Uutiset

Tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, mikä vangitsee katseen mobiilisovelluksissa

”Kun kaikki on suunniteltu erottumaan, mikään ei erotu”, tiivistää Aalto-yliopiston tutkija. Kirkkaat värit eivät saaneet käyttäjien huomiota; kuvakkeissa ja tunnuksissa vetosivat niiden tekstielementit.

Animaatio: Marianne Lenoir / Aalto-yliopisto

Huomion kiinnittäminen ei mobiilisovelluksessa onnistu samoilla visuaalisilla keinoilla kuin tietokoneen ruudulla. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston osana kansainvälistä yhteistyötä tekemästä tutkimuksesta, joka perustuu laajaan Android- ja Apple IOS -laitteiden käyttäjien silmänliikkeistä kerättyyn dataan. Kyseessä on ensimmäinen juuri mobiilisovellusten visuaalisiin elementteihin keskittyvä empiirinen tutkimus.

”Sovellukset näyttävät puhelimessa erilaisilta kuin tietokoneen ruudulla: näyttö on pienempi, eikä siihen siten mahdu yhtä paljon elementtejä. Lisäksi mobiililaitteita katsotaan vertikaalisesti, pystyasennossa, ei horisontaalisesti. Tähän saakka on kuitenkin ollut epäselvää, miten nämä tekijät vaikuttavat tapaan, jolla sovellukset kiinnittävät huomiomme”, selittää Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.   

Tutkijat seurasivat 30 koehenkilön silmänliikkeitä näiden katsellessa mobiilisovelluksista otettuja näyttökuvia. Tähän asti on uskottu, että katse kiinnittyy ensin suurikokoisiin ja värikkäisiin elementteihin ja jää myös niiden pariin pidemmäksi aikaa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös päätelty, että luontokuvien. kuten maisemien, kohdalla katse kiinnittyy näytön keskiosaan ja liikkuu näytöllä pikemminkin sivusta sivuun kuin ylhäältä alas.

Tutkimus osoitti, etteivät oletukset pidä mobiilisovellusten kanssa paikkaansa.

”Yllättäen kirkkaat värit eivät vaikuttaneet siihen, miten käyttäjien katse kiinnittyi sovellusten yksityiskohtiin. Yksi syy voi olla, että mobiililaitteen käyttöliittymä itsessään on täynnä välkkyviä ja värikkäitä elementtejä, joista mikä tahansa voi kiinnittää huomiomme. Kun kaikki on suunniteltu erottumaan, käy niin, että mikään ei erotu”, kertoo tutkijatohtori Luis Leiva.

Screenshot of a mobile app
Punaisella merkitty alue sai eniten käyttäjän huomiota.

Teksti ja kasvot kiinnostavat

Tietoa hakevan käyttäjän katse kiinnittyi yleensä ensin puhelimen ruudun vasempaan yläkulmaan. Tutkijat havaitsivat myös, että ensimmäisellä kerralla käyttäjät keskittyivät kuvakkeiden, tunnusten ja logojen tekstielementteihin. Myös kasvot herättivät tarkkaavaisuuden, mutta jos niiden yhteydessä oli tekstiä, katse kohdistui kuitenkin enemmän tekstin suuntaan.   

”Monet tekijät vaikuttavat siihen, mihin visuaalinen huomiomme kiinnittyy. Valokuvissa näitä ovat värit, rajat, kuviot ja liike. Kun kyse on visuaaliseen käyttöön suunnitellusta sisällöstä, kuten graafisista käyttöliittymistä, muotoilulla on merkitystä”, sanoo tekniikan tohtori Hamed Tavakoli, joka myös kuului Aalto-yliopiston tutkimusryhmään.

Tutkimus toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä, johon osallistuivat muun muassa IIT Goa (Intia), Yıldızin teknillinen korkeakoulu (Turkki) ja Huawei Technologies (Kiina). Tutkimusryhmä esittelee tuloksiaan 6. lokakuuta 2020 MobileHCI’20-konferenssissa, joka on ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen alan mobiililaitteita ja -palveluita käsittelevä lippulaivakonferenssi.

Linkki verkkosivuille http://userinterfaces.aalto.fi/mobile-saliency/

Linkki julkaisuun https://userinterfaces.aalto.fi/mobile-saliency/resources/mobile-saliency.pdf

More information

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Moderni vaalea puu- ja metallirakennus rinteessä, ympärillä korkeita vihreitä puita ja sininen taivas
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla

Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Kaksi ihmistä juttelee vilkkaassa sisätapahtumassa, väkijoukko ja puinen katto taustalla.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Master the Room: Real-World Networking for Researchers - työpajat touko-kesäkuussa

Käytännönläheiset työpajat tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille ammatillisten verkostoitumistaitojen kehittämiseksi 28.5. ja 11.6.2026