Uutiset

Vähitellen hajoava biotaide haastaa pysyvään tähtäävän suunnittelun

Kampustaidekilpailun voittajien, Aalto-yliopiston alumnien Jenna Ahosen ja Ayda Grišiūtėn ulkotaideteokset palaavat lopulta takaisin luontoon. bio.modules.way-niminen se on nyt nähtävillä Kandidaattikeskuksessa. Teos asennetaan myöhemmin Dipolin viereen.
Two young people are looking upwards and smiling with mouths closed, behind an installation they designed. Art is made of wood and biopolymer flowers.
Ayda Grišiūtė (vas.) ja Jenna Ahonen tarkastelevat teostaan, jonka nimi on bio.modules.way. Kuva: Outi Turpeinen

Aalto-yliopisto julkisti 2020 taidekilpailun, jonka tavoitteena oli saada ehdotuksia toteuttamiskelpoisia taideteoksista Otaniemen kampusalueelle. Voittajia oli kaksi: bio.modules.way ja Quantum Moss. Ensimmäinen on nyt saapunut Otaniemen kampukselle.

Aalto-yliopiston alumnien Jenna Ahosen ja Ayda Grišiūtėn suunnittelema ja luoma bio.modules.way on väliaikaisesti toisessa kerroksessa B-auditorion ulkopuolella Kandidaattikeskuksessa. Teos asennetaan myöhemmin Dipolin viereen, kun sen lähialueen maisemointihanke valmistuu. 

Ahosen ja Grišiūtėn tavoitteena on suunnitella rappeutuminen kriittiseksi osaksi taiteen kestävää elinkaarta. Taiteilijat perustivat yrityksen toimeksiannon aikana ja haluavat toteuttaa jatkossakin projekteja yhdessä.

Two young people are installing a wooden structure of their artpiece. Both are facing to the right and the one in the front is holding a drill, while the one in the back holds the frame. They are indoors.
Ayda Grišiūtė (vas.) ja Jenna Ahonen asentamassa bio.modules.way-teosta. Kuva: Outi Turpeinen

Koe paikan päällä

Installaatio koostuu kahdesta pääelementistä: puurakenteesta luurankona ja kehysmäisistä laatoista, joiden täytteenä, lihana, on biomuovia. Teos ilmentää puukäsityön evoluutiota ja sen olennaisuutta sen kaikissa eri muodoissa. Luuranko on puuta, kehykset 3D-tulostettua puupohjaisesta filamenttia sekä kehysten sisällä oleva biomuovin kaavan pääpolymeeri on selluloosaa.

Ahosen ja Grišiūten mukaan laattojen muoto matkii kasvin varresta versovaa silmua. Silmut eivät vielä ole lehtiä, mutta ne symboloivat kasvien kasvun ja kehityksen siirtymävaihetta.

Installation bio.modules.way in a temporary place inside Undergraduate Centre.
bio.modules.way on väliaikaisesti Kandidaattikeskuksessa kunnes Dipolin maisemointihanke valmistuu. Kuva: Outi Turpeinen

Laatat reagoivat jatkuvasti Dipolin paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, joten teos tulee tarjoamaan ainutlaatuisen kokemuksen eri aikoina. Taiteilijat kannustavat vierailemaan bio.modules.wayn luona useita kertoja kaikenlaisissa sääolosuhteissa ja eri vuodenaikoina. Teoksen laattoja voi myös koskettaa hyvin varovasti kokeillakseen, kuinka ne ovat muuttuneet.

Paluu luontoon

Ilmava ja luonnon inspiroima installaatio on hyvin lähestyttävä ja luokseen kutsuva. Varsinaiseen sijaintiin päästyään bio.modules.way kannustaa ohikulkijaa seuraamaan läheltä teoksen asteittaista paluuta luontoon. Taiteilijat tallentavat teoksen muutoksen valokuvasarjaan.

bio.modules.way biohajoaa vaiheittain – laatat katoavat ensin ja lopulta myös teoksen puurakenne. Teos on suunniteltu haastamaan ymmärryksemme pysyvyydestä rakennetussa ympäristössä. Suuremmassa mittakaavassa teos olisi osa hengittävää arkkitehtuuria, joka mukautuu tiettyihin olosuhteisiin ja aktivoi ne sen sijaan, että se yrittää hallita niitä.

Paikallisiin sääolosuhteisiin reagoivat laatat, bio.moduulit, laajenevat ja supistuvat sisäisen kosteustasonsa perusteella ja muuttavat jatkuvasti yksittäisen laatan geometriaa. Teoksen muutokset näkyvät alkavat näkyä sen jälkeen, kun se on asennettu lopulliselle paikalleen Dipolin viereen.

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio   

Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta. Kampustaidekilpailu on viides Aalto-yliopiston projekti, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa. 

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. 

Lisätietoja
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, taide ja näyttelyt
[email protected]
puh. 050 431 4194

Jenna Ahonen, taiteilija
[email protected]

Ayda Grišiūtė, taiteilija 
[email protected]

Lue lisää

Kampustaidekilpailun tunnus

Kampustaidekisan voittoehdotukset kytkeytyvät biotaiteeseen ja kvanttifysiikkaan

Laura Piispanen, Noora Heiskanen, Jenna Ahonen ja Ayda Grisiute vakuuttivat juryn luovilla ehdotuksillaan.

Uutiset
Renata Jakowleff «Blue» 2017, 190 x 160 x 40 cm, glass and steel, assembled Photo: Mikko Raskinen

Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa

Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.

Tutkimus ja taide
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tiina Alahuhta-Kasko
Yliopisto Julkaistu:

Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi

Uuden jäsenen kolmevuotinen kausi alkaa tammikuussa 2025.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.