Uutiset

Uusi 5G-lähetin on 20 kertaa edeltäjiään tehokkaampi

5G-radiolähetin on suunniteltu viidennen sukupolven pieniin tukiasemiin.

Kehitetyn integroidun tukiasemalähettimen prototyyppi. Kuva: Aalto-yliopisto

Mobiililaitteiden määrä kasvaa vauhdilla, minkä vuoksi matkaviestinjärjestelmien yhden tukiaseman kattamaa peittoaluetta on tulevaisuudessa pienennettävä. Tämä pienentää tukiasemien kokoa, mutta kasvattaa niiden lukumäärää, jolloin tukiasemien hinta-, koko- ja tehonkulutusvaatimukset lähentyvät matkapuhelimien vaatimuksia.  

Aalto-yliopiston tutkijat ovat yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Nokia Bell Labsin kanssa kehittäneet uudenlaisen 5G-radiolähettimen, jonka toimintaperiaate on mahdollisimman digitaalinen: signaali muutetaan analogiseen muotoon vasta lähettimen viimeisessä vahvistinasteessa. Puolijohdeprosessien kehitys on mahdollistanut, että signaali käsitellään radiolähettimessä digitaalisessa muodossa lähes antennille asti, missä se muunnetaan sähkömagneettiseksi säteilyksi. 

”Lähettimeen on kehitetty täysin uusi integroitu elektroniikkapiiri, joka mahdollistaa lähetettävän taajuuskaistan merkittävän kasvattamisen. Tämä lisää tukiasemien tiedonsiirtokapasiteettia jopa 20-kertaiseksi”, kertoo Aalto-yliopiston elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen professori Jussi Ryynänen.

”Kun 4G-lähettimien tiedonsiirtokaistanleveys on noin kaksikymmentä megahertsiä, on kehitetyllä digitaalisella 5G-lähettimellä mahdollista saavuttaa jopa neljänsadan megahertsin kaistanleveys.”

Joustavaa signaalin muokkausta

Monissa tukiasemissa joustavuus on toteutettu rinnakkaisilla lähettimillä, joita voidaan laittaa päälle tai pois tukiaseman sijainnista ja tarvittavasta tiedonsiirtokapasiteetista riippuen.

”Nyt kehitetty 5G-tukiasemalähetin tuo uusia mahdollisuuksia lähetettävän signaalin muokkaukseen ja ohjelmointiin. Lähetettävän signaalin laatua voidaan parantaa ja hyvin vapaasti valita taajuudet, joilla lähetin toimii ilman rinnakkaisia radiolähettimiä”, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan professori Mikko Valkama.

Uusi lähetin mahdollistaa joustavan kantoaaltojen määrittelyn laajalla 400MHz:n taajuusalueella. Kuva: Aalto-yliopisto

Uuden sukupolven tukiasemissa operaattorit pystyvät valitsemaan parametreja säätämällä, miten ja mille laitteille he jakavat signaalia asemien kautta. Tähän asti kohdentaminen on tapahtunut kiinteällä taajuusalueella.

Aalto-yliopisto on kehittänyt tekniikkaa yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Nokia Bell Labsin kanssa. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet TEKES ja Nokia. Tulokset julkaistiin helmikuun alussa Yhdysvalloissa International IEEE Solid-State Circuits -konferenssissa, jossa puolijohdeteollisuus ja akateeminen tutkimusyhteisö esittelevät parhaat tuloksensa integroitujen elektroniikkapiirien alalta.

Lisätietoja:

Professori Jussi Ryynänen
Aalto-yliopisto, elektroniikan ja nanotekniikan laitos
puh. 050 384 1720
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.