Uutiset

Työelämäprofessori Janne Seppänen: Energia-alan osaajatarve kasvaa

Ilmastoneutraalin yhteiskunnan tavoittelu aiheuttaa suuren murroksen energiajärjestelmään.
Työelämäprofessori Janne Seppänen
Tutkijan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus ja aito kiinnostus omaa tutkimusalaa kohtaan, Janne Seppänen sanoo. Kuva: Samuli Skantsi

Toukokuussa viisivuotisen työelämäprofessuurinsa aloittanut Janne Seppänen tuo Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitokselle sähkönsiirtojärjestelmien asiantuntijuutta. Hän jatkaa osa-aikaisesti myös Fingridin palveluksessa.

Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hyvin erilainen kuin vanha järjestelmä ja sähkönsiirtoverkko on tämän järjestelmän keskiössä. Tässä kokonaisuudessa riittää valtavasti tutkittavaa ja laajoja tutkimusongelmia ratkaistavaksi. Seppänen palaa innoissaan takaisin tuttuun ympäristöön uudessa roolissaan.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin sähkönsiirtojärjestelmiä. Sähkönsiirtojärjestelmällä tarkoitetaan sähkönsiirron runkoverkkoa sekä siihen liittyviä komponentteja. Tutkin erityisesti ilmiöitä ja ominaisuuksia tulevaisuuden sähkönsiirtojärjestelmässä, johon liittyy muun muassa paljon uusiutuvaa energiantuotantoa sekä uudentyyppistä kulutusta.

Tällä hetkellä koko energiajärjestelmä on poikkeuksellisessa murrosvaiheessa, kun yhteiskunnan ilmastoneutraaliutta tavoitellaan. Tulevaisuuden järjestelmä tulee näyttämään hyvin erilaiselta verrattuna nykyiseen järjestelmään ja siinä on myös uusia ilmiöitä, joita ei vielä tunneta hyvin. Näihin liittyen riittää tutkittavaa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Aloitin väitöskirjan tekemisen Aalto-yliopistossa heti diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen. Tein päätöksen väitöskirjan tekemisestä ja tutkijanuralle lähtemisestä oikeastaan jo selvästi ennen valmistumistani, koska olen aina ollut kiinnostunut tutkimuksesta.

Siirryin kuitenkin töihin teollisuuteen noin kaksi vuotta väitöskirjaprojektini aloittamisen jälkeen ja viimeistelin väitöskirjani töiden ohessa. Olen kuitenkin koko työurani ajan seurannut aktiivisesti sähköverkkoalan tutkimuskenttää ja kirjoittanut julkaisuja tieteellisiin lehtiin ja konferensseihin. On hienoa, että nyt tarjoutui tilaisuus palata tiiviimmin tutkimuksen pariin.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Uran varrelle on mahtunut paljon hienoja hetkiä. Tutkimuspuolella mieleenpainuvimmat onnistumiset ovat liittyneet ”ahaa-elämyksiin”, kun sähköverkon toiminnasta on opittu jotain uutta. Sekä minun kehittämieni että yhteistyön tuloksena kehitettyjen menetelmien avulla on tunnistettu Suomen voimajärjestelmästä esimerkiksi uusia järjestelmän dynamiikkaan liittyviä ilmiöitä ja löydetty ei-toivotusti käyttäytyviä komponentteja. Näiden löytöjen avulla pystytään ymmärtämään paremmin voimajärjestelmää ja kehittämään komponenttien säätöjärjestelmiä. Tämä parantaa koko järjestelmän käyttövarmuutta ja tätä kautta turvaa varmemman sähkönsiirron Suomessa.

Mitä ominaisuuksia tutkijalta vaaditaan?

Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus ja aito kiinnostus omaa tutkimusalaa kohtaan. Energia-alalla painitaan nyt erittäin isojen kysymysten parissa, kun mietitään tulevaisuuden puhtaan energiajärjestelmän toimivuutta. Näiden kysymysten ratkaisuun tarvitaan rohkeita uusia ajatuksia myös tutkijoilta.

Nykymaailmassa tutkimus on yhä enemmän yhteistyötä ja ainoastaan tutkijan kammiossa ei voi pysyä – tutkijoilta vaaditaankin tiimityötaitoja ja välillä myös poistumista omalta mukavuusalueelta. Lisäksi tutkijan pitää suhtautua avoimesti uusiin ideoihin ja olla myös valmis muuttamaan mielipiteitään, jos tutkimustulokset osoittavat, että vanhat päätelmät eivät enää päde.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Ilmastoneutraalin yhteiskunnan tavoittelu aiheuttaa suuren murroksen energiajärjestelmään. Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hyvin erilainen kuin vanha järjestelmä ja sähkönsiirtoverkko on tämän järjestelmän keskiössä. Tässä kokonaisuudessa riittää valtavasti tutkittavaa ja laajoja tutkimusongelmia ratkaistavaksi. Odotan, että pääsen antamaan oman panokseni tämän kokonaisuuden tutkimiseen.

Lisäksi energia-alan osaajatarve kasvaa ja ala tulee olemaan merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa. Odotankin innolla myös opettamista ja sitä, että pääsen ohjaamaan tulevaisuuden osaajia alalle töihin.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Photo collage of some of the actions funded by the Sustainability Action Booster grant
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto rahoittaa opiskelijoiden kestävyystoimia kymmenillä tuhansilla vuodessa - "Tällaista emme ole nähneet muualla"

Aalto-yliopiston Sustainability Action Booster on apuraha, joka tukee opiskelijoiden ideoimia kestävän kehityksen projekteja kampuksella ja sen ulkopuolella.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.