 27 §, 28 §, 5. luku, 29 §, 30 §, 6. luku, 31 §, 32 §]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 1.7.2013. [Muutokset: 6 § 4 mom., 16 § 3 mom., 24 § 3, 4, 5 ja 12 mom.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 1.5.2014. [Muutokset: 5 § 2 momentti, 6 § 3 momentti, 7 § 4 momentti, 1 ja 4 kohdat, 9 § 1, 2, 3 ja 5 momentti, 10 §, 14 § 4 momentti, 16 § 1 ja 2 momentti, 21 §.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 4.10.2014. [Muutokset 9 § 3 momentti, 5 kohta, 9 § 5 momentti), 10 § 5 momentti, 22 § 4 momentti.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 16.9.2016. [Muutokset 5 § 1 momentti, 7 § 2 momentti), 13 § 2 momentti 5-kohta.]

Johtosäännön muutos tulee voimaan 27.11.2019. [Muutokset 5 § 2 momentti, 16 § 2 - 4 momentti ja 8 momentti), 19 § 3 ja 4 momentti, 20 §, 24 § 6 mom.]

6. Siirtymäaika

31 § Yliopiston ja korkeakoulujen akateemisten asiain komiteoiden ja opiskelijajäsenten toimikaudet

Yliopiston ja korkeakoulujen ensimmäisten akateemisten asiain komiteoiden toimikausi päättyy 31.12.2013.

Insinööritieteiden akateeminen komitea, kemian tekniikan akateeminen komitea, akateeminen komitea, perustieteiden akateeminen komitea ja sähkötekniikan akateeminen komitea valitaan vaaleilla 1.1.2011alkavaksi ja 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi.

Taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea valitaan vaaleilla 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi. Vaalit järjestetään helmikuun 2012 loppuun mennessä. Aikaisempi taideteollinen akateeminen komitea toimii Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateemisena komiteana kunnes uusi akateeminen komitea on valittu.

32 § Entiset johtosäännöt ja korkeakoulujen muut merkittävät asiakirjat

Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun nykyiset johtosäännöt ja muut merkittävät asiakirjat pysyvät voimassa tämän johtosäännön voimaanastumisen jälkeen siltä osin, kuin samoista asioista ei määrätä tässä johtosäännössä tai voimassa olevissa muissa toimintaperiaatteissa ja menettelyä koskevissa asiakirjoissa. Korkeakoulujen nykyiset johtosäännöt ja muut merkittävät asiakirjat, jotka jäävät voimaan tämän johtosäännön astuttua voimaan, tulevat mitättömiksi, kun voimaan astuu samantyyppisiä asioita koskevia toimintaperiaatteita ja menettelyä koskevia asiakirjoja.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu