Veronika Honkasalon itsenäisyyspäivän puvussa feminismi kohtaa ekologisuuden
Honkasalon puvun suunnittelun lähtökohtana on ollut niin sanottu zero waste -ajattelu eli nollajätemuoti, jossa pyrkimyksenä on muun muassa leikkuujätteen minimoiminen puvun suunnittelussa, kaavoituksessa ja leikkauksessa. Puvun malli on klassinen ja ajaton, mikä tekee siitä muunneltavan ja mahdollistaa pidemmän käyttöiän.
"Veronikan puvun konseptissa feminismi kohtaa ekologisen ajattelun. Puku korostaa asiakkaan toiveita tuomalla kestävyyttä esille vaatteen selkeässä, ajattomassa ja graafisessa muotokielessä", Karjalainen kuvailee.
Honkasalon puku on myös kunnianosoitus feministiselle politiikalle.
"Pukeutuminen on aina viesti ja kertoo jotakin kantajastaan. Puvun väri ilmentää Honkasalon aatteellista kotia: feminististä vasemmistolaisuutta. Yhteiskunnan lisäksi myös muotimaailmassa sukupuolten tasa-arvo on edelleen saavuttamatta. Vasta nyt suurten muotitalojen johtoon on noussut naisia. Muotimaailmakin tarvitsee feminististä ravistelua", Karjalainen kuvailee.
Ensimmäisiin Linnan juhliinsa valmistautuva Honkasalo haluaa feminismin ja ekologisuuden lisäksi korostaa kotimaisen designin arvoa.
"Olen ylpeä, että saan kantaa nuoren kotimaisen naissuunnittelijan pukua. Haluan alleviivata muotisuunnittelijoiden työn merkitystä. Kotimainen muoti ja käsityö ovat katoavia taiteenlajeja, joita on syytä arvostaa kertakäyttökulttuurin aikakaudella", Honkasalo sanoo.
Veronika Honkasalon fuksianvärisen puvun kangas on silkkisatiinia. Puku perustuu Heidi Karjalaisen maisterin opinnäytetyömallistoon. Suunnitteluprojektin koordinoijana on toiminut Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä.
Lisätietoja:
Veronika Honkasalo, 040 555 9409, [email protected]
Heidi Karjalalainen, 040 413 8876, [email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.