Vuonna 1949 aloittanut vuosikurssi tapasi
Lankkua pitkin taloon sisään, sisällä maalaustelineitä ja työmiehiä. Sellaiselta näytti Kauppakorkeakoulun Töölön päärakennus lokakuussa 1949, kun ensimmäinen vuosikurssi aloitti opintonsa talossa. Vuosikurssin valmistumishetkestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 65 vuotta.
Kolmetoista alumnia tuosta vuosikurssista kokoontui 24.5. muistelemaan ja kuulemaan, mitä heidän koululleen kuuluu nyt. Dekaani Ingmar Björkman kertoi heille, miten Kauppakorkeakoulu on noista vuosista muuttunut. Monella kurssilla tentteihin pänttäämisen ovat korvanneet yrityksiltä tulevat tosielämän haasteet ja opiskelu on kansainvälisempää kuin koskaan.
Alumnit pohtivat millainen kokoontuminen mahtaa 65 vuoden päästä olla tänä syksynä aloittavalla vuosikurssilla.
Dekaani Ingmar Björkman huomautti, että alumnien yhteydet toisiinsa ja korkeakouluun ovat esimerkki siitä yhteisöllisyydestä, joka leimaa Kauppakorkeakoulua.
Lähes 300 opiskelijan vuosikurssilla oli paljon eri ikäisiä opiskelijoita, sillä osan tullessa suoraan koulusta, osa oli ollut vuosia rintamalla. Alumneja kiinnosti erityisesti se, vieläkö opiskelijaelämä on yhtä riehakasta kuin heidän aikanaan. ”Vaikuttaa vähän laimealta meihin verrattuna”, alumnit kommentoivat hyväntahtoisesti.
Vuosikurssin aloittaessa loput kauppislaisista oli vielä vanhassa päärakennuksessa Fabianinkadulla. Uusi päärakennus vihittiin käyttöön vasta seuraavan vuoden huhtikuussa.
Vuonna 2019 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta aloittavat jälleen uuden luvun Kauppakorkeakoulun historiassa, kun sarjassaan kolmas päärakennus valmistuu korkeakoululle Otaniemeen.
Lue lisää uutisia
Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista
Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.