Uutiset

Uusiutuvan energian varastointiin etsitään vaihtoehtoisia ja kestäviä ratkaisuja

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja varastoinnin kehittämistä.
Tohtorikoulutettava Fatemeh Davodi valmistaa elektrodia tiputtamalla katalyyttiä sisältävää mustetta mittauslaitteistoon kiinnitettävän elektrodin pinnalle. Kuva: Glen Forde/Aalto Energy Platform

EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin on kirjattu kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80-95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteiden kannalta uusiutuvan energian hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää. Aurinko- ja tuulisähkön ongelmana on kuitenkin riippuvuus säästä. Uusiutuvan sähkön varastointi tuottamalla polttoainetta, vetyä tai hiilivetyjä, on yksi ratkaisu tähän ongelmaan.

Auringosta saatu sähköenergia voidaan muuttaa vedyksi elektrokatalyytin avulla. Elektrokatalyyttien materiaaleina käytetään jalometalleja, kuten platinaa. Ne ovat kriittisiä, saatavuudeltaan haastavia ja hyvin kalliita.

”Meidän tavoitteenamme on kehittää materiaaleja, jotka olisivat helpommin saatavia, edullisempia ja parantaisivat elektrokatalyyttien toimintaa, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Olemmekin onnistuneet korvaamaan elektrokatalyytin valmistuksessa käytettävän platinan hiilellä ja raudalla”, kertoo Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio. "Hiili-rauta-katalyytin valmistus on kuitenkin hankalaa ja olemme toistaiseksi onnistuneet valmistamaan sitä vain pienen erän. Kehitämme skaalausta parhaillaan."

Tutkimusta yhdessä yritysten kanssa

Aalto-yliopisto kehittää uusia katalyyttejä yhteistyössä teollisuuden kanssa. EU:n CREATE-projektissa – jossa etsitään vaihtoehtoja kriittisille materiaaleille – Aallon kumppani on brittiläinen ITM Power, jonka tuotteita ovat vedyn sähkökemialliseen valmistamiseen tarvittavat reaktorit. Yhteistyön tuloksena on saatu testivaiheeseen hiili-rauta-katalyyttiä helpommin valmistettava ultra-low-Pt-katalyytti, joka toimiessaan vähentäisi reaktoreiden platinan määrää huomattavasti. 

Sähkön lyhytaikaisempaan ja pienimuotoisempaan varastointiin käytetään akkuja. Litiumakkujen valmistukseen käytettävän koboltin tarve nousee 5-10 vuoden sisällä ennusteiden mukaan kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi nykytasosta. Yhdessä akkumateriaaleja valmistavan Freeport Cobaltin kanssa Aallon tutkijat ovat pyrkineet etsimään ratkaisuja materiaalien korvaavuuteen ja kestävyyteen.

Yritysyhteistyö on siis vahvasti mukana Aallon energian varastointiin liittyvässä tutkimuksessa. Yhdessä yritysten kanssa visioidaan energian varastoinnin tulevaisuutta myös 19.4. järjestettävässä aamiaistapahtumassa, joka keskittyy energian vaihtoehtoisiin varastointitapoihin, kuten polttoaineisiin ja lämpöön (power-to-X). Lisäksi on tärkeää pohtia tehokkaampia ratkaisuja polttoaineiden konversioon takaisin sähköksi. Tilaisuus antaa laaja-alaisen näkemyksen alan kärkitutkimukseen. Se on toinen osa Energian varastoinnin tulevaisuus -tilaisuuksien sarjasta, josta viimeinen osa järjestetään 31.5. aiheena energian varastointitarpeen vähentäminen. Tilaisuudet pidetään englanniksi.

Vaihtoehtoinen energianvarastointi -aamiaistilaisuus

Lisätietoja:

Professori Tanja Kallio
tanja.kallio@aalto.fi

Kati Miettunen
Projektipäällikkö, Aalto Energy Platform
kati.miettunen@aalto.fi

Anne Kosola
Asiantuntija, yrityssuhteet
p. 050 596 9395
anne.kosola@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.