Uutiset

Tutkimuksesta liiketoimintaa: tohtoriopiskelija Philipp Back ja tiimi käynnistävät metsäalan startupin

Miten sovittaa yhteen puun myyntituotot, metsien monimuotoisuus ja niiden rooli hiilinieluna? Monitieteinen tutkimusryhmä on yhdistänyt taloustieteen, ekologian ja koneoppimisen ja löytänyt optimaalisen tavan hoitaa metsiä kestävästi. Nyt ryhmä tuo uuden menetelmänsä markkinoille.
The picture shows doctoral student Philipp Back standing in a forest. The photo was taken by Roope Kiviranta.
Philipp Back toivoo, että hänen työnsä auttaisi osaltaan säilyttämään kaunista metsää myös tuleville sukupolville. Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta.

Kun Philipp Back aloitti tohtoriopintonsa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, hän ei osannut aavistaakaan tutkimusryhmänsä työn johtavan liikeideaan, joka voisi tehdä metsänhoidosta ympäristöystävällisempää ja silti taloudellisempaa.

Back oli aloittanut tohtoriopintonsa, koska hän halusi oppia lisää koneoppimisesta ja datatieteestä ja koska hän halusi työskennellä mielenkiintoisten tutkimusongelmien parissa.

”Kollegani professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta oli tutkinut metsätaloustiedettä ja metsäekologiaa jo vuosikymmeniä, ja tohtorin tutkinnon ohjaajani professori Pekka Malo ja muut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuskollegani olivat kehittäneet algoritmin, jota voitaisiin käyttää metsänhoitostrategioiden optimointiin. Tuomalla nämä tahot yhteen tutkimusryhmämme päätyi tekemään todellista monitieteistä tutkimusta ja tuottamaan sellaisia uusia tutkimustuloksia metsävarojen optimaalisesta hoidosta, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia”, Back sanoo.

Tutkimusryhmä huomasi, että sen tutkimustuloksilla voisi olla kaupallista arvoa, koska niitä voitaisiin kehittää myytäviksi ohjelmistoiksi, ja se alkoi etsiä rahoitusvälineitä tulosten kaupallistamisen valmisteluun.

”Itse pidin todella innostavana sitä, että tohtorin tutkintoa suorittaessani pystyin tekemään sekä tutkimusta siitä, miten koneoppimista voidaan hyödyntää metsien hoidon optimoinnissa, että työtä tutkimuksen saattamiseksi markkinoille”, Back sanoo.

Patenttihakemuksen kirjoittamista ja pitchausta laskuvarjohypyn aikana 

Aalto-yliopiston innovaatiopalvelut neuvoivat Backia kollegoineen hakemaan rahoitusta Business Finlandilta, joka tarjoaa muun muassa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää investointeja Suomeen. Tutkimusryhmälle myönnettiin ns. Research to Business -rahoitus, joka antoi ryhmälle valtuudet ja rahoituksen työskennellä sekä soveltavan tutkimuksen että sen kaupallistamisen parissa.

The picture shows Philipp Back at the Slush event in 2021.
Vuoden 2021 Slushissa Philipp Back tapasi potentiaalisia sijoittajia. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen.

”Pystyimme paitsi jatkamaan tutkimusta myös kattamaan esimerkiksi patenttihakemukseen, lakimiestyöhön, markkinatutkimukseen, alustavaan brändiin ja verkkosivujen suunnitteluun liittyvät kustannukset sekä osan potentiaalisten asiakkaiden ja sijoittajien tapaamisiin liittyvistä matkakustannuksista. Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat tärkeitä kaupallistamisen kannalta, mutta joiden tekeminen pelkällä akateemisella rahoituksella on mahdotonta.”

Rahoituksen saaminen merkitsi myös sitä, että Philipp Back joutui opettelemaan uusia taitoja, jotka eivät tavallisesti kuulu tohtoriopiskelijoiden työkalupakkiin. 

”Yhtäkkiä meidän oli opittava tekemään yhteistyötä asianajajien kanssa laatiaksemme patenttihakemuksen tekemämme työn suojaamiseksi. Kirjoitimme työpaikkailmoituksia, ja palkkasimme ulkopuolista apua tiimimme taitovajeen täyttämiseksi. Saimme valmennusta myyntipuheen tekemiseen ja teimme yhteistyötä sekä Aalto-yliopiston että Helsingin yliopiston viestintätiimien kanssa tehdessämme työstämme kertovaa tiedotetta. Otimme myös kontaktia ulkomaailmaan ja aloitimme keskustelut potentiaalisten asiakkaiden ja sijoittajien kanssa”, Back sanoo.

Back kertoo nauttineensa tohtorikoulutettavan epätavallisemmista osista, koska hän on pohjimmiltaan yrittäjähenkinen henkilö, joka on suorittanut sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon kauppakorkeakoulussa ja jolla on kokemusta yrityksissä työskentelystä.

”Kun katson matkaani tohtoriksi, mieleenpainuvin hetki on luultavasti laskuvarjohyppypitchaus, johon sain kutsun Superangel VC:ltä. Minä todellakin nousin koneella ilmaan, hyppäsin sieltä ulos ja pudotessani 250 km/t nopeudella pitchasin ideaamme tulevasta tutkimukseen perustuvasta yrityksestä, DeepFRST:ista. "

Kaunista metsää myös tuleville sukupolville

Muuta valmista tuotetta ei ole vielä saatavilla kuin tietokoneella olevat pitkät koodirivit. Syksyllä ryhmä perustaa yliopiston spin-out-yrityksen nimeltä DeepFRST ja alkaa jalostaa ohjelmistosovelluksia erilaisten loppukäyttäjien tarpeisiin. 

”Suuri osa Research to Business -ohjelmaa on markkinoille sopivan tuotteen löytäminen, joten pyrimme löytämään ja kehittämään asiakkaidemme kipupisteisiin vastaavat tuotteet. Tämänhetkinen visiomme on, että työkalumme voisi auttaa sekä yksityisiä että institutionaalisia metsänomistajia ja kenties myös vakuutusyhtiöitä ja pankkeja hallinnoimaan metsävarojaan, kuten puun myyntituloja, hiilinielua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, entistä paremmin”, Back selittää.

Selkeiden tutkimus- ja liiketoimintatavoitteiden lisäksi Philipp Backin työllä on myös henkilökohtaisempia tavoitteita. 

”Olen muuttanut Suomeen, ja mielestäni Suomen metsät ovat yksi maan kauneimmista asioista. Käyn mielelläni metsässä sekä kesäisin retkeilemässä että talvella maastohiihtämässä, ja käymme perheenikin kanssa usein metsässä. Toivon, että poikani, joka on nyt puolitoista vuotta vanha, saa jonain päivänä tietää, että tekemäni työ on saattanut antaa pienen panoksen metsien auttamiseen ja niiden kauneuden säilyttämiseen.”

Lisätiedot:

Lue lisää

Jatkuvapeitteinen metsä

Uusi menetelmä kertoo, mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston patentoitu DeepFRST-optimointimenetelmä auttaa metsänomistajaa valinnassa avohakkuiden ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen välillä. Seuraavaksi malliin lisätään hiilinielut ja monimuotoisuus, joiden merkitys kasvaa myös taloudellisilla mittareilla.

Uutiset

Lue Ylen artikkeli aiheesta:

https://yle.fi/uutiset/3-12402012

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Esko Valtaoja esittelemässä yleisölle radio-observatiivisen tutkimuksen historiaa
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen Tähtitiistai järjestettiin Marsiossa – katso tapahtuman tallenne ja liity mukaan seuraaville luennoille!

Ensimmäinen Tähtitiistai järjestettiin 8.10. Marsio-rakennuksen elokuvateatterissa, jonne saapui yleisöä sankoin joukoin. Etkö päässyt seuraamaan luentoa? Ei huolta! Katso tapahtuman tallenne verkosta.
Joukko ihmisiä keskustelemassa
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto Thesis Day 2024 toi yhteen työnantajat ja Aallon kansainväliset maisteriopiskelijat

Tapahtumaan osallistui 40 yritystä ja noin 400 kansainvälistä maisteriopiskelijaa.
Fyysikkokilta Jyväskylässä. Kuva: Fyysikkokilta.
Opinnot Julkaistu:

Fyysikkokilta törmäsi yllättäen killan alumniin Jyväskylän normaalikoulun opettajahuoneessa

Aallon Fyysikkokilta törmäsi lukiokiertueellaan Jyväskylän normaalikoulun opettajahuoneessa johtavaan rehtoriin Antero Hietamäkeen, joka opiskeli teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa 1980-luvulla.
Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.