Uutiset

Tutkimushanke selvittää rakennetun ympäristön esteettömyyden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita

Julkaistu:
Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsää-däntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta.
Wheelchair. Photo: Pixabay
Kuva: Pixabay

Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Vammaisuutta määritellään siinä ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimus sisältää syrjintäkiellon ja määrittelee esteettömyyden vammaisen henkilön itsenäisen elämän edellytyksenä. Se tarkoittaa yhdenvertaista pääsyä kaikkiin rakennettuihin ulkoalueisiin ja rakennuksiin. YK:n sopimus velvoittaa valtioita kehittämään esteettömyyden vähimmäisstandardeja ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa.

Vuoden 2018 alussa Suomessa voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä on osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toteutusta ja esimerkki vähimmäisstandardeista, joihin sopimus velvoittaa. Asetuksessa tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia rakennuksen ja sen tontin esteettömyydestä. Yleisten ulkoalueiden esteettömyydestä ei kuitenkaan ole lakia tarkentavaa asetusta.

Rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ei ole olemassa kokonaisnäkemystä. Asuinrakennuskannan esteettömyydestä on tehty selvityksiä, mutta yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen esteettömyydestä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa. Tarvitaan siis lisää tietoa esteettömyyslainsäädännön ja ohjauksen tarpeista, jotta YK:n vammaissopimuksen velvoitteet saadaan täytettyä tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimukseen kuuluu tilastojen avulla tehtävä tarkastelu rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta Suomessa. Hankkeessa verrataan Suomen tilannetta kansainvälisiin esimerkkeihin rakennetun ympäristön lainsäädännöstä ja toimintatavoista. Kansainvälisen vertailun suorittaa kanadalainen Inclusive Design Research Center.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa, ja tulokset julkaistaan marraskuussa 2021.  Tutkimus toteutetaan Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen johdolla. Työryhmään kuuluu myös esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta.

Lisätietoja:

Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi

Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, Arkkitehtitoimisto Åkerblom, p. 050 384 1667
satu.wareakerblom@gmail.com

Niina Kilpelä, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, niina.kilpela@ym.fi
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta

Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.