Tutkimus: Älykelloilla voidaan estää seuraava pandemia – tai ainakin vähentää laajoja sulkutoimia

Virusinfektioiden varhainen tunnistaminen on ratkaisevaa tautien leviämisen estämiseksi, olipa kyseessä sitten koronavirus, influenssa tai ihan vain tavallinenkin flunssa. Monet taudit tarttuvat kuitenkin jo ennen oireiden alkamista: aiempi tutkimus on esimerkiksi osoittanut, että 44 prosenttia koronavirustartunnoista levisi jo useita päiviä ennen kuin ihmiset itse ymmärsivät sairastuneensa.

Mallinnus auttaa ymmärtämään tautien leviämistä

Tutkimusryhmä yhdisti ensimmäistä kertaa laajan joukon eri alojen tutkimuksia, ja mallinsi tartuntojen leviämistä.

"Otimme huomioon muun muassa sen, miten virusmäärä kehittyy elimistössä koko taudin ajan, ja kuinka suuri osa tartunnan saaneista on oireettomia mutta silti tartuttavia. Yhdistimme tähän myös tilastotiedot siitä, miten ihmiset muuttavat käyttäytymistään sairastuessaan", Vesinurm kertoo.

Älykellot mittaavat hengitystiheyttä, lämpötilan muutoksia, univaihteluita, sydämen sykettä ja paljon muuta. Influenssan tunnistustarkkuus on 90 prosenttia, koronaviruksen 88 prosenttia, ja kello voi varoittaa sairastumisesta päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Ihmiset puolestaan vähentävät sosiaalisia kontaktejaan keskimäärin 66–90 prosenttia oireiden alettua, joten käytettävissä on nyt tehokas keino rajoittaa tautien leviämistä.

"Vaikka vain osa ihmisistä reagoisi älykellon varoitukseen ja eristäytyisi aiemmin, vaikutus olisi silti merkittävä. Jos ihmiset vähentävät sosiaalisia kontaktejaan 66–75 prosenttia varoituksen saatuaan, taudin leviäminen voisi vähentyä 40–65 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa eristäytyminen alkaa vasta oireiden ilmetessä”, Vesinurm sanoo.

Tutkimus osoittaa, että tätä korkeampi sitoutuminen varotoimiin – kuten pandemiatilanteessa kenties olisi – voisi käytännössä pysäyttää taudin leviämisen. Vesinurm sanoo, että tämä voi hyvinkin päteä myös jos lintuinfluenssana tunnettu H5N1-virus alkaisi levitä ihmisestä toiseen.

“Kun saamme tarkempaa tietoa siitä, miten eri sairaudet vaikuttavat mittauksiin, en näe miksemme voisi erottaa toisistaan esimerkiksi lintuinfluenssaa, HIV:tä ja tavallista flunssaa – etenkin, kun hyödynnämme edistynyttä koneoppimista sekä muita käyttäjästä saatavia tietoja”, Vesinurm toteaa.

Jos älykello varoittaa, peru vierailu isoäidin luo

Vesinurm uskoo, että älykellot voivat tulevaisuudessa mullistaa tapamme kohdata pandemiat paitsi yksilöinä, myös koko yhteiskunnan tasolla.

“Älykellot eivät vielä ole diagnostisia laitteita, mutta ihmiset luottavat niiden arvioihin. Ne voivat hyvinkin auttaa tekemään epäsuosituista rajoituskeinoista, kuten maskeista, sulkutiloista ja massatestauksista, tarkemmin kohdistettuja ja siten vähemmän rajoittavia", hän sanoo.

Älykellon varoitus voisi toimia merkkinä ryhtyä jo oireettomana erilaisiin toimenpiteisiin, kuten PCR-testiin hakeutumiseen, maskin käyttämiseen tai isoäidin luona vierailun perumiseen. Toiminta riippuisi vallitsevasta tilanteesta ja ihmisten tekemästä riskiarviosta. Varhainen varoitus ei vain anna ihmisille mahdollisuutta suojella läheisiään ja yhteisöään, vaan myös tarjoaa päättäjille tehokkaan työkalun taudin hallintaan.

“Tulevaisuudessa valtiot saattavat vaikka tarjota älykelloja kansalaisilleen pandemian uhatessa, mikä vaatisi tietenkin tarkkaa eettistä pohdintaa. Joka tapauksessa on syytä toivoa, että kunhan varhainen tunnistus on kirjaimellisesti käden ulottuvilla, laajamittaiset sulkutoimet jäävät menneisyyteen”, Vesinurm sanoo.

Tutkimusartikkeli Terminating pandemics with smartwatches julkaistiin PNAS Nexus -tiedelehdessä 4. maaliskuuta.