Uutiset

Tutkimushanke selvittää rakennetun ympäristön esteettömyyden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita

Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsää-däntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta.
Wheelchair. Photo: Pixabay
Kuva: Pixabay

Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Vammaisuutta määritellään siinä ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimus sisältää syrjintäkiellon ja määrittelee esteettömyyden vammaisen henkilön itsenäisen elämän edellytyksenä. Se tarkoittaa yhdenvertaista pääsyä kaikkiin rakennettuihin ulkoalueisiin ja rakennuksiin. YK:n sopimus velvoittaa valtioita kehittämään esteettömyyden vähimmäisstandardeja ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa.

Vuoden 2018 alussa Suomessa voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä on osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toteutusta ja esimerkki vähimmäisstandardeista, joihin sopimus velvoittaa. Asetuksessa tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia rakennuksen ja sen tontin esteettömyydestä. Yleisten ulkoalueiden esteettömyydestä ei kuitenkaan ole lakia tarkentavaa asetusta.

Rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ei ole olemassa kokonaisnäkemystä. Asuinrakennuskannan esteettömyydestä on tehty selvityksiä, mutta yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen esteettömyydestä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa. Tarvitaan siis lisää tietoa esteettömyyslainsäädännön ja ohjauksen tarpeista, jotta YK:n vammaissopimuksen velvoitteet saadaan täytettyä tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimukseen kuuluu tilastojen avulla tehtävä tarkastelu rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta Suomessa. Hankkeessa verrataan Suomen tilannetta kansainvälisiin esimerkkeihin rakennetun ympäristön lainsäädännöstä ja toimintatavoista. Kansainvälisen vertailun suorittaa kanadalainen Inclusive Design Research Center.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa, ja tulokset julkaistaan marraskuussa 2021.  Tutkimus toteutetaan Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen johdolla. Työryhmään kuuluu myös esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta.

Lisätietoja:

Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi

Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, Arkkitehtitoimisto Åkerblom, p. 050 384 1667
satu.wareakerblom@gmail.com

Niina Kilpelä, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, niina.kilpela@ym.fi
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Kulmikas sinivihreä rakennus harmaan taivaan alla, teksti: Aalto University Centre for radical creativity
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto perustaa Radikaalin luovuuden keskuksen – tavoitteena tukea yhteiskunnan ja yritysten uudistumista

Keskus vastaa yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kiinnostukseen ja uudistumisen tarpeeseen ja kutsuu kumppaneita mukaan.
Saija Simola
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille

Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.