Uutiset

Tutkijat tekivät läpimurron Auringon magneettikentän ymmärtämisessä

Tutkimuksessa löydettiin näyttöä pienen skaalan dynamoksi kutsutulle toimintamekanismille Auringon magneettikentässä.
TBC
Tutkimusryhmän tuottama tietokonemallinnus magneettikentän rakenteista auringonkaltaisissa olosuhteissa. Kuva: Jörn Warnecke

Auringolla on voimakas ja aktiivinen magneettikenttä, josta voi laueta valtavia soihtupurkauksia aurinkokuntaamme. Sähkömagneettista säteilyä tuottavat purkaukset voivat Maahan osuessaan aiheuttaa laajaa vahinkoa esimerkiksi sähköverkoille, paikannusjärjestelmille ja satelliiteille. Auringon magneettikenttien tarkka syntyprosessi ja toimintamekanismi – jota kutsutaan Auringon dynamoksi – on tutkijoille kuitenkin vielä mysteeri.

Tutkijat ovat olleet jo jonkin aikaa sitä mieltä, että Auringon magneettikenttä aiheutuu suuren ja pienen skaalan dynamoiden yhteisvaikutuksesta, mutta laskennallisissa tutkimuksissa jälkimmäistä mekanismia ei kuitenkaan ole onnistuttu tähän mennessä löytämään.

Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa Aalto-yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkijat selvittivät pienen skaalan dynamon toimintaa maailman tarkimmilla tietokonesimulaatioilla Suomessa ja Saksassa sijaitsevilla supertietokoneilla. Näiden laitteiden yhdistetty laskentateho mahdollisti läpimurron pienen skaalan dynamon mallintamisessa.

”Onnistuimme tuottamaan tähänastisesti tarkimman tietokonesimulaation olosuhteissa, jossa Auringon pienen skaalan dynamon pitäisi toimia, ja todistimme sen olemassaolon”, kertoo professori Maarit Korpi-Lagg, joka on astroinformatiikan tutkimusryhmän johtaja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella.

”Pienen skaalan dynamon olemassaolon lisäksi osoitimme, että sen olemassaolon todennäköisyys itseasiassa kasvaa, mitä lähemmäs Auringon parametreja lähestymme.”

Aiemmissa tutkimuksissa pienen skaalan dynamon olemassaoloa Auringossa ja sen kaltaisissa tähdissä on epäilty, ja esteenä tämän ilmiön laskennalliselle todentamiselle on ollut hankala magneettinen Prandtl-luku -niminen mittari. Luku on Auringossa todella pieni, ja vaaditaan tehokkaimpien supertietokoneiden laskentatehoa, jotta ilmiö saadaan mallinnettua oikein. Korpi-Laggin tutkimusryhmä mallinsi simulaatiossaan ennenäkemättömän matalia arvoja ja pystyi osoittamaan, että pienen skaalan dynamo voi toimia myös näissä olosuhteissa.

”Tämä on valtava askel eteenpäin, kun pyrimme ymmärtämään Auringon ja muiden tähtien magneettikenttien syntymistä”, kertoo Jörn Warnecke, vanhempi tutkijatohtori Max Planck -instituutista.

”Tuloksemme ansiosta ymmärrämme yhä paremmin Auringon soihtupurkausten syntyä, joka on olennaisen tärkeää vaaralliselta avaruussäältä suojautumisessa.”

Tutkimus on julkaistu hiljattain arvostetussa Nature Astronomy -julkaisussa. Tutkimusryhmän työ on jatkunut yhä pienempien magneettisten Prandtl-lukujen mallintamisen parissa hyödyntämällä Kajaanissa sijaitsevaa LUMI-supertietokonetta. Korpi-Laggin ryhmässä kehitetyt mallit mahdollistavat myös tutkimuksen suuntaamisen Auringon 11-vuotisen aktiivisuussyklin synnyttävien suuren skaalan dynamojen vuorovaikutukseen pienen skaalan dynamojen kanssa.

2020_Computer_Science_building_photo_Matti_Ahlgren_Aalto_University-8

Tietotekniikan laitos

Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.

Illustration of a solar flare, spat out from the Sun's surface.

Uusi työkalu antaa ennakkovaroituksen Auringon aktiivisista alueista – auttaa aurinkomyrskyihin varautumisessa ja vahinkojen torjumisessa

Professori Maarit Korpi-Laggin ryhmän työkalu auttaa ennustamaan aktiivisten alueiden syntyä jo muutamaa päivää ennen kuin ne ilmestyvät Auringon pinnalle. Astroinformatiikan perustutkimusta hyödyntävä hanke sai juuri Euroopan tutkimusneuvoston tavoitellun ERC Proof of Concept -rahoituksen.

Uutiset
Nainen seisoo ja katsoo sivulle hymyillen kädet puuskassa. Hänellä on päällään musta paita ja sininen huivi ja aurinko värjää taustaa vaaleaksi.

Lapsuuden harrastuksista tuli professori Maarit Korpi-Laggin työ

Lapsena Maarit Korpi-Lagg oli ujo ja syrjäänvetäytyvä tyttö, jota kiinnostivat tähdet ja koodaaminen. Nyt hän tutkii auringon aktiivisuutta, eikä se onnistuisi ilman tietotekniikkaa.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.
Kaksi miestä frakeissa seisoo lavalla mikrofonin äärellä ja puhuu sisätiloissa istuvalle yleisölle.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.