VR haluaa saada tehot irti veturista

Uutinen on julkaistu Kauppalehdessä 1.2.2016.

Logistiikkayhtiö VR heitti itselleen haasteen: optimoidaan veturien pyörien huoltotyöt niin, että niiden elinikä pitenee.

VR:n käyttämien vetureiden pyörät ovat erityisesti Suomen oloihin suunniteltua metalliseosta, joten useiden miljoonien eurojen arvoisia varastoja on pakko pitää. Varaston koko kannattaa tietenkin optimoida. VR päätti tarttua tähänkin asiaan.

Huoltovälit siis kohdalleen ja varastot minimiin. Tätä tavoitetta varten VR kutsui avukseen ict-kumppaninsa CGI:n ja Aalto-yliopiston ekonomi- ja insinööriopiskelijat professori Markku Kuulan johdolla.

Kolmen kuukauden ponnistelujen jälkeen selvitysprojekti on saatu siihen vaiheeseen, että sen tulokset voidaan huomenna esitellä CGI:n järjestämässä Ratkaisu16-tapahtumassa Finlandia-talossa.

Kun veturin pyörät ovat tarpeeksi kuluneet, veturi alkaa heijata. Kuskille voi jopa tulla matkapahoinvointia, ovat alan miehet kertoneet. Ennemmin tai myöhemmin pyörä vaurioituu.

Veturin pyörää ei voi vaihtaa tuosta vain, kuin auton rengasta. Kulkupeli pitää siirtää varikolle ja varmistaa, että kaikki pyörät ovat toleranssien rajoissa ja sopivat samanaikaiseen ajoon.

Pyörää ei aina tarvitse vaihtaa uuteen. Vähän kulunut pyörä voidaan sorvata sellaiseksi, että sen profiili täyttää taas laatuvaatimukset.

Pyörien sorvailu tai koko telin vaihtaminen on hyvin kallista puuhaa, ja kalusto seisoo huollon ajan poissa liikenteestä.

Suomessa on vain yksi automaattinen junanpyörien mittausasema, Ilmalan varikon luona. Muualla maassa huoltomies mittaa pyörien kunnon määräaikaisen tarkastuksen yhteydessä.

VR, Aalto-yliopisto ja CGI kehittivät standardit, joita noudattamalla kaikki pyörien elinkaaren kannalta olennaiset mittaustiedot saadaan koottua yhteen tarpeeksi laadukkaina.

Laadukas data ja tarpeeksi tehokkaat tietokoneet ja ohjelmistot yhdessä pystyvät määrittelemään junille optimaaliset huoltoajat. Taloudellisesta analyysistä vastasivat Aalto-yliopiston opiskelijat.

Tämä käytäntöön asti viety digitalisaatio tuo laskujen mukaan valtavat säästöt. Kuluissa säästyy neljäsosa. Tarkkaa euromäärää VR ei kerro, mutta nollia luvussa on kuulemma riittävästi.

Projektiryhmä arvioi, että odotettavissa olevat säästöt vetureiden huollossa ylittävät mennen tullen tarvittavat investoinnit. Laitehankintoja, ohjelmistojen muokkausta ja työtapojen muutosta tarvitaan, joten VR:n liikkeenjohdon päätöksestä riippuu, eteneekö hanke.

VR:n tapaus on esimerkki digiprojektista, jossa vanha teknologia saadaan aivan uuteen kuosiin. Pyöräprojektissa opittuja asioita voidaan soveltaa muihinkin VR:n prosesseihin.

Kuluissa säästyy neljäsosa. Tarkkaa euromäärää VR ei kerro, mutta nollia luvussa on kuulemma riittävästi.”

Kerrankin konkretiaa

Toimittajan kommentti:

Puhe digitalisaatiosta kuulostaa usein löysältä, koska konkreettiset näytöt puuttuvat. Seminaarien aika alkaa olla ohi, nyt tarvitaan teräksisiä tekoja.

Tästä eteenpäin kuuntelen junassa matkustaessani pyörien lonksutusta tyytyväisenä.

Jokainen klonk-klonk muistuttaa minua siitä, kuinka VR säästää verorahojani digitalisoimalla teräspyörien huollon. Toivottavasti.

Ehkä lippujen hinnatkin laskevat, jos junien huolto tehostuu. Pyörien tahkoamisen lisäksi kehityskohteita täytyy olla lukemattomia.

Tieto- ja viestintäteknologia eli ict on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä.

Tätä mieltä on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola, joka on yksi niistä harvoista, jotka näitä asioita pohtivat.

Suomen kansantalouden tuottavuuskehitys on jumissa. Työn tuottavuuden vähäistä kasvua ylläpitää enää ict. Otetaan siitä kaikki irti.

Logistiikka-alalla törmää ict-asioihin heti kättelyssä.

Asioiden liikuttelu on hyvin kallista puuhaa. Pieninkin järjen käytöllä saavutettu kustannushyöty kertautuu hetkessä miljooniksi euroiksi.

Teksti: Kauppalehti / JR Leskinen