Uutiset

YHTÄJALKAA-työpajassa vilkas keskustelu ilmiöpohjaisesta suunnittelusta

YHTÄJALKAA-työpaja kokosi 40 maankäytön ja liikenteen asiantuntijaa keskestelemaan ilmiöperustaisesta suunnittelusta.
Työpajatyöskentelyä

Siirtymistä nykyisestä kohdelähtöisestä suunnittelusta ilmiöperustaiseen suunnitteluun pohjusti hankkeen johtaja professori Raine Mäntysalo (Aalto-yliopisto). Mäntysalo totesi, että nykyisessä kohdelähtöisessä käytännössä kohteiden suunnittelu nousee usein jollakin tasolla ja sektorilla tunnistetuista ongelmista. Kun ongelmien tunnistajista tulee niiden ”omistajia”, ongelmat pirstaloituvat sektoreittain ja skaaloittain jakautuvien suunnittelujärjestelmien kautta toteutettaviksi hankkeiksi, joita ohjaavat järjestelmien omat välineet ja normit. Tällöin kokonaiskuva kohteista hämärtyy, kun kukin toimija toteuttaa omia hankkeitaan ja toimii osaoptimoinnin ehdoilla. Sen sijaan ilmiöpohjaisessa suunnittelussa kohteita lähestytään tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Tällöin ilmiön näkökulmasta tunnistetaan kytkennät eri taso- ja sektorilähtöisesti määriteltyjen suunnittelukohteiden välillä. Yhteinen ymmärrys ilmiöistä mahdollistaa kohteiden yhteisen omistajuuden, tasosta riippumatta.

 

 

Leena Rossi
Leena Ross esittelemässä ilmiöpohjaista suunnittelua Jyväskylässä

Työpajassa Jyväskylän kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi esitteli ilmiöpohjaista suunnittelua ja siinä tunnistettuja haasteita Jyväskylässä. Rossi havainnollisti,  kuinka Jyväskylässä uudenlaista ilmiöpohjaista lähestymistapaa on kokeiltu suunniteltaessa Kankaan aluetta, joka sijaitsee valtakunnallisten väylien solmukohdassa. Aluetta on lähestytty kokonaisuutena, jossa valtakunnallisten väylien ja paikallisen ympäristön suunnittelu kohtaavat, ja toimijat työskentelevät yhteistyössä. Suunnitteluyhteistyössä on korostunut sisältövetoinen puhe, eli Kankaan alueen kehittäminen, eikä suunnitteluvälinelähtöinen puhe.

Työpajatyöskentelyssä asiantuntijat pohtivat Jyväskylän esimerkin pohjalta kolmea keskeistä ilmiötä, jotka ylittävät suunnittelutaso- ja -sektorirajat: 1) kilpailukyky, 2) kaupungistuminen ja 3) saavutettavuus. Antoisasta ryhmäkeskustelusta ammentaen voidaan todeta, että keskeistä ilmiöpohjaiseen suunnitteluun siirtymisessä on vuorovaikutusprosessien ja verkostojohtamisen kehittäminen, jotta päästään laaja-alaiseen ymmärrykseen ilmiöstä ja kyetään luomaan yhteistä tahtotilaa. Tahtotila kirkastuu, jos kyetään vastaamaan kysymykseen: Miksi suunnittelua tehdään? Mikä on sen tarkoitus ja hyöty? Kenelle suunnittelua tehdään ja mikä on ns. asiakkaiden rooli? Näiden kysymysten kautta voidaan löytää yhteinen tavoite ja työkaluvalikoima tavoitteeseen pääsemiseksi. Kun tavoite on selvillä, tarvitaan vahvaa omistajuutta käytännön toimenpiteiden osalta. Näillä ilmiöpohjaisesti määrittyvissä toimenpiteillä ei tulisi kuitenkaan ratkaista ilmiöitä kansalaisten kustannuksella. Suunnittelun tulisikin olla paitsi ilmiö- myös asiakasperustaista

Keskustelu jatkuu Ideatehdas-työkalun avulla. Ole yhteydessä Tiina Ronkaiseen ([email protected]), niin saat henkilökohtaisen linkin keskusteluun osallistumiseksi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Korkealta (Hotelli Clarionista) otettu maisemakuva Helsingin Hietalahdesta, etualalla merta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Argumenta-hanke arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professuuriin

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta.
Urs Dieker working with wood, kuva Eren Öztekin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hollywood-puvustaja luo säihkettä biomateriaaleista

Tulevaisuuden tv- ja elokuvapuvustus pohjautuu luonnonmateriaaleihin, uskoo tekstiilitaiteilija Urs Dierker.
Kuva: Eeva Suorlahti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudessa pohjoismaisessa yhteishankkeessa tehostetaan tekstiilien kierrätystä

Suurin osa Pohjoismaissa käytetyistä tekstiileistä päätyy sekajätteeksi uudelleenkäytön tai kierrättämisen sijaan. Kaksivuotisessa pohjoismaisessa hankkeessa selvitetään maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia käytettyjen tekstiilien lajittelussa ja käsittelyssä.
Professori Nitin Sawhney istumassa rannalla, kuva: Veera Konsti
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Nitin Sawhney, miten kriisit muuttavat meitä?

Työelämäprofessori on nähnyt, miten kriiseissä ihmiset järjestäytyvät ruohonjuuritasolla auttaakseen toisiaan.