Uutiset

Työharjoittelussa Japanissa: Teollisena muotoilijana Mitsubishi Electricilla

Teollisen muotoilun maisteriopiskelija Janne Pärssinen iloitsee, että pääsi harjoittelijana vaikuttamaan projektien kulkuun.
Janne Pärssinen seisoo Mitsubishi Electronicin rakennuksen edessä Japanissa.

Aalto-yliopiston Collaborative and Industrial Design (CoID) -koulutusohjelmassa opiskeleva Pärssinen oli viime syksynä kolme kuukautta työharjoittelussa sähkö- ja elektroniikkavalmistaja Mitsubishi Electricilla Japanissa. Hän palasi kotimaahan joulukuussa ja kertoi kokemuksestaan tuoreeltaan.

Pärssinen huomasi viime keväänä yliopiston lähettämän sähköpostin harjoittelijapaikasta Mitsubishi Electricilla ja lähetti hakemuksen portfolioineen. Häntä kiinnosti hakeutua ulkomaille, sillä Suomessa alan harjoittelupaikkoja on vähän tarjolla. Erityisesti häntä kiinnosti nähdä isomman teollisen firman toimintaa muotoilun näkökulmasta. Työn lisäksi mahdollisuus tutustua japanilaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan kiinnosti.

Hän toimi harjoittelijana Mitsubishin Business Design -ryhmässä, joka tutkii uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja terävöittää olemassa olevia tuotteita ja palveluita. Ryhmään kuuluu muotoilu- ja liiketoimintaosaajia ja sen asema organisaatiossa on melko korkea.

“Näin ensimmäistä kertaa tämän kokoluokan yrityksen ja samalla aika hierarkkisen organisaation toimintaa. Ehdin mielestäni saada käsityksen, mikä muotoilijan rooli tällaisessa organisaatiossa on ja miten vaikeaa muotoilijana on saada asioita etenemään. Pientä kehitystä näkyi kuitenkin”, Pärssinen summaa kokemuksensa.

Mukana palvelumuotoilu- ja tuotekehitysprojekteissa

Harjoittelujaksollaan Pärssinen työskenteli kahden eri tehtävän parissa. Toinen oli alkuvaiheen palvelumuotoiluprojekti, johon hän teki muun muassa visualisointeja. Toisessa tutkittiin erään teknologian liiketoimintamahdollisuuksia ja hänen tehtävänään oli edistää teknologian tuotesuunnittelua.

Molemmat projektit olivat alkuvaiheessa olevia usean vuoden hankkeita – toisen aikatauluksi oli asetettu peräti kymmenen vuotta – mutta Pärssinen koki pystyvänsä tuomaan niihin sisältöä. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä muun muassa Mitsubishi Advanced Technology Centerin kanssa.

“Kokemuksena projektit olivat tosi tyydyttäviä, sillä pääsin esittelemään löydöksiäni ja mitä olin suunnitellut.”

Omana vahvuutenaan ryhmässä Pärssinen näki muotoiluymmärryksen ja -osaamisen. “Koin työn itselleni hyvin sopivana, ja samalla se hyödytti koko ryhmää.”

“Olin myös sikäli onnekas, että pääsin kahteen ihan oikeaan projektiin mukaan. Näin ei välttämättä ollut tilanne kaikilla harjoittelijoilla, vaan muutamille annettiin vain joitakin irrallisia tehtäviä.”

Tätä näkemystä tukee myös Pärssisen esimieheltään saama palaute, joka mukaan Pärssinen oli ‘poikkeuksellinen harjoittelija’, koska oli oikeissa projekteissa mukana. Esimiehen kanssa käyty ensimmäinen ja ainoa keskustelu tapahtui Pärssisen kunniaksi järjestetyssä läksiäistilaisuudessa.

Huomasin vasta Japanissa, miten tärkeää rajoja rikkova yhteistyö on.”

Janne Pärssinen

Työelämää Japanissa 

Mitsubishi Electricin Industrial Design Center sijaitsee Ofunassa, noin tunnin junamatkan päässä Tokiosta. Pärssinen asui yrityksen asuntolassa Fujisawassa lyhyen matkan päässä Ofunasta. Työntekijöille tarjottiin asunnon lisäksi päivittäinen työmatka junalla.

Japanilaisessa työkulttuurissa Pärssistä yllätti monikin asia. Esimerkiksi monialainen yhteistyö, jota Aallossa korostetaan, ei ole Mitsubishin organisaatiossa tai koko japanilaisessa yhteiskunnassa välttämättä itsestään selvää. Pärssisen työprojekteissa eri alojen edustajat pystyivät kuitenkin kommunikoimaan hyvin keskenään.

“Ryhmämme liiketoimintaosaaja jopa totesi, että pienen tiimimme monialainen yhteistyö oli hyödyllistä ja että jatkossa olisikin syytä pyrkiä yhdistämään eri alojen osaajien näkemyksiä.”

Työskentelytahti oli Pärssisen projekteissa enimmäkseen dynaamista. Hän seurasi sivusta myös hitaampaa, varovaisen kehittämisen projektia: Home Appliances -ryhmässä tutkittiin ja kehitettiin koko hänen harjoittelujaksonsa ajan jääkaapin ovenkahvaa ja tehtiin siitä lukuisia eri versioita.

Toimistoelämää ja työkavereita Pärssinen kuvailee mukaviksi. Työpäivät olivat kahdeksantuntisia, eikä työ ollut erityisen raskasta. Töitä sai tehdä vapaasti, taukoja pitää ja valita missä istuu. Työkavereiden kanssa oli myös paljon sosiaalista kanssakäymistä työajan ulkopuolella: aina tuntui olevan aihetta järjestää pienet kemut töiden jälkeen.

Kielivaikeuksia ja korkea hierarkia

Käytännön hankaluuden muodosti kielikysymys. Harjoittelupaikkaan haettiin kansainvälistä, englannin kielen taitoista harjoittelijaa, mutta Pärssisen mukaan japanin kielen taito olisi ollut tarpeen. Kokousten ja presentaatioiden kielenä oli yleensä japani, joten kieltä taitamattomat olivat auttamatta aina sen varassa, että joku ehtii tulkata.

Organisaatiossa ja työnteossa tuntui myös vahva hierarkkisuus: joskus vaikutti, että työtä tehtiin sen tekemisen vuoksi, eivätkä oma-aloitteisuus ja kyseenalaistaminen olleet kunniassa. Myös kommunikointi oli ylipäätään melko varautunutta, eikä omia ideoita oikein uskallettu tuoda julki – ei edes ideapajoissa ja ryhmätyöskentelyssä.

“Huomasin vasta siellä, miten tärkeää rajoja rikkova yhteistyö on”, Pärssinen toteaa.

Hän arvostaa, että sai nähdä, millainen muotoilijan rooli on isossa teollisessa yrityksessä, vaikka se osoittautuikin hieman hankalaksi. Jatkossa Pärssistä kiinnostaisi työskennellä pienemmässä yrityksessä, jossa oma rooli voisi olla laaja ja vaihteleva.

“Muotoilijan pitää toki aina ymmärtää bisnesrajoitteet ja teollisen muotoilutuotannon edellytykset. On myös itse oltava laaja-alainen osaaja ja kyettävä yhdistämään eri näkökulmia.”

Pärssinen on suorittanut muotoilun kandidaatin tutkinnon ja viimeinen vuosi COID-maisteriohjelmassa on edessä. Tavoitteena on valmistua vuoden 2020 aikana. Häntä kiinnostaa tehdä muotoilijana työtä laaja-alaisesti – ei vain jääkaapin kahvaa, vaan myös systeemitasolla jotain isompaa.

Myös Japani alkoi kiinnostaa. Hän ehti kiertää hiukan maata japan rail -passin avulla, mutta paljon jäi vielä näkemättä.

Mitsubishi Electric on vuonna 1921 perustettu japanilainen yritys, joka tuottaa energia- ja sähkötuotteita, sähkölaitteita, teollisuusautomaatiota, kotitaloustuotteita, kommunikaatiojärjestelmiä ja aurinkokennoja sekä satelliitteja. Yritys kuuluu Mitsubishi-konserniin.

Lue lisää:

Janne Pärssinen menestyi Helkaman rahtipyörän suunnittelukilpailussa

www.janneparssinen.com

Aalto-yliopisto A Grid / Photo: Unto Rautio

Master's Programme in Collaborative and Industrial Design

The Master’s programme in Collaborative and Industrial Design (CoID) focuses on the role of design in society. It provides skills to work as design entrepreneurs and in a range of roles within industry, business, communities, education and the government.

Koulutustarjonta
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Opiskelija Pasi Heino
Opinnot Julkaistu:

Väyläopiskelijan tarina: Tehdastyön ohessa kauppatieteen tutkinto-opiskelijaksi

Pasi Heino pääsi keväällä 2019 kauppatieteen tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston väyläopintojen kautta ja opiskelee tällä hetkellä kolmatta vuotta tieto- ja palvelujohtamista. Nyt hän kertoo opiskelukokemuksistaan väyläopintojen ajalta sekä kauppatieteen tutkinto-opinnoista.
Opiskelija Otaniemen kampuksella talvimaisemassa.
Opinnot Julkaistu:

Hakijamäärä englanninkielisiin kandidaattiohjelmiin kasvoi

Haun tulokset julkaistaan viimeistään kesäkuun alussa.
BScBA Student Anne Torvinen enjoying a summer day
Opinnot Julkaistu:

Yliopisto-opintojen aloittaminen on sekä haastavaa että palkitsevaa

Opiskelijatovereiden yhteishenki ja International Business -kandidaattiohjelman vahvuudet ovat olleet erinomainen tuki ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aloitettua yliopisto-opintonsa hyvin poikkeavissa oloissa viime syksynä.
Small screenshot of takeout.aalto.fi
Kampus, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Varaukset taas mahdollisia Takeoutin sivuilta

Varausten teko Studiosin ja Väreen lainaamoista on jälleen mahdollista Takoutin nettisivuston kautta .