Yhdistämällä eri tieteenaloja voi luoda ainutlaatuisen profiilin työelämää varten

Daniel Lindberg, metallurgisten prosessien termodynamiikan professori, on sekä geologi että kemisti. Hän kannustaa myös opiskelijoitaan yhdistelemään opinnoissaan eri aineita ja tieteenaloja.
Professori Daniel Lindberg, kuva Mortti Saarnia

Mitä tutkit ja miksi?

Olen metallurgisten prosessien termodynamiikan professori, mutta taustaltani geologi ja kemisti. Tutkimusurani punaisena lankana ovat olleet korkean lämpötilan epäorgaaniset sulat, joko maankamaran magmat ja laavat, paperi-, sellu- ja energiateollisuuden tuhkasulat tai  metalliteollisuuden kuona- ja metallisulat.

Olen keskittynyt mallintamaan sulien kemiallisia ominaisuksia ja tutkin niiden vaikutuksia teollisiin prosesseihin – miten niiden toivottuja ominaisuuksia voidaan hyödyntää ja haitallisia välttää. Pyrkimys on parantaa kattiloiden, sulattojen ja reaktoreiden tehokkuutta ja käytettävyyttä, vähentää vaarallisten aineiden päästöjä ja ottaa taloudellisesti talteen hyödylliset alkuaineet.

Miten päädyit tutkijaksi?

Molemmat vanhempani ovat työskennelleet Åbo Akademissa, joten yliopistomaailma on ollut minulle tuttu lapsuudesta asti. Valmistuttuani geologiksi olisin halunnut jatkaa opintoja Norjassa Tromssan Yliopistossa, missä olin ollut vaihto-opiskelijana. Ehdin kuitenkin aloittaa tutkimusapulaisena epäorgaanisen kemian laboratoriossa Åbo Akademissa, ja kun samaan aikaan Tromssan geologian professori valitettavasti menehtyi onnettomuudessa tunturivaelluksella, päätinkin vaihtaa alaa geologiasta korkean lämpötilan epäorgaaniseen kemiaan.

Aluksi epäröin päätöstäni, mutta sittemmin olen huomannut, että geologiasta ja mineralogiasta oppimani tiedot ovat olleet hyödyksi sekä kemian että metallurgian alalla ja antaneet minulle myös ainutlaatuisen profiilin.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Hyvän tutkijan täytyy olla luonnostaan utelias, sinnikäs ja hyvä kommunikoimaan tutkimuksestaan niin muille tutkijoille kuin koko yhteiskunnallekin.

Jo kouluajoista lähtien lähes kaikki olivat sitä mieltä, että minusta tulisi tutkija. Mutta voisin hyvin olla vaikkapa historiantutkija. Siskoni on tällä hetkellä historian tutkijatohtorina Tampereen Yliopistossa, ja olen itsekin ollut aina kiinnostunut maailmanhistoriasta.

Mitä haluaisit opiskelijoiden oppivan sinulta?

Toivon että opiskelijat oppivat minulta sen, että kannatta olla kiinnostunut monesta eri tieteenalasta, jotka eivät välttämättä ole edes lähellä toisiaan. Usein erikoisimmat ainekombinaatiot antavat opiskelijoille ainutlaatuisen profiilin työelämää varten.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat ja mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen ollut onnekas saadessani työskennellä tutkimusryhmissä, jotka ovat olleet alansa kansainvälisiä huippuja, mutta samalla myös viihtyisiä työpaikkoja. Yksi kohokohta urallani on ollut keynote-luennon pitäminen kansainvälisessä konferenssissa v. 2010.  Ja toinen saadessani Suomen Akatemian akatemiatutkijan toimen. Se antoi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden muodostaa oma tutkimusryhmä ja lisää vapautta tutkimuksen suhteen.

Toivon että voin olla mukana kehittämässä tutkimusalaani Suomessa ja että löydän uusia kiinnostavia poikkitieteellisiä tutkimuskysymyksiä uudessa akateemisessa ympäristössä.

Kuva: Mortti Saarnia

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Head of Post-Award Services Jukka Hyvönen and Head of Pre-Award Services Sanna-Maija Kiviranta
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudet palvelupäälliköt tutkimuspalveluissa

Sanna-Maija Kiviranta on nimitetty tutkimusrahoituspalveluiden palvelupäälliköksi ja Jukka Hyvönen on nimitetty hankepalvelujen palvelupäälliköksi. Molemmat tiimit tukevat Aallon tutkijoita tutkimusrahoituksessa.
A false colour electron microscope image of the bolometer, the scale bar shows a single bacteria, indicating how small the device is
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman vähäkohinaisin säteilyilmaisin voi auttaa kvanttitietokoneiden kehityksessä

Nanosäteilyilmaisin on myös edeltäjiään sata kertaa nopeampi, ja se pystyy toimimaan ilman taukoja.
The details avaiable on the page in a picture with a colourful cartoon of an antropomorphic qubit
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttipeleistä superpakastimiin – kvanttiteknologian vallankumous saapuu Otaniemeen

Kvanttiteknologian saloja avaava näyttely avautuu 16. lokakuuta. 17.–18. lokakuuta pidettävä huippukokous kokoaa kvanttiasiantuntijat keskustelemaan alan tulevaisuudesta.