Uutiset

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Professori Mikko Möttönen on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmevuotisen apurahan kvanttivirheiden korjaamiseksi. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää ratkaisua, jonka avulla mikroaaltopulssit voidaan jatkossa pitää millikelvinin eli -273 asteen lämpötilassa.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Taiteilijan näkemys siitä, miten mikroskooppisen pientä bolometria (oikealla) voidaan hyödyntää kubittien (vasemmalla) erittäin heikon säteilyn havaitsemiseen. Kuva: Aleksandr Käkinen / Aalto-yliopisto.

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön.

Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

“Tällä hetkellä näitä virheitä luetaan kvanttiprosessorista niin, että tieto tuodaan kaapeleita pitkin millikelvinin eli -273 asteen lämpötilasta huoneenlämpöön tavallisen tietokoneen prosessoitavaksi”, Möttönen kertoo.

Kun tavanomainen tietokone keksii, minkälaisesta virheestä on kyse, se lähettää ohjauspulssin kvanttiprosessorille takaisin superkylmään samanlaisia kaapeleita pitkin. Koko prosessi on aivan liian hidas, ja sinä aikana kubitteihin ehtii tulla lisää virheitä. Prosessissa tarvitaan erikoisia komponentteja, ja se on myös hyvin tehotonta ja kallista.

“Pidemmällä aikavälillä ajatuksemme on rakentaa itsenäisesti toimiva kvanttiprosessori, mutta kolmen vuoden aikana emme varmastikaan pääse vielä tähän tavoitteeseen. Ala on vielä lapsenkengissä, eikä takaisinkytkentöjä ole aiemmin tehty näin matalissa lämpötiloissa”, Möttönen pohtii.

Aalto University professor Mikko Mottonen, photo Mikko Raskinen

Pulssi ei koskaan näkisi huoneenlämpötilaa, ja se olisi siten näkymätön superpakastimen eli kryostaatin ulkopuolella.

Mikko Möttönen

Aluksi Möttösen tiimin tavoitteena on rakentaa erillisiä komponentteja, ja saada vähintään kaksi tällaistä erillistä laitetta—esimerkiksi pulssilähde ja kubitin tilaa lukeva bolometri—toimimaan yhdessä kubitin kanssa matalissa lämpötiloissa.

Kylmässä toimivan bolometrin osalta Möttösen ryhmä on jo päässyt aika pitkälle, mutta he haluavat edelleen parantaa sen lukutarkkuutta. 

“Kun lukupiiri on ihan vieressä, saadaan kubitit stabiloitua eli korjattua nopeasti. Pulssi ei koskaan näkisi huoneenlämpötilaa, ja se olisi siten näkymätön superpakastimen eli kryostaatin ulkopuolella.”

Virheenkorjaukseen pyrkii myös Google uudella Willow-kvanttitietokonesirullaan ja kubittien määrän kasvattamisella. He tosin lukevat pulssit huoneenlämmössä.

“Me emme kilpaile yritysten kanssa korjaamalla virheitä, vaan haluamme osoittaa, että pystymme rakentamaan pienikokoisen itsenäisen kvanttiprosessorin, joka sitten suuremmassa mittakaavassa pystyisi korjaamaan näitä kvanttivirheitä”, Möttönen sanoo.

Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Möttösen ryhmälle 1,5 miljoonan euron apurahan. Tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa kokonaisuudessaan matalassa lämpötilassa toimiva pieni kvanttitietokone, jonka energian kulutus on nykykoneita paljon alhaisempi.

Haastetta ratkaisemaan palkataan noin viisi uutta tutkijaa Aaltoon. Tutkimus tehdään Suomen kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria hyödyntäen. Myös VTT on mukana hankkeessa vastaamalla laitteiden valmistuksesta. Lue lisää säätiön tiedotteesta.

Tutkijat kehittivät uuden mittaustavan, joka mahdollistaa kvanttitietokoneiden entistä suuremmat kubittimäärät

Aalto-yliopiston tutkijat mittasivat ensimmäisinä maailmassa kubitteja äärimmäisen herkillä lämpöilmaisimilla eli bolometreilla.

Lue lisää
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Tutkija Muhammad Awais opettaa ja tekee yhteistyötä TU Darmstadtissa

Awais työskentelee Saksassa TU Darmstadtissa Unite-yliopistoallianssin vierailevana professorina. Hän osallistuu biopohjaisiin materiaaleihin liittyvään opetukseen ja tutkimukseen sekä vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä.
Istuva mies harmaassa aivomittaushupussa, tekijä asettaa anturia korvan taakse
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Sähköä korvaan – uusi mittari kertomaan kehon tilasta

Joukko Aallon tutkijoita on perehtynyt sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sähköstimulaatioon. He kehittävät menetelmästä helppokäyttöistä mittaria, joka kertoisi huippu-urheilijan suorituskyvystä tai jopa kolmiolääkkeen yksilöllisistä vaikutuksista.
Kirkas valo sinisessä akustisessa tai RF-testikammiossa, seinät täynnä kolmiopehmusteita
Mediatiedotteet Julkaistu:

Nokia lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1,5 miljoonaa euroa ja vahvistaa T&K-yhteistyötä

Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden verkkojen rakentamisessa ja tekoälyaikakauden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Viivakaavio 2003–2021: vuokratonttiasunnot halpenevat omistustontteihin nähden noin 10 %, sininen luottamusväli laajenee.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä

Tutkimuksessa seurattiin helsinkiläisiä kerrostaloasuntoja, joiden tontin vuokrasopimus uusittiin vuonna 2021.