Uutiset

Uusi tutkimus: Rauhallinen Aurinko on paljon aktiivisempi kuin luulimme

Rauhallista Aurinkoa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin aktiivista Aurinkoa.
Heikko kirkastuma, kuva: Metsähovin radiotutkimusasema
Aurinkokartassa tutkijat havaitsivat kirkastumia, joista muiden havaintojen perusteella nähtiin nousevan kuumaa materiaa Auringon pinnalta.

Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden sykleissä. Vanhan aktiivisuussyklin vaihtuessa uuteen Aurinko on yleensä hyvin rauhallinen jopa useamman vuoden ajan.

Tutkijat ovat pitkään uskoneet, että passiivisena ajanjaksona Auringossa ei tapahdu juuri mitään mielenkiintoista, jolloin sitä ei myöskään kannata tutkia. Nyt Metsähovin radiotutkimusaseman tutkijat Juha Kallunki, Merja Tornikoski ja Irene Björklund osoittavat tämän uskomuksen vääräksi Solar Physics -lehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tähtitieteilijät tutkivat systemaattisesti Auringon rauhallisen ajan ilmiöitä.

Kaikille ilmiöille ei löydetty selitystä – vielä

Tutkijat päätyivät tulokseen tarkastelemalla Metsähovin radiotutkimusaseman Auringon radiokarttoja ja vertaamalla niitä satelliittien keräämiin tietoihin samoista kohteista. Aurinkokartoissa näkyi aktiivisia alueita eli radiokirkastumia, jotka näkyvät muuta Auringon pintaa lämpimimpinä alueina kartoissa. Radiokirkastumille on tutkijoiden mukaan kolme selitystä.

Ennustavatko passiivisen ajanjakson ilmiöt tulevaa?

Tutkijat löysivät myös radiokirkastumia alueilta, joille ei satelliittihavaintojen perusteella löydetty selittävää tekijää.

”Muut lähteet eivät selittäneet kirkastuman syytä. Emme tiedä, mistä nuo ilmiöt johtuvat. Tutkimusta on jatkettava”, Kallunki sanoo.

Lisähavaintoja ja -tutkimusta tarvitaan myös ennustamaan, kertovatko passiivisen ajanjakson ilmiöt seuraavasta aktiivisuusjaksosta, sen alkamisesta ja voimakkuudesta. Viimeisimmät neljä sykliä ovat olleet jokainen toistaan heikompia. Tutkijat eivät tiedä, miksi aktiivisuutta osoittavat käyrät eivät nouse niin ylös kuin edellisillä kerroilla.

"Auringon aktiivisuussyklien kestokaan ei ole aina täsmälleen 11 vuotta", dosentti Merja Tornikoski selventää.

"Uuden aktiivisuusjakson tunnistaa oikeastaan vasta sitten, kun se on jo käynnissä. Joka tapauksessa nämä nyt analysoimamme rauhallisen vaiheen havainnot sijoittuvat selvästi jaksoon, jolloin aktiivisuus on pienimmillään. Nyt alamme odotella uutta nousua."

Aurinkomyrskyissä piilee vaaroja  

Auringon aktiivisuus näkyy Maahan muun muassa revontulina. Auringon aktiivisuus voi aiheuttaa suurtakin tuhoa, sillä auringonpurkauksista johtuvat aurinkomyrskyt voivat vahingoittaa satelliitteja, sähköverkkoja ja radiotaajuista tietoliikennettä. Tutkimus auttaa näihin vahinkojen varautumisessa.

”Aurinkomyrskyissä kestää 2-3 päivää, ennen kuin hiukkaset osuvat maahan. Korkeammalla avaruudessa oleviin satelliitteihin ne osuvat paljon nopeammin, joten vahinkoihin varautumiseen jäisi vielä vähemmän aikaa”, Kallunki toteaa.

Kirkkonummella sijaitseva Aalto-yliopiston Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Maailmalla Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon havaintodatasta, jota on kerätty myös tieteellisesti hyvin kiinnostavilla korkeilla radiotaajuuksilla. Tämä on mahdollista Metsähovin radioteleskoopin poikkeuksellisen tarkan peilipinnan ansiosta.

J. Kallunki, M. Tornikoski, I. Björklund, Identifying 8 mm radio brightenings during the solar activity minimum, Solar Physics.

 

Lue lisää

metsähovin radioteleskooppi ilman kupua kuva: annamari tolonen

Metsähovin radiotutkimusasema sai Avoimuuden edistäjä -palkinnon avoimesta aurinkodatasta

Yli 40 vuoden ajalta kerätty radiodata Auringon aktiivisuudesta on kansainvälisesti yksi laajimmista. Avointa dataa hyödyntävät niin tutkijat, opiskelijat kuin taiteilijat.

Uutiset
Aurinkokartta, jossa näkyy suurin havaittu purkaus Auringossa

Metsähovin radiotutkimusasema julkaisee aurinkodataa yli neljän vuosikymmenen ajalta

Metsähovin Auringosta saatava datan määrä on valtava ja kasvaa uusilla havainnoilla päivittäin.

Uutiset
A radio telescope dedicated for solar observations at Metsähovi Radio Observatory.

Aurinkotutkimus

Aurinko on meitä lähin tähti ja siten ensisijainen havainnointikohde tähtien toiminnan ymmärtämiseksi.

Metsähovin radio-observatorio
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.
Life 1.5 in black font and Designs for a Cooler Planet logo on a white, fragmented background.
Kampus, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tulevaisuuden vaatekaappi, jättimäinen ötökkähotelli, pystyviljely ja paljon muuta – Designs for a Cooler Planet - näyttelyn ideat vievät kohti planeettaystävällisempää elämää

Aalto-yliopiston vuosittaisen Designs for a Cooler Planet -näyttelyn teemat ovat tänä vuonna jäljetön elämä, kestävä tyyli ja terveempi ravintoketju.
Illustration of a solar flare, spat out from the Sun's surface.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi työkalu antaa ennakkovaroituksen Auringon aktiivisista alueista – auttaa aurinkomyrskyihin varautumisessa ja vahinkojen torjumisessa

Professori Maarit Korpi-Laggin ryhmän työkalu auttaa ennustamaan aktiivisten alueiden syntyä jo muutamaa päivää ennen kuin ne ilmestyvät Auringon pinnalle. Astroinformatiikan perustutkimusta hyödyntävä hanke sai juuri Euroopan tutkimusneuvoston tavoitellun ERC Proof of Concept -rahoituksen.