Tutkimus: Biopohjaisten muovien ympäristövaikutukset voivat olla fossiilisia vaihtoehtoja suuremmat
Biopohjaisia eli uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä muoveja pidetään usein ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona fossiilipohjaisille muoveille. Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), VTT:n ja Lapin yliopiston yhteisen ValueBioMat-hankkeen tutkimuksen mukaan biopohjaisten muovien ympäristövaikutukset voivat kuitenkin olla yllättävän suuria – ja joissakin tapauksissa fossiilipohjaisia vaihtoehtoja kuormittavampia.
Elinkaariarviointi paljastaa biopohjaisten raaka-aineiden tuotantoon liittyviä haasteita: viljely ja jalostus voivat esimerkiksi aiheuttaa päästöjä ilmakehään ja vesistöihin, lisätä maankäytön paineita sekä vähentää luonnon monimuotoisuutta, jos metsiä raivataan pelloiksi.
”Ympäristön kannalta olennaista on, että materiaalit ovat käyttöön sopivia ja suunniteltu niin, että jätteeksi päätyvän materiaalin määrä jää mahdollisimman pieneksi. Lisäksi on huomioitava paitsi materiaalin hiilijalanjälki, myös sen vaikutukset biodiversiteettiin, maankäyttöön ja resurssien riittävyyteen”, sanoo tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Lukesta.
Biopohjaisia muoveja valmistetaan usein esimerkiksi kasviöljyistä, tärkkelyksestä tai ligniinistä. Näiden materiaalien mekaaninen kestävyys ei kuitenkaan aina yllä fossiilipohjaisten muovien tasolle.
- Biopohjaiset muovit valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasviöljyistä, tärkkelyksestä tai ligniinistä. Kaikki biopohjaiset muovit eivät ole biohajoavia.
- Biohajoavat muovit voivat hajota tietyissä olosuhteissa pienemmiksi yhdisteiksi, mutta ne voivat silti olla valmistettu fossiilisista raaka-aineista.
- ValueBiomat-hankkeen tutkimus keskittyi biopohjaisiin muoveihin ja niiden elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin – ei biohajoavuuteen.
”Tutkimuksessamme löysimme kuitenkin lupaavia ratkaisuja: eri raaka-aineiden yhdistelyllä voidaan saavuttaa sekä riittävä suorituskyky että pienempi ympäristökuormitus. Yhtenä vaihtoehtona ovat komposiitit, joita voidaan valmistaa yhdistämällä biopohjaisia ja fossiilisia komponentteja”, sanoo polymeeritekniikan apulaisprofessori Jukka Niskanen Aalto-yliopistosta.
Joissakin tapauksissa biopohjaisen muovin ja biopohjaisen täyteaineen yhdistelmä voi olla ympäristön kannalta parempi ratkaisu kuin täysin biopohjainen muovi. Vastaavasti myös fossiilipohjaisen muovin ja biopohjaisen täyteaineen yhdistelmä voi vähentää ympäristökuormitusta.
”Myös muovien pitkäikäinen käyttö, uudelleenkäyttö ja kierrätys voivat vähentää ympäristökuormaa merkittävästi. Uudet komposiitit – joissa hyödynnetään esimerkiksi tärkkelystä tai biohiiltä – voivatkin samanaikaisesti parantaa materiaalien suorituskykyä ja pienentää hiilijalanjälkeä”, Ilvesniemi täydentää.
Komposiittien kierrätys on kuitenkin haastavaa, mikä edellyttää uusia ratkaisuja tuotesuunnittelussa ja kierrätysjärjestelmissä. Tutkijoiden mukaan kestävä siirtymä muoveissa vaatii tutkimuksen, teollisuuden ja päätöksenteon yhteistyötä – sekä tarkkaa koko arvoketjun arviointia siitä, milloin biopohjainen ratkaisu todella vähentää ympäristökuormaa.
ValueBiomat on Aalto-yliopiston koordinoima hanke, jossa ovat mukana Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT yhdessä useiden yrityskumppaneiden kanssa. Hankkeessa yhdistyy materiaalitutkimus, elinkaariarviointi, kiertotalousratkaisut ja liiketoimintanäkökulmat. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strateginen tutkimus.
Lisätietoja
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.