Uutiset

Visionäärinen realisti

Polttoaineen myynnillä ja öljynjalostuksella vaurastunut Mika Anttonen käyttää rahaa ja aikaa löytääkseen vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.
Mika Anttonen. Photographer: Aleksi Poutanen.

St1:n pääkonttorilla Helsingin Pitäjänmäessä toistuvat yrityksen brändivärit, punainen ja keltainen. Niillä on väritetty myös heti ulko-oven vieressä sijaitseva piirros, joka kuvaa yhtiön strategiaa. Piirroksessa on öljytynnyreitä, öljynjalostamo ja polttoainerekkoja, mutta myös huimia visioita uusiutuvan energian innovaatioista, jätteiden hyödyntämisestä, maalämmön talteenotosta, hiilinieluista –  ja kaiken taustalla seisovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvot.

”Fyrkat tulevat fossiilisista polttoaineista, mutta investoinnit tehdään uusiutuviin energiaratkaisuihin”, yrityksen perustaja, hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sanoo.

Koulutukseltaan Anttonen on diplomi-insinööri, joka aloitti uransa Nesteen raakaöljyn trading-toiminnoissa.

Miljardööri Anttonen on kerännyt omaisuutensa huoltoasema- ja öljyn-jalostusbisneksellä. Lähes tyhjästä yritys on kasvanut yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista energia-alan toimijoista. Sen perustaja keskittyy nyt yhtiön strategiaan ja etenkin innovaatioihin: farkkuihin ja villapaitaan pukeutunut mies puhuu paljon ja innostuneesti. Sellaiset sanat kuin vastuu ja yhteiskunta toistuvat usein.

”Minä on huono pronomini. Me on paljon parempi”, Anttonen tiivistää. Tässä hänen kuusi teesiään energia- ja ilmastokysymyksistä.

Naiset ensin

Anttosen visioissa Suomi ja hyvinvoiva Eurooppa on pieni, joskin toimintakykyinen – ja siitä syystä vastuullinen – tekijä. Iso kuva on globaali.

Hän nostaa tärkeimmäksi strategiseksi tavoitteeksi kohottaa naisten koulutustasoa, sillä se pienentää väestönkasvua. Mitä enemmän väestö kasvaa, sitä useampi suu pitää ruokkia – mikä kuormittaa yhteistä maapalloamme. Ruoantuotanto kuluttaa energiaa joka ikisessä vaiheessaan pellolta pöytään.

”Suomalainen koulutus on tärkein vientivalttimme. Jos kehittyvien maiden tytöt ja naiset saavat paremman koulutuksen, se on tärkein ilmastoteko”, Anttonen sanoo.

Köyhällä pitää olla varaa

Globalisaatio haastaa pohtimaan ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole lyhyellä tähtäimellä Suomen nykypolitiikan mukaisia. Anttosen mielestä keskustelu on täällä usein elitististä.

Esimerkiksi hän nostaa sähköautot. Valtaosalla väestöstä – myöskään suomalaisista – ei Anttosen mukaan tule olemaan varaa niihin. Sähköautojen ympäristöhyötylaskelmat perustuvat siihen, että niiden käyttämä sähkö olisi puhdasta, mitä se ei useinkaan ole. Lisäksi mittakaava on väärä.

”Se on hyttysen suhinaa ilmastokeskustelussa. Suurin osa maailman ihmisistä ostaa aina käytetyn auton.”

Anttosen laskelmien mukaan sähköautojen käyttö vähentäisi maksimissaankin vain hiukan öljynkulutuksen kasvua, ei kokonaiskulutusta.

Kulutuksen pitää laskea

Anttonen pitää selvänä, ettei meidän hyvinvoivien länsimaalaisten elämäntapa voi jatkua. Lyhyet lennot pitäisi hänen mielestään kieltää reiteiltä, joilla on olemassa korvaava raideyhteys. Tämä tarkoittaisi, ettei enää lennähdettäisi esimerkiksi Pariisista Brysseliin. Myös autot voitaisiin rakentaa niin, ettei niillä voi ajaa kovempaa kuin nopeusrajoitukset säätävät.

Öljynkulutuksen vähentämiseen on monia keinoja, mutta tärkein niistä on yhteiskunnan säätely, siis lainsäädäntö. Anttonen kannattaa rajoituksia raakaöljyn jalostamiseen, vaikka on itse bisneksen ytimessä.

”Jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä rajoitetaan, on pakko keksiä korvaavia keinoja. Muutos ei etene tarpeeksi nopeasti vapaaehtoisilla keinoilla kuten päästökaupalla.”

Bio- ja aurinkoenergia eivät yksin riitä

St1 on investoinut jo vuosia vaihtoehtoisten energiamuotojen jalostukseen. Bioetanolin raaka-aineena käytetään muun muassa kotitalouksien biojätteitä ja elintarviketeollisuuden ylijäämiä. Seuraavaksi käyttöön otetaan sahanpuru. Silti sekään ei riitä.

”Joutuisimme haravoimaan koko maailman, jos haluaisimme kerätä niin paljon biojätettä, että sillä ratkaistaisiin polttoaineen tarve. Kiinalaisen paistinrasvan keräily ja käyttö on jo testattu, mutta se ei ole taloudellisesti kovinkaan tehokasta.”

Aurinkosähkö olisi Anttosen mukaan puhdasta, mutta sen ratkaisematon ongelma on varastointi isossa mittakaavassa. Sähköä tarvitaan eniten siellä, missä on pimeää ja kylmää, joten kilowattitunnista tulisi aivan liian kallis, vaikka varastointi ja siirtäminen onnistuisi.

Otetaan maaperän lämpö talteen

Yksi Mika Anttosen villeistä kokeiluista tapahtuu parhaillaan Espoon Otaniemessä. Geotermisen lämmön talteenottoprojektin ideana on ottaa puhdasta lämpöenergiaa maan syvyyksistä.

Maaperään porataan kaksi seitsemän kilometrin syvyistä reikää. Toisesta syötetään sisään vettä, jonka geolämpö kuumentaa. Toisesta reiästä kuuma vesi nousee ylös, ja syntynyt lämpö syötetään kaukolämpöverkkoon.

”Hankkeessa on ollut paljon vastoinkäymisiä; poraaminen on ollut hankalampaa kuin uskoimme. Yksi reikä on tällä hetkellä 5,7 kilometrin syvyydessä, toinen 3,3 kilometrissä. Tämän kevään aikana päästään työntämään vettä toisesta reiästä sisään ja tarkkailemaan, miten vesi käyttäytyy”, Anttonen kertoo.

Hän pitää maaperään sitoutuneen lämmön talteenottoa kaikkein järkevimpänä lämpöenergian muotona.

”Miksi polttaa mitään lämmön lähteenä, kun lämpöä on maaperä täynnä?”

Rakennetaan hiilinieluja Afrikkaan

Jännittävin visio on kuitenkin vasta vireillä. Anttosen idea on kasvattaa hiilinieluina toimivia metsiä, jotka yhteyttämisen avulla sitovat ilmakehästä hiilidioksidia.

Koealueeksi on valikoitunut Marokko, jonka joutomaalle Anttonen aikoo istuttaa 500 hehtaaria metsää. Sen kasteluvesi otetaan aurinkoenergian avulla suolasta puhdistetusta merivedestä – ensin vesi kuitenkin hyödyttää juomavetenä paikallisia asukkaita, ja jätevesillä kastellaan puita.
Mitä St1 tästä kaikesta saa?

”Meille riittää se, että tällaisen hiilinielun vaikutus lasketaan meidän velvoitteiden hoidoksi. Hiilidioksiditase pystytään mittaamaan tarkasti Suomen Ilmatieteen laitoksen kehittämällä huipputekniikalla. ”

Mika Anttonen haluaa osoittaa käytännössä, että systeemi toimii, ja tehdä siitä liiketoimintaa.
Ja kaikki muu hyöty menee paikallisille ihmisille maanosassa, jota ilmastonmuutos eniten tulee kurjistamaan.

 

  • Mika Anttonen (s. 1966) on suomalainen energia-alan yrittäjä. Hän luopui operatiivisista tehtävistä reilut kymmenen vuotta sitten ja on nyt St1-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.
  • Aloitti uransa Nesteen raakaöljykaupan parissa ja eteni Nesteen tradingjohtajaksi. Vuonna 1996 Anttonen perusti oman yrityksen ja osti St1-ketjun vuonna 2000, sen jälkeen Esson ja Shellin jakeluasemat.
  • Yksi neljästä suomalaisesta, joiden omaisuudeksi arvioidaan yli miljardi euroa. Forbes-talouslehden miljardöörilistalla sijalla 1 468.
  • Valmistunut energiatekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1992. Valittiin Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumniksi vuonna 2016.
  • Perhe: vaimo ja kolme lasta. Syntynyt Helsingissä, asunut kouluvuodet Porvoossa, nykyisin Helsingissä.
  • Tukee joka vuosi miljoonalla eurolla vähävaraisten nuorten jääkiekkoharrastusta.

Teksti: Leeni Peltonen. Kuva: Aleksi Poutanen.

Tämä artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Alumni Tauno Voipio kuvattuna Otakaari 1 -rakennuksen aulassa. Kuvaaja: Mikko Raskinen.
Aalto Magazine, Yhteistyö Julkaistu:

Otaniemi, kuin kotiin tulisi

Sähköpaja-kurssille alkupääomaa lahjoittanut Tauno Voipio uskoo oppimiseen käsillä tekemisen kautta.
Professori Tuukka Saarimaa seisomassa tyhjällä nurmikentällä, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Oodi-kirjaston ja musiikkitalon välisellä puistoalueella. Kuvaaja: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten täyttäisit joutomaan, Tuukka Saarimaa?

Tulipa tontille puisto tai tornitalo, kaupunkitaloustieteen professori huolehtisi siitä, että ratkaisu punnitaan tarkkaan.
Kuvassa on professori Vesa Välimäki kuulokkeet päässään ja hänen vieressään akatemiatutkija Koray Tahiroğlu, joka soittaa yksikielistä monokordia. Kuvaaja: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Silitys soikoon

Tekniikka voi tehdä soittajan kenestä tahansa. Aivot rakastavat musiikkia, mutta korvien kanssa pitää olla tarkkana.
Henkilökuvassa Helsinki Design Weekin perustaja Kari Korkman. Kuvaaja: Aleksi Poutanen.
Aalto Magazine, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Muotoilun edistäjä

Jokaisen ihmisen kanssa voi tehdä yhteistyötä, Kari Korkman uskoo. Helsinki Design Week -tapahtuman perustaja innostuu porukalla ideoimisesta.