Uutiset

Veden vartija -elokuva yhdistää scifiä ja draamaa isossa mittakaavassa

Saara Saarelan ohjaama ja Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen Teemestarin kirja -romaaniin perustuva dystooppinen suurelokuva Veden vartija sai ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 2. syyskuuta.
Elokuvaa kuvataan kärrystä päähenkilön pyöräillessä hiekkatietä
Noria (Saga Sarkola) kuvauksissa Rummun vankila-alueella Virossa, kuva: Gabriela Urm

Elokuva edustaa uutta suomalaisen tieteiselokuvan lajityyppiä, ja suuren mittaluokan tarinaa. Tulevaisuuteen sijoittuva elokuva on valmistunut kotimaisten ja kansainvälisten elokuvantekijähuippujen yhteistyönä, lähes kymmenvuotisen prosessin tuloksena. Kansainvälisenä yhteistuotantona syntyneen elokuvan kokoluokka, uniikki aihepiiri sekä yhdistelmä genrejä tekevät siitä erityisen kotimaisen elokuvatuotannon. Elokuvan budjetti on noin neljä miljoonaa euroa, mikä tekee siitä Pahanhautojat-elokuvan jälkeen Suomen toiseksi kalleimman naisen ohjaaman elokuvan.

Veden vartija -elokuva kertoo ajasta, jolloin puhdas vesi on loppumassa maailmasta, ja valtaa pitävä sotilashallinto kontrolloi niukkoja vesivaroja tiukalla otteella. Vesipulan keskellä sinnittelevän kylän uusi teemestari Noria (Saga Sarkola) saa isänsä kuoltua selville sukunsa tarkoin varjellun salaisuuden: erämaassa on säilynyt puhtaan juomaveden lähde.

Kun Norialle selviää, että myös saastuneilta Menetetyiltä mailta saattaisi löytyä vettä, hänen on päätettävä, mitä hän hengenvaarallisella tiedolla tekee. Periksiantamattoman Norian tukena ovat paras ystävä Sanja (Mimosa Willamo) ja vesipulaa ratkova Taro (Lauri Tilkanen), mutta voiko heihin luottaa? Salaako sotilashallinto kansalta enemmänkin vesivaroja – voiko yksi ihminen pelastaa maailman kuivuudelta?

Elokuvan näyttelijöitä ovat myös Pekka Strang ja Minna Haapkylä. Käsikirjoittaja on Ilja Rautsi ja tuottajat Misha Jaari ja Mark Lwoff tuotantoyhtiö Bufosta.

Romaani havahdutti globaaliin vesikysymykseen

Emmi Itärannan Teemestarin kirja -teos ilmestyi 2012 ja Saarela luki sen seuraavana vuonna.

”Tuolloin mediassa, kuten Helsingin Sanomissa ja Economistissa uutisoitiin paljon veteen liittyviä kysymyksiä ja sitä, että vesi on ”uusi öljy” ja tulee olemaan arvokasta valuuttaa. Ja me Suomessa pidämme vettä itsestään selvänä”, kertoo Saara Saarela, joka toimii myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.

”Emmin kirja kuitenkin kyseenalaisti tämän ja siinä oli suoria viitteitä vesipulaan eri puolilla maailmaa. Sen kautta globaali vesikysymys ja ilmastonmuutos tulivat itselleni konkreettisiksi. Halusin käsitellä niitä ja elokuva alkoi hahmottua mielessäni.”

On tärkeää, että päähenkilö on nuori, sillä nuoret sukupolvet elävät muiden tekemien päätösten kanssa.”

Ohjaaja Saara Saarela

Saarela kertoo, että Itärannalle tarinassa olennaista on päähenkilö, joka uskaltaa ja pystyy seisomaan sen takana, minkä kokee oikeaksi. Nuori päähenkilö kohtaamassa isoja, kansakuntaa koskettavia kysymyksiä, oli myös hänelle itselleen tärkeä näkökulma. Tarinassa korostuu rohkeuden löytäminen, itsensä alttiiksi ja vaaraan asettaminen sekä uskallus toimia muiden hyväksi.

”On tärkeää, että päähenkilö on nuori, sillä nuoret sukupolvet elävät muiden tekemien päätösten kanssa”, Saarela painottaa.

Keskeistä tarinassa on myös kahden moraalin kohtaaminen. Elokuva saa meidät mitä ajankohtaisimmin pohtimaan miten toimia, kun pitää tehdä päätöksiä maapallon hyväksi – hyödyntääkö luonnonvaroja mahdollisimman paljon vai suojellako niitä.

Laajaa taustatyötä

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat määrittämättömään tulevaisuuteen, mutta ennen kuin elokuvan maailma voitiin luoda, vaadittiin paljon taustatutkimusta. Sitä Saarela teki laajasti, muun muassa Aalto-yliopiston vesitutkija Matti Kummun ja Suvi Sojamon sekä ympäristötutkijoiden kanssa. Mukana hankkeen alkuvaiheessa oli myös kestävyyskoordinaattori Kaika Astikainen varmistamassa elokuvan tuotannon ekokestävyys.

Elokuvan maailman mahdollistamiseksi piti ratkaista myös muun muassa sen esittämän ajan energiakysymykset, liikkumismuodot ja kiertotalouden kysymykset. Pukusuunnittelijoiden, lavastajien ja muiden keskeisten ammattiryhmien kanssa pidetyssä ”maailmanluontiseminaarissa” luotiin elokuvan puitteet, joiden avulla sen maailma voidaan konkretisoida katsojille.

Veden vartija kuvattiin vuonna 2020 Virossa, Saksassa ja Norjassa. Suurin osa kuvauksista sijoittui Viroon Rummun vankilaan ja Tallinnan kaupunginvankilaan, ja elokuvan loppuosan kohtaukset, jotka sijoittuvat ”menetettyihin maihin”, kuvattiin Pohjois-Norjassa. Jälkituotanto ja digitaalisten kopioiden teko tapahtui Saksassa. Kaikkineen tuotanto työllisti kuvausvaiheessa noin 400 ihmistä.

Elokuvan tekoprosessi alkoi jo vuoden 2015 syksyllä. Elokuvan piti tulla teattereihin maaliskuussa 2022, mutta koronarajoitukset siirsivät ensi-illan syksyyn.

Saarela on tyytyväinen keskeisiin ratkaisuihin tuotannossa, jotka mahdollistivat tuotannon koronarajoitteiden lomassakin: elokuva päätettiin tehdä suomen kielellä ja sekä näyttelijät että tuotannon ydinryhmä olivat suomalaisia. Ryhmää täydensi aina maakohtainen ryhmä kuvauksien mukaan. Elokuvan jälkituotanto tehtiin pääosin kuitenkin etätyönä Saksassa.

”Tämä on ollut valtava oppiprosessi, sekä kansainvälisen rahoituksen että jälkitöiden valvonnassa. Kiinnostavaa on ollut myös oppi siitä, miten adaptoida kirjasta elokuva. Ne ovat kaksi taidemuotoa, joilla on erilaiset kertomisen muodot”, Saarela kertoo.

Elokuvasta ja sen syntyprosessista on tehnyt teoksen toimittaja-tietokirjailija Kalle KinnunenVeden vartija – Teemestarin kirjasta elokuvaksi (Kustannusosakeyhtiö Teos) seuraa kansainvälisenä yhteistuotantona syntyneen elokuvan ainutlaatuista tekoprosessia.

Veden vartija -elokuvaa kuvataan synkissä olosuhteissa Tallinnan vankila-alueella
Kuvaustilanne Tallinnan vankila-alueella, kuva: Gabriela Urm

Lue lisää:

Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.