Uutiset

Vähitellen hajoava biotaide haastaa pysyvään tähtäävän suunnittelun

Kampustaidekilpailun voittajien, Aalto-yliopiston alumnien Jenna Ahosen ja Ayda Grišiūtėn ulkotaideteokset palaavat lopulta takaisin luontoon. bio.modules.way-niminen se on nyt nähtävillä Kandidaattikeskuksessa. Teos asennetaan myöhemmin Dipolin viereen.
Two young people are looking upwards and smiling with mouths closed, behind an installation they designed. Art is made of wood and biopolymer flowers.
Ayda Grišiūtė (vas.) ja Jenna Ahonen tarkastelevat teostaan, jonka nimi on bio.modules.way. Kuva: Outi Turpeinen

Aalto-yliopisto julkisti 2020 taidekilpailun, jonka tavoitteena oli saada ehdotuksia toteuttamiskelpoisia taideteoksista Otaniemen kampusalueelle. Voittajia oli kaksi: bio.modules.way ja Quantum Moss. Ensimmäinen on nyt saapunut Otaniemen kampukselle.

Aalto-yliopiston alumnien Jenna Ahosen ja Ayda Grišiūtėn suunnittelema ja luoma bio.modules.way on väliaikaisesti toisessa kerroksessa B-auditorion ulkopuolella Kandidaattikeskuksessa. Teos asennetaan myöhemmin Dipolin viereen, kun sen lähialueen maisemointihanke valmistuu. 

Ahosen ja Grišiūtėn tavoitteena on suunnitella rappeutuminen kriittiseksi osaksi taiteen kestävää elinkaarta. Taiteilijat perustivat yrityksen toimeksiannon aikana ja haluavat toteuttaa jatkossakin projekteja yhdessä.

Two young people are installing a wooden structure of their artpiece. Both are facing to the right and the one in the front is holding a drill, while the one in the back holds the frame. They are indoors.
Ayda Grišiūtė (vas.) ja Jenna Ahonen asentamassa bio.modules.way-teosta. Kuva: Outi Turpeinen

Koe paikan päällä

Installaatio koostuu kahdesta pääelementistä: puurakenteesta luurankona ja kehysmäisistä laatoista, joiden täytteenä, lihana, on biomuovia. Teos ilmentää puukäsityön evoluutiota ja sen olennaisuutta sen kaikissa eri muodoissa. Luuranko on puuta, kehykset 3D-tulostettua puupohjaisesta filamenttia sekä kehysten sisällä oleva biomuovin kaavan pääpolymeeri on selluloosaa.

Ahosen ja Grišiūten mukaan laattojen muoto matkii kasvin varresta versovaa silmua. Silmut eivät vielä ole lehtiä, mutta ne symboloivat kasvien kasvun ja kehityksen siirtymävaihetta.

Installation bio.modules.way in a temporary place inside Undergraduate Centre.
bio.modules.way on väliaikaisesti Kandidaattikeskuksessa kunnes Dipolin maisemointihanke valmistuu. Kuva: Outi Turpeinen

Laatat reagoivat jatkuvasti Dipolin paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, joten teos tulee tarjoamaan ainutlaatuisen kokemuksen eri aikoina. Taiteilijat kannustavat vierailemaan bio.modules.wayn luona useita kertoja kaikenlaisissa sääolosuhteissa ja eri vuodenaikoina. Teoksen laattoja voi myös koskettaa hyvin varovasti kokeillakseen, kuinka ne ovat muuttuneet.

Paluu luontoon

Ilmava ja luonnon inspiroima installaatio on hyvin lähestyttävä ja luokseen kutsuva. Varsinaiseen sijaintiin päästyään bio.modules.way kannustaa ohikulkijaa seuraamaan läheltä teoksen asteittaista paluuta luontoon. Taiteilijat tallentavat teoksen muutoksen valokuvasarjaan.

bio.modules.way biohajoaa vaiheittain – laatat katoavat ensin ja lopulta myös teoksen puurakenne. Teos on suunniteltu haastamaan ymmärryksemme pysyvyydestä rakennetussa ympäristössä. Suuremmassa mittakaavassa teos olisi osa hengittävää arkkitehtuuria, joka mukautuu tiettyihin olosuhteisiin ja aktivoi ne sen sijaan, että se yrittää hallita niitä.

Paikallisiin sääolosuhteisiin reagoivat laatat, bio.moduulit, laajenevat ja supistuvat sisäisen kosteustasonsa perusteella ja muuttavat jatkuvasti yksittäisen laatan geometriaa. Teoksen muutokset näkyvät alkavat näkyä sen jälkeen, kun se on asennettu lopulliselle paikalleen Dipolin viereen.

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio   

Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta. Kampustaidekilpailu on viides Aalto-yliopiston projekti, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa. 

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. 

Lisätietoja
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, taide ja näyttelyt
outi.turpeinen@aalto.fi
puh. 050 431 4194

Jenna Ahonen, taiteilija
jenna.ahonen@alumni.aalto.fi

Ayda Grišiūtė, taiteilija 
ayda.grisiute@alumni.aalto.fi

Lue lisää

Kampustaidekilpailun tunnus

Kampustaidekisan voittoehdotukset kytkeytyvät biotaiteeseen ja kvanttifysiikkaan

Laura Piispanen, Noora Heiskanen, Jenna Ahonen ja Ayda Grisiute vakuuttivat juryn luovilla ehdotuksillaan.

Uutiset
Renata Jakowleff «Blue» 2017, 190 x 160 x 40 cm, glass and steel, assembled Photo: Mikko Raskinen

Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa

Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.

Tutkimus ja taide
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Glitch-taidekuva sinipunaisesta aallosta, teksti 'Ja ihminen loi älyn' ja Aalto-yliopiston logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusi podcast valottaa tekoälyn syviä suomalaisia juuria

Tekoälytutkijat Arno Solin ja Eric Malmi haastattelevat alan konkareita, yrittäjiä ja huippuasiantuntijoita tekoälyn historiasta, mullistuksista ja ihmiskunnan tuhon todennäköisyydestä.
Käsi pitää valkoista tablettia, jossa tekstiä, tummaa ritiläseinää ja kirkkaita valojuovia vasten
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tekoälymalli simuloi ihmisen lukemista tarkemmin kuin koskaan

Malli voi mahdollistaa esimerkiksi tekstien räätälöinnin eri lailla lukevien ihmisten tarpeisiin.
The 3 members from the Kenno team smiling at the camera in a picture selfie style
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy syntyi vuonna 2014, kun sen kolme perustajaa viimeisteli maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa ja halusi luoda itselleen kiinnostavan työpaikan.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.