Yläkoululaiset tytöt tutustuivat teknologian maailmaan naistenpäivän kunniaksi
Teknologiateollisuuden kasvuohjelmien päällikkö ja entisen Teknillisen korkeakoulun alumni Piia Simpanen aloitti päivän kertomalla, miksi teknologiaa kannattaa opiskella. Puheenvuorossaan hän korosti sitä, miten teknologialla voi muuttaa maailmaa ja miten monipuolisia mahdollisuuksia avautuu teknologiaa opiskelemalla. Hän rohkaisi tyttöjä miettimään rohkeasti omia polkujaan, ja kehotti heitä pohtimaan missä he ovat hyviä, mitä he rakastavat ja mistä he tulevaisuudessa voivat saada elantonsa.
Yritysnäkökulmaa ja sähkötekniikan innovaatioita esitteli Planmecan tuotepäällikkö Saila Parmes. Hänen innostuksensa tieteeseen syttyi fysiikan tunnilla, kun opettaja kertoi, miten laivat kelluvat. Hän opiskeli sähkötekniikkaa ja ajautui sattumien kautta lääketieteen teknologian pariin.
Konkreettisena esimerkkinä hän esitteli tytöille virtuaalipotilaan, eräänlaisen 3D-mallinnuksen, jolla voidaan auttaa hammaslääkäreitä suunnittelemaan ja antamaan parempaa hoitoa potilaille. Virtuaalipotilasta hyödynnettiin myös Pohjoismaiden ensimmäisessä kasvojensiirrossa, joka tehtiin Suomessa vuonna 2016. Virtuaalipotilas ja bioinformaatioteknologia kiinnostivat yleisöä kovasti ja kysymyksiä esitettiin innokkaasti.
Kolmantena puheenvuoron sai Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Unelmatyössään oleva Ilmonen kertoi saavansa sekä tehdä sitä mitä rakastaa, eli tutkia matemaattisia ilmiöitä ja tehdä hyvää, kuten auttaa syöpätutkijoita. Ilmonen kertoi, kuinka jännittävillä tavoilla matematiikkaa voi hyödyntää erilaisilla aloilla. Monipuolisuuden voi nähdä siitä, miten vaihtelevissa tehtävissä hänen laitokseltaan valmistuneet alumnit työskentelevät nykyään: heitä on Ilmosen mukaan muun muassa liikennesuunnittelun parissa, mainostoimistossa, lentosuunnittelussa, hissitekniikassa, taloustutkimuksessa ja verotoimistolla harmaan talouden tutkimuksen parissa.
”Diplomi-insinöörit voivat tehdä mitä vain”
Esitelmien lisäksi ääneen pääsivät myös nykyiset teekkariopiskelijat. Omasta taustastaan ja opiskelusta Aallossa kertoivat Laura Kokko (ENG), Linda Hemmann (SCI), Erlea Melgosa (CHEM), Emilia El Hattab (BIZ) sekä Ella Eilola (ELEC). Naisten puheenvuoroissa korostui, kuinka monipuolisesti teknologian opiskelu avaa ovia ja miten erilaisia urapolkuja diplomi-insinöörit voivat kulkea. Puheenvuoroissaan he kertoivat myös, että teknologiaa opiskelemalla voi konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Opiskelijat jakoivat ajatuksiaan myös opiskelijaelämästä ja -vaihdosta sekä uusista ystävistä, joita yliopistossa saa varmasti.
Iltapäivällä keskityttiin työpajoihin, joissa tytöt saivat tehdä erilaisia teknologiaan liittyviä tehtäviä. He jakautuivat ryhmiin, joiden parissa tutustuttiin hammasimplantin suunnitteluun virtuaalitodellisuudessa, risteyksen liikennevalojen suunnitteluun, tehtiin virtuaalimatka avaruuteen, rakennettiin spagettisilta, mallinnettiin adenovirus sekä tutustuttiin kestävän kehityksen ja talouden teemoihin. Konkreettiset aivopähkinät ja hauskat esimerkit toimivat mainiosti ja jokainen työpaja oli täynnä keskittyneitä ja innostuneita tyttöjä.
Tutustu myös Helsingin yhteislyseon 8D-luokan tyttöjen ajatuksiin tapahtumasta: 8D:n tytöt Aalto-yliopistolla
Lue lisää uutisia
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.