Uutiset

Tutkimusinfrastruktuureille 4,7 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta

Aalto-yliopiston rahoitusta saaneissa tutkimusinfrastruktuureissa tehdään muun muassa uusien materiaalien, biotalouden ja kvanttitekniikoiden tutkimusta sekä edistetään merentutkimuksen teknologista ja tulevaisuuden langattomien verkkojen kehitystä.
Biotalous, kuva Safa Hovinen
Kuva Aalto-yliopisto, Safa Hovinen

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa korkeatasoista tiedettä ja tutkimusta edistävien infrastruktuureiden kehittämiseen. Tästä Aalto-yliopistoon tuleva osuus on merkittävä, yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa, ja se kohdistuu neljään kansallisella tiekartalla olevaan tärkeään tutkimusinfrastruktuuriin ja yhteen uuteen avaukseen.

Rahoitetuista viidestä infrastruktuurista Tulevaisuuden langattomat verkot on toinen Suomen Akatemian uusista avauksista eli uusi infrastruktuuri, jolle myönnettiin nyt ensi kertaa rahoitusta.

”Tutkimus- ja opetusinfrastruktuurimme luovat edellytyksiä kansainvälisesti uraauurtavalle tutkimukselle ja tukevat myös opetusta. Ne tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia sekä yliopiston sisällä että kumppanien kanssa, ja edistävät innovaatioyhteisöjen muodostumista”, sanoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen.

Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat eri vaiheissa tapahtuvan tutkimuksen. Ne voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia sekä toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia ja verkostoja.

Rahoitusta saaneet Aalto-yliopiston tutkimusinfrastruktuurit

(euromäärä = Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus)

Bioeconomy (Biotalous, konsortio) 1 715 000 euroa
Bioeconomy-infrastruktuuri yhdistää Aalto-yliopiston ja VTT:n tieteelliset infrastruktuurit ja tarjoaa kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimusympäristön biotalousinnovaatioiden sekä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja uudistumisen edistämiseen. Tutkimuksessa keskitytään kehittämään uusia teknologiaratkaisuja uusiutuvien raaka-aineiden jalostukseen. Painopistealueina ovat teollinen biotekniikka, kemian prosessitekniikka ja materiaalitekniikka sekä erityisosaamisalueena metsäbiomassan jalostaminen korkean teknologian tuotteiksi. Kokonaisuus kattaa koko kehityskaaren molekyylitason huippututkimuksesta prosessikehitykseen ja uusiin teknologioihin. Koordinaattorina Aalto-yliopisto.

RAMI (RawMatTERS Finland, konsortio) 703 500 euroa
Aalto-yliopiston, GTK:n ja VTT:n yhteinen RAMI-infrastruktuuri tukee metallurgisten ja hydrometallurgisten prosessien ja epäorgaanisten materiaalien tutkimusta. Tavoitteena on, että Suomesta tulisi yksi maailman tutkimusjohtajista epäorgaanisten raaka-aineiden sekä kiertotalouden uusien materiaalien alalla. Avoin tutkimusinfra tukee tieteellistä tutkimusta Suomessa, muun muassa EIT Raw Materials -yhteisön verkostojen kautta Euroopassa sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien kautta maailmanlaajuisesti. Tutkimusyhteisön lisäksi ainutlaatuisia palveluja tarjotaan teollisuudelle ja muille sidosryhmille. Aalto-yliopistossa keskitytään ensi- ja toissijaisten raaka-aineiden jalostamiseen, karakterisointiin ja kierrättämiseen sekä korvaavien uusien edistyksellisten materiaalien etsimiseen esimerkiksi uusia kestävän kehityksen mukaisia teknologioita varten. Koordinaattorina Aalto-yliopisto.

Tulevaisuuden langattomat verkot (Research Infrastructure for Future Wireless Communication Networks FUWIRI, konsortio), 280 000 euroa
Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston muodostaman tutkimuskonsortion tavoitteena on päivittää nykyiset 5TGN- ja Take-5 -tutkimusinfrastruktuurit tutkimusympäristöksi, jossa yhteinen 5G/6G -testiverkko mahdollistaa tutkimukseen pohjautuvien uusien teknologiakomponenttien lisäämisen ja testaamisen. 5TGN- ja Take-5 -infrastruktuurit ovat osa Suomen Akatemian 6Genesis-lippulaivaohjelmaa, jossa tutkitaan 5G-tietoliikennestandardin käyttöönottoa ja sen jälkeen tulevaa 6G-standardia.

OtaNano (konsortio) 1 501 640 euroa
Aalto-yliopiston ja VTT:n mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla. Infrastruktuurissa on käytettävissä laajasti erilaiset mikro- ja nanorakenteiden valmistusprosessit ja laitteistot. Suomen Akatemian rahoitus varmistaa strategiset päivitykset infrastruktuurin ja huippututkimuksen turvaamiseksi ja uudistamiseksi. Koordinaattorina Aalto-yliopisto.

Aalto Ice Tank 505 386 euroa
Ilmastonmuutos on lisännyt poliittista ja teollista kiinnostusta arktisiin alueisiin sekä niiden tutkimukseen. Aalto Ice Tank on monikäyttöallas, jossa testataan laivoja ja muita merirakenteita jäisissä olosuhteissa. Mallikoealtaassa voidaan tehdä myös avovesikokeita ja valmistaa jäätä. Mallikokeita tarvitaan tutkittaessa jäähän, laivoihin ja rakenteisiin liittyviä fysikaalisia ilmiöitä sekä kehitettyjen mallien validointiin. Altaan koko, 40 × 40 metriä, tekee siitä ainutlaatuisen Euroopassa. Allas on remontoitu ja uudistettu perusteellisesti ja se on avoin tutkijoille ja teollisille yhteistyökumppaneille.
 

Lue lisää:

Aalto-yliopiston tutkimuksen infrastruktuurit

Suomen Akatemian FIRI-rahoituspäätökset 11.12.2018 ja 18.1.2019:
Tiekartalla olevat infrastruktuurit
Tiekartan ulkopuoliset uudet avaukset
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.
vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.