Tutkimus paljastaa kaupunkipuistojen piilevät hiilipäästöt – vähähiilisyyttä voidaan edistää elinkaarilaskennalla
Suomessa vuoden alussa voimaantullut uusi rakentamislaki on tehnyt rakennusten elinkaarilaskennasta pakollista. Mutta vaikka elinkaarilaskenta on rakennusalalla jo hyvin tunnettu ja käytetty työkalu, kaupunkiviheralueiden kuten puistojen elinkaaren ilmastovaikutuksia tunnetaan edelleen hyvin huonosti.
Tutkimus paljastaa, että kaupunkipuistoilla on kyky sitoa hiilidioksidia. Tästä huolimatta puistojen rakentamisessa tarvittavien tuotteiden valmistuksen päästöt voivat olla merkittäviä. Hiilipäästöjen taustalla ovatkin pääosin puistojen suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnoissa tehdyt ratkaisut sekä kaupunkisuunnittelun linjaukset.
Tuoreessa tutkimuksessaan Aalto-yliopiston tutkijat Caroline Moinel, Matti Kuittinen ja Ranja Hautamäki ovat selvittäneet elinkaarilaskennan soveltuvuutta kaupunkiviheralueisiin viiden helsinkiläisen puiston tapaustutkimuksen avulla.
Vähähiilisyyttä voidaan edistää jo suunnitteluvaiheessa
Tutkimus osoittaa, että puistojen hiilipäästöjä voitaisiin pienentää jo suunnitteluvaiheessa monin eri keinoin. Puistojen vähähiilisyyttä edistäisi esimerkiksi hiilivarastojen säilyttäminen kasvillisuudessa ja maaperässä, luonnonelementtien säästäminen uusilla viheralueilla, turpeettomien kasvualustojen käyttäminen sekä paikallisten materiaalien ja rakenteiden uudelleenkäyttö.
Päästöjen hillinnässä keskeistä on lisäksi suunnitella mahdollisimman vähän hoitoa vaativia viheralueita. Perinteisten, runsasta hoitoa vaativien viheralueiden sijaan voitaisiin tutkijoiden mukaan suosia luonnonmukaisempia kasvillisuustyyppejä, jolloin lisätään sekä hiilensidontaa että biodiversiteettiä.
“Kaupunkien viheralueiden rakennetun ympäristön hiilivirroissa vaatii jatkossa kuitenkin vielä syvällisempää tutkimusta”, korostaa tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Caroline Moinel.
Tutkimus tuo esiin myös tarpeen kehittää uudenlaisia laskentamenetelmiä ja dataa, sillä tiedot viheralueiden elinkaaren eri vaiheista sekä puistojen eri elementeistä vaihtelevat suuresti. Erityisesti lisätutkimusta tarvitaan taimituotannon, rakentamisen, kunnossapidon sekä myös kasvillisuuden, maaperän ja kateaineiden elinkaaren loppuvaiheen päästöistä. Myös leikkitelineistä ja puistokalusteiden päästöistä on vielä vain vähän tietoa.
Tutkijoiden mukaan elinkaarilaskenta kehittyy jatkuvasti tutkimuksen pohjalta. Rakennuksille se on lakisääteistä vuoden 2026 alusta, ja siksi myös kaupunkipuistoille sopivaa menetelmää on ryhdytty kehittämään. Elävän biomassan sisällyttäminen laskentaan edellyttää kuitenkin uutta ajattelutapaa ja metodologisten haasteiden ratkaisemista, tutkijat huomauttavat.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa CO-CARBON-hanketta, joka mittaa ja mallintaa kaupunkiviheralueiden hiilensidontapotentiaalia sekä kehittää hiiliviisaan suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon käytäntöjä. Lisää hankkeesta täällä: https://cocarbon.fi/.
Lue lisää uutisia
Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa
Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään
Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
Merkittävä EU-rahoitus kahdelle Unite! Seed Fund -hankkeelle, joissa Aalto on mukana
Kaksi arvostettua EU-rahoitusta on myönnetty hankkeille, joita on alun perin tuettu Unite! Seed Fund -rahoituksella. Aalto-yliopisto on mukana molemmissa hankkeissa.