Uutiset

Uusi menetelmä mahdollistaa entistä pienempien platinapitoisuuksien talteenoton

Esimerkiksi uusiutuva energia ja sähköinen liikenne kasvattavat platinan ja muiden kriittisten metallien tarvetta. Pienimmätkin metallimäärät on saatava hyötykäyttöön.
Platinalla pinnoitettu hiilipala / Kuva: Petteri Halli

Aalto-yliopistossa kehitetyllä menetelmällä pienetkin määrät arvometalleja saadaan talteen teollisista prosessiliuoksista. Kuvassa on EDRR-menetelmää käyttäen saatu epäjalompi metalli korvattua platinalla pyrolisoidun hiilen pinnalla. Kuva: Petteri Halli

Platinan tarve kasvaa koko ajan kehittyvässä yhteiskunnassa etenkin sen katalyyttisten ominaisuuksien ja korroosionkeston takia. Kasvava sähköautokanta lisää entisestään platinan ja muiden kriittisten metallien tarvetta.

Platinaa ja muita arvometalleja esiintyy muun muassa kupari-, nikkeli- ja sinkkipohjaisissa mineraaleissa, ja näin ollen myös metalliteollisuudessa syntyvissä liuoksissa. Tyypillisesti perusmetalliprosessien liuoksissa pitoisuudet ovat vain niin pieniä, että niiden hyödyntäminen on hyvin vaikeaa. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sekä arvometallien kasvavan kysynnän, kalliin hinnan ja ehtymisen vuoksi olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että jopa hyvin pienet määrät näitä metalleja saataisiin talteen.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat professori Mari Lundströmin ja yliopistonlehtori Kirsi Yliniemen johdolla kehittäneet selektiivisen menetelmän platinan talteenottoon teollisista hydrometallurgisista liuoksista.

”Käytimme niin kutsuttua sähkösaostus-korvausreaktiomenetelmää (electrodeposition-redox replacement, EDRR) arvometallien talteenottoon teollisista prosessiliuoksista”, Kirsi Yliniemi kertoo.

”Liuokset sisälsivät suuria määriä nikkeliä ja muita perusmetalleja ja erittäin pieniä määriä (ppb, joka tarkoittaa miljardisosaa) platinaa, palladiumia ja hopeaa. Tämän määräsuhteen takia arvometallien talteenotto tällaisista liuoksista on erittäin hankalaa, ja ilman nyt kehitettyä menetelmää niitä ei saataisi kunnolla hyödynnettyä.”

Prosessissa käytettiin lisäksi aivan uudenlaista elektrodimateriaalia, Aalto-yliopiston professori Sami Franssilan tutkimusryhmässä kehitettyä pyrolisoitua hiiltä (pyrolyzed carbon, PyC). Sen huokoinen pintarakenne takaa monisatakertaisen pinta-alan verrattuna tavallisiin elektrodeihin. Tämä hiilirakenne parantaa menetelmän tehokkuutta huomattavasti.

Ympäristöystävällinen, energiatehokas ja monimuotoinen menetelmä

EDRR-menetelmä perustuu metallien spontaaneihin hapetus-pelkistysreaktioihin, joissa jalompi metalli, kuten platina, hapettaa jo elektrodin pinnalle saostuneen epäjalomman metallin, kuten nikkelin tai kuparin; lopputuloksena platina korvaa pinnalla nikkelin tai kuparin, jotka puolestaan liukenevat takaisin liuokseen.

Koska näissä sulfaattiliuoksissa on arvometalleja hyvin vähän, tarvitaan prosessissa vain vähän energiaa.  EDRR-menetelmässä virransyöttö tapahtuukin jatkuvan virransyötön sijaan vain lyhyinä pulsseina, joiden välissä korvausreaktio tapahtuu esimerkiksi platinan ja nikkelin välillä. EDRR-menetelmän korvausreaktioon ei tarvita ulkopuolista energiaa, vaan se tapahtuu spontaanisti ja johtuu nimenomaan metallien jalousasteista. Menetelmää on myös helppo räätälöidä ja tällä tavoin saadaan rakennettua jopa atomitasolta lähtien hyvin puhdas platinapinnoite.

EDRR-menetelmä avaa uusia mahdollisuuksia kriittisten metallien kiertotaloudelle ja on merkittävä edistysaskel platinan talteenotolle.

Mari Lundström

”EDRR-menetelmän avulla platina saadaan selektiivisesti talteen teollisista monimetalliliuoksista, joissa sitä on niin pieniä määriä, ettei niitä ole tähän asti edes ajateltu mahdollisiksi platinan lähteiksi. Menetelmä on myös ympäristöystävällinen, koska siinä ei käytetä mitään lisäkemikaaleja, joten ympäristöä kuormittavien kemikaalien kulutus ja myös energiantarve laskee. EDRR-menetelmän etu on myös sen monimuotoisuus; sen sijaan, että platina otetaan vain talteen liuoksesta, menetelmällä voidaan suoraan, ilman lisävaiheita, valmistaa toimivia katalyysipintoja”, Mari Lundström sanoo.

Tutkimuksen on julkaissut ACS Sustainable Chemistry & Engineering, September 2018:
Platinum Recovery from Industrial Process Solutions by Electrodeposition–Redox Replacement
Petteri Halli, Joonas J. Heikkinen, Heini Elomaa, Benjamin P. Wilson, Ville Jokinen, Kirsi Yliniemi, Sami Franssila, Mari Lundström
 https://doi.org/10.1021/acssuschemeng.8b03224

Lisätietoja:
Mari Lundström, professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
040 487 3434

Kirsi Yliniemi, yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
[email protected]
050 592 3690

Sami Franssila, professori
[email protected]
050 536 1699

Lue myös: Ilmastoratkaisuihin tarvitaan metalleja – riittävätkö ne?

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.