Uutiset

Tutkimus: Nainen pärjää pelialalla pelaamalla kuin mies

Naiset pelaavat videopelejä lähes yhtä paljon kuin miehet, mutta vakavasti otettavan pelaajan identiteetti on yhä hyvin miehinen ja kapea. Tutkimus osoittaa, että tämä näkyy myös pelialan työpaikoilla – mutta muutoksen merkkejäkin on ilmassa.
Tummasävyinen kuva peliohjaimesta
Tutkijoiden mukaan pelimaailmassa vallitsee vahva jako ykkös- ja kakkospelaajiin. Kuva: Pixabay

Pelialalla uraa luovat naiset kokevat, että hyväksynnän ja menestyksen saavuttaminen edellyttää perinteisen miespelaajan roolin omaksumista. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jota varten haastateltiin 36:ta pelialalla eri tehtävissä ja asemissa työskentelevää naista Suomessa.

”Pelimaailman hierarkiassa ”oikean” pelaamisen ydintä ovat vahva kilpailullisuus, itsensä kehittäminen ja intensiivinen uppoutuminen teknisesti haastaviin, usein räiskintää sisältäviin peleihin”, sanoo tutkimusprojektin vetäjä, yliopistonopettaja Marke Kivijärvi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Tämä gamer-identiteetti siirtyy myös työelämän puolelle. Haastatteluissa naiset lähtivät usein liikkeelle siitä, etteivät ole oikeita gamereita tai pohtivat, mitä neuvotteluja sellaiseksi tulemiseen liittyy. Naiset olivat joutuneet työhaastatteluista lähtien todistelemaan omaa osaamistaan ja omistautumistaan peleille paljon miehiä enemmän”, Kivijärvi kuvailee.

Marke Kivijärven ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vanhemman yliopistonlehtorin Saija Katilan mukaan pelimaailmassa vallitsee vahva jako ykkös- ja kakkospelaajiin. Satunnaisesti peleistä nauttivat jäävät armotta kakkospelaajan asemaan. Samoin käy estetiikaltaan ja tarinoiltaan pehmeämpiä pelejä kuten Simsiä suosiville pelaajille.

Jako näkyy jo lapsuudessa. Haastateltavat kuvailivat esimerkiksi rooliaan veljien pelien katsojina – ja toisaalta ottaneensa veljen ”paikan”, kun heistä tuli perheen innokkaimpia ja taitavimpia pelaajia.

Jako vahvistuu koulussa ja opinnoissa, sanoo Katila.

”Suomalaisessa yhteiskunnassa teknologia ja maskuliinisuus kytketään hyvin vahvasti yhteen. Myös haastattelemamme naiset olivat kokeneet koulusta asti vähättelyä suhteessaan teknologiaan ja matematiikkaan. Opintojen aikana poikien porukoissa oli vaikea olla vähättelyn ja seksuaalisen häirinnän takia, mikä jätti heidät yhteisön reunoille. Ja kun moni alan yrityksistäkin perustetaan opiskelijaporukalla, naiset jäävät ulos niistäkin.”

Naiset olivat joutuneet työhaastatteluista lähtien todistelemaan omaa osaamistaan ja omistautumistaan peleille paljon miehiä enemmän.

Marke Kivijärvi

Aiempien tutkimusten valossa naiset pelaavat videopelejä lähes yhtä paljon kuin miehet. Siitä huolimatta pelifirmojen työntekijöistä on vain noin viidennes naisia, sekä Suomessa että maailmalla.

Pelien luomiseen tarvitaan valtavasti osaamista ohjelmoinnista ja tarinoiden kirjoittamisesta musiikin luomiseen ja hahmosuunnitteluun. Siitä huolimatta alalla elää vahvana mielikuva siitä, että hyvä pelikehittäjä on yhtä kuin koodari tai intohimoinen pelaaja, Kivijärvi sanoo.

Naisia on pelifirmoissa eniten markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä sekä graafisen alan tehtävissä, esimerkiksi artisteina. Haastatellut naiset tunnistivat hyvin normit, joita uralla etenemiseen ja johtajuuteen vaaditaan: kehollisen ja henkisen vahvuuden ja periksiantamattomuuden.

”He kuvasivat, miten naisjohtajan pitää olla poikkeuksellisen itsevarma eikä antaa kenenkään sanoa vastaan. Johtaviin tehtäviin edenneitä naisia kuvataan usein pippurisiksi – ja ikävään sävyyn diivoiksi”, Kivijärvi sanoo.

Katila toteaa, että käytetyt termit kuvaavat osuvasti paradoksia: edetäkseen urallaan naisen pitää käyttäytyä tavalla, joka miesjohtajille on normaalia mutta naiselle naiseuden normien rikkomista.

”Kukaan ei ole koskaan puhunut pippurisesta miehestä.”

Haastatteluaineistoista nousi esille myös uusi pelaajaidentiteetti, jota tutkijat kuvaavat teknologiataituriksi (tech-savvy).  Haastateltavat pyrkivät irtautumaan vaateista, joita eivät koe omakseen: kilpailusta, voittamisesta ja teknologiasta kiinnostumisesta sen itsensä vuoksi.

”Teknologiataitureille teknologia on väline tehdä itselle mieluisia asioita. Uusi identiteetti on voimaannuttava monenlaisille peleistä kiinnostuneille, ei vain naisille. Se, millainen ykköspelaaja on, vaikuttaa myös tehtäviin peleihin. Valta-asema tuskin keikahtaa päälaelleen, mutta tapa pelata tulee monipuolisemmaksi ”, Kivijärvi sanoo.

Kukaan ei ole koskaan puhunut pippurisesta miehestä.

Saija Katila

Haastattelut on kerätty osana KTT Marke Kivijärven Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtoriprojektia (9/2018–7/2022, No.: 315220).

Tutkimusartikkeli (journals.sagepub.com)

Lisätietoja:

Yliopistonopettaja, KTT Marke Kivijärvi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 625 5700
[email protected]

Vanhempi yliopistonlehtori Saija Katila
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 562 8770
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Skanskan kehitysjohtaja Jan Elfving esiintyy Rakennustekniikan päivässä 2024
Yhteistyö Julkaistu:

Rakennustekniikka kutsuu yrityksiä mukaan tulevaisuuden kehitystyöhön

Jo keväiseksi perinteeksi muodostunut rakennustekniikan laitoksen järjestämä sidosryhmätapahtuma Rakennustekniikan päivä pidettiin 25.4.2024 Dipolissa Otaniemessä.
Professor Riikka Puurunen, Professor Patrick Rinke and IT Application Owner Lara Ejtehadian holding sunflowers and diplomas
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon avoimen tieteen palkintojuhla toi aaltolaisia yhteen keskustelemaan avoimesta tieteestä

Viime viikolla kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2023 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä aaltolaisten kanssa.
Three female students studying
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hae siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston yhteisille tutkimusprojekteille

Aalto-yliopisto, KU Leuven (Belgia) ja Helsingin yliopisto avaavat tutkimusyhteistyön käynnistämistä tukevan siemenrahoitushaun. Rahoitushaku on käynnissä 10. syyskuuta 2024 asti.
Kestävä digitaalinen arki Turussa, banneri: Minna Vigren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aikamatka vuoteen 2050 – kestävän digitaalisen arjen teemaviikko levittäytyy Turkuun toukokuun lopussa

Kestävä digitaalinen arki -teemaviikolla 25.5.–2.6. Turussa pohditaan, minkälaista kestävä digitaalinen arki on, miten sitä voisi edistää ja kuvitellaan myös, miltä tulevaisuuden kestävä digitaalinen arki näyttäisi.