Metsähovin radio-observatorio
Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.
Metsähovin radiotutkimusasema sai Avoimuuden edistäjä -palkinnon avoimesta aurinkodatasta
Yli 40 vuoden ajalta kerätty radiodata Auringon aktiivisuudesta on kansainvälisesti yksi laajimmista. Avointa dataa hyödyntävät niin tutkijat, opiskelijat kuin taiteilijat.
Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio Metsähovi julkaisi noin vuosi sitten Auringosta keräämäänsä dataa yli neljän vuosikymmenen ajalta. Jatkuvasti päivittyvä datasetti sisältää muun muassa yhden maailman pisimmistä korkeilla radiotaajuuksilla mitatuista aikasarjoista.
Tunnustuksena tästä Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio myönsi Metsähovin radio-observatoriolle ja Tieteen Tietotekniikan keskukselle (CSC) vuoden 2020 Avoimuuden edistäjät -palkinnon. Tunnustus annetaan vuosittain tahoille, jotka mahdollistavat avointen tieteellisten käytänteiden toteutumista Suomessa ja ovat omalla työllään esimerkkinä muille.
Metsähovin radio-observatoriossa seurataan auringon toimintaa vuoden jokaisena päivänä useiden radioteleskooppien ja antennien avulla. Datamäärän kasvaessa ja monipuolistuessa sen kysyntä myös Metsähovin ulkopuolella on kasvanut.
”Halusimme helpottaa datan jakamista ja löydettävyyttä. Tavoitteemme oli, että datasettiin voidaan viitata helposti ja sitä voidaan täydentää jatkuvasti uusilla havainnoilla”, sanoo Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi.
Kun maailmalta ei löytynyt sopivaa säilytysalustaa täydentyvälle datasetille, Metsähovi päätyi tekemään yhteistyötä CSC:n kanssa. CSC toteutti uudenlaisen säilytysalustan opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamaan Fairdata -palveluun. Lue lisää projektista täältä.
Aurinkodata inspiroi jopa taiteilijoita
Lähitähtemme toimintaa on tärkeää ymmärtää ja ennustaa esimerkiksi siksi, että auringonpurkaukset voivat häiritä sähkö- ja tietoliikenneverkkoja ja satelliitteja. Toisaalta pitkällä aikavälillä tapahtuvien hitaiden muutosten vaikutusta esimerkiksi maapallon ilmastoon ei vielä täysin tunneta.
Avointa aurinkodataa voivat hyödyntää muun muassa tutkijat ja opiskelijat ympäri maailmaa.
”Datan avaamisella saadaan koko tiedeyhteisö osaksi Metsähovin aurinkotutkimusta. Tätä kautta voi syntyä esimerkiksi uusia yhteistyöprojekteja muiden tutkimusryhmien kanssa”, kertoo Metsähovin aurinkohavainnoista vastaava laboratorioinsinööri Juha Kallunki.
Aurinkodatalle on löytynyt myös yllättäviä käyttötarkoituksia: sitä voi ihailla esimerkiksi Terike Haapojan tekemässä Myllypuron terveysaseman freskossa, ja se on inspiroinut jopa runoja.
”Kun yhä useammat eri alojen ihmiset löytävät datan, voi syntyä uusia innovaatioita. Sovellukset ja käyttökohteet voivat liittyä periaatteessa mihin tahansa – vain mielikuvitus on rajana”, Kallunki sanoo.
Avoimuuden edistäjät -palkinnot (2 kappaletta) sekä Kansallinen Avoimen tieteen palkinto jaettiin virtuaalisesti Avoimen tieteen syyspäivillä 7.12.2020. Lisätietoa palkinnosta: https://avointiede.fi/fi/palkinto
Aurinkodata verkossa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:att:f371cb6d-f84c-4d76-99e4-c39c639fd0de
Lisätiedot
Joni Tammi
Johtaja
Metsähovin radio-observatorio, Aalto-yliopisto
Parhaiten tavoitettavissa sähköpostilla joni.tammi@aalto.fi
Juha Kallunki
Laboratorioinsinööri
Metsähovin radio-observatorio, Aalto-yliopisto
Parhaiten tavoitettavissa sähköpostilla juha.kallunki@aalto.fi
Lue lisää aiheesta
Metsähovin radiotutkimusasema julkaisee aurinkodataa yli neljän vuosikymmenen ajalta
Metsähovin Auringosta saatava datan määrä on valtava ja kasvaa uusilla havainnoilla päivittäin.
Lue lisää uutisia
Ajattelu oppimisen supervoimana – myös tekoälyn aikakaudella
Marsio esittää: Oppiminen nyt tekoälyn aikakaudella -tilaisuudessa pohdittiin oppimista muuttuvassa maailmassa. Miten oppimista tapahtuu, jos ajattelu ulkoistetaan tekoälylle?
Accenture mukaan Kauppakorkeakoulun Premium Partner -ohjelmaan
Accenture on liittynyt Premium Partner -ohjelmaan lukuvuoden 2026–2027 alussa.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.