Uutiset

Uusi tutkimushanke selvittää ensimmäistä kertaa, esiintyykö Suomen asuntolainamarkkinoilla etnisyyteen perustuvaa syrjintää

Esimerkiksi Yhdysvalloissa etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset maksavat asuntolainoistaan enemmän kuin muut, vaikka luottokelpoisuus olisi sama. Vähemmistöjen lainahakemukset myös hylätään muita useammin – silloinkin, kun päätöksen tekee algoritmi. Tutkijan mukaan mahdollinen syrjintä aiheuttaisi Suomessa taloudellista eriarvoisuutta pitkälle tulevaisuuteen.
Kuvituskuvassa talon pienoismalli, kodin avaimet ja sopimuspaperi
Omistusasuminen on suomalaisten keskeisin tapa kerryttää varallisuutta. Asuntolainatta jääminen voi hidastaa vaurastumista – tai tehdä siitä mahdotonta, mikä lisää varallisuuseroja. Kuva: Pixabay

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden hanke tarttuu ensimmäistä kertaa Suomessa asuntolainamarkkinoiden yhdenvertaisuuteen. Koneen Säätiön tuella vuonna 2022 toteutettava tutkimushanke selvittää Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntäen, onko asuntovelallisen etnisyys yhteydessä lainasta maksettuun korkoon, kun muut vaikuttavat tekijät vakioidaan.

”Samalla kun esimerkiksi työmarkkinoillamme etnisen syrjinnän on osoitettu olevan arkipäivää, ei ilmiötä ole rahoitusmarkkinoilla tutkittu”, kertoo hankkeen vastaava tutkija, tutkijatohtori Niilo Luotonen.

”Yhdenvertaisuus asuntolainoituksessa liittyy kiinteästi yhteiskuntamme taloudelliseen yhdenvertaisuuteen. Toivon hankkeemme tuovan faktoja julkiseen keskusteluun sekä aktivoivan pankkeja yhdenvertaisuuden varmistamisessa.”

Lisäksi tutkijat tekevät kyselytutkimuksen selvittääkseen tilastoissa piiloon jääviä tekijöitä, joiden vuoksi lainat voisivat olla tietyissä väestöryhmissä harvinaisempia tai kalliimpia kuin muissa.

Kallista syrjintää

Niilo Luotonen muistuttaa, että omistusasuminen on suomalaisten keskeisin tapa kerryttää varallisuutta. Asuntolainatta jääminen voi hidastaa vaurastumista – tai tehdä siitä mahdotonta, mikä lisää varallisuuseroja.

Viime vuosien tutkimukset maailmalta osoittavat, että syrjintä on pankkisektoria sitkeästi vaivaava ongelma. Muun muassa UC Berkeley -yliopiston tutkijat ovat havainneet, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset maksavat Yhdysvalloissa asuntolainoistaan enemmän korkoa sekä suurempia kuluja kuin luottokelpoisuudeltaan vastaavat valkoiset kansalaiset. Pelkästään korkoeron kustannus yhdysvaltalaisille vähemmistölainaajille on vuosittain arviolta 450 miljoonaa dollaria. Vähemmistöjen asuntolainahakemukset myös hylätään verrattavia valkoisia useammin, vaikka päätöksen tekisi algoritmi.

Yhdysvalloissa HMDA-laki velvoittaa pankit raportoimaan julkisesti käsittelemänsä asuntolainahakemukset sekä myöntämänsä lainat. Tilastoitaviin tietoihin sisältyvät mahdollisen hylkäämissyyn lisäksi muun muassa hakijan ikä, sukupuoli, etnisyys, ”rotu” (race) ja tulotaso sekä lainan summa ja korkomarginaali. Raportointipakko on mahdollistanut myös tieteellisten tutkimusten tekemisen.

Suomessa HMDA:n kaltaista läpinäkyvää järjestelmää ei ole, vaan tiedot lainapäätöksistä perusteineen jäävät pankkien sisäisiin tietojärjestelmiin. Yhdenvertaisuuden toteutumista on ulkopuolelta liki mahdoton vertailla. Osin tästä syystä myöskään tutkimustietoa asuntolainapäätösten yhdenvertaisuudesta Suomessa ei ole ollut.

Suomi on Euroopan komission Being black in the EU -selvityksen (2018) mukaan Euroopan rasistisimpia maita, ja työmarkkinoillamme esiintyy tutkitusti voimakasta syrjintää oletetun etnisyyden perusteella. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee pankkeihin liittyen vuosittain kymmeniä valituksia, joista hyvin monen taustalla on yhdenvertaisuusvaltuutetun arvion mukaan syrjintää.

”Mahdolliset varallisuusvaikutukset eivät ulottuisi ainoastaan heihin, joita syrjitään, vaan perintöjen kautta myös näiden jälkeläisiin”, Luotonen toteaa.

”Mikäli syrjintä kohdistuisi jo ennestään heikossa sosioekonomisessa asemassa oleviin vähemmistöihin, lisäisi se yhteiskunnan eriarvoisuutta pitkälle tulevaisuuteen.”

Hankkeen aikataulu ja lisätietoja:

Hankkeen tulokset valmistuvat pääosin syksyllä 2022. Vastaava tutkija Niilo Luotonen avaa tutkimuksen taustaa ja lähtökohtia tarkemmin Ruskeat Tytöt Median uudessa numerossa, joka ilmestyy 3. kesäkuuta.

Yhteystiedot:

Vastaava tutkija
KTT, tutkijatohtori Niilo Luotonen
puh. 050 539 4564
[email protected]

Hankkeen viestintä
Annina Huhtala
puh. 040 827 6032
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.