Uutiset

Tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, mikä vangitsee katseen mobiilisovelluksissa

”Kun kaikki on suunniteltu erottumaan, mikään ei erotu”, tiivistää Aalto-yliopiston tutkija. Kirkkaat värit eivät saaneet käyttäjien huomiota; kuvakkeissa ja tunnuksissa vetosivat niiden tekstielementit.

Animaatio: Marianne Lenoir / Aalto-yliopisto

Huomion kiinnittäminen ei mobiilisovelluksessa onnistu samoilla visuaalisilla keinoilla kuin tietokoneen ruudulla. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston osana kansainvälistä yhteistyötä tekemästä tutkimuksesta, joka perustuu laajaan Android- ja Apple IOS -laitteiden käyttäjien silmänliikkeistä kerättyyn dataan. Kyseessä on ensimmäinen juuri mobiilisovellusten visuaalisiin elementteihin keskittyvä empiirinen tutkimus.

”Sovellukset näyttävät puhelimessa erilaisilta kuin tietokoneen ruudulla: näyttö on pienempi, eikä siihen siten mahdu yhtä paljon elementtejä. Lisäksi mobiililaitteita katsotaan vertikaalisesti, pystyasennossa, ei horisontaalisesti. Tähän saakka on kuitenkin ollut epäselvää, miten nämä tekijät vaikuttavat tapaan, jolla sovellukset kiinnittävät huomiomme”, selittää Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.   

Tutkijat seurasivat 30 koehenkilön silmänliikkeitä näiden katsellessa mobiilisovelluksista otettuja näyttökuvia. Tähän asti on uskottu, että katse kiinnittyy ensin suurikokoisiin ja värikkäisiin elementteihin ja jää myös niiden pariin pidemmäksi aikaa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös päätelty, että luontokuvien. kuten maisemien, kohdalla katse kiinnittyy näytön keskiosaan ja liikkuu näytöllä pikemminkin sivusta sivuun kuin ylhäältä alas.

Tutkimus osoitti, etteivät oletukset pidä mobiilisovellusten kanssa paikkaansa.

”Yllättäen kirkkaat värit eivät vaikuttaneet siihen, miten käyttäjien katse kiinnittyi sovellusten yksityiskohtiin. Yksi syy voi olla, että mobiililaitteen käyttöliittymä itsessään on täynnä välkkyviä ja värikkäitä elementtejä, joista mikä tahansa voi kiinnittää huomiomme. Kun kaikki on suunniteltu erottumaan, käy niin, että mikään ei erotu”, kertoo tutkijatohtori Luis Leiva.

Screenshot of a mobile app
Punaisella merkitty alue sai eniten käyttäjän huomiota.

Teksti ja kasvot kiinnostavat

Tietoa hakevan käyttäjän katse kiinnittyi yleensä ensin puhelimen ruudun vasempaan yläkulmaan. Tutkijat havaitsivat myös, että ensimmäisellä kerralla käyttäjät keskittyivät kuvakkeiden, tunnusten ja logojen tekstielementteihin. Myös kasvot herättivät tarkkaavaisuuden, mutta jos niiden yhteydessä oli tekstiä, katse kohdistui kuitenkin enemmän tekstin suuntaan.   

”Monet tekijät vaikuttavat siihen, mihin visuaalinen huomiomme kiinnittyy. Valokuvissa näitä ovat värit, rajat, kuviot ja liike. Kun kyse on visuaaliseen käyttöön suunnitellusta sisällöstä, kuten graafisista käyttöliittymistä, muotoilulla on merkitystä”, sanoo tekniikan tohtori Hamed Tavakoli, joka myös kuului Aalto-yliopiston tutkimusryhmään.

Tutkimus toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä, johon osallistuivat muun muassa IIT Goa (Intia), Yıldızin teknillinen korkeakoulu (Turkki) ja Huawei Technologies (Kiina). Tutkimusryhmä esittelee tuloksiaan 6. lokakuuta 2020 MobileHCI’20-konferenssissa, joka on ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen alan mobiililaitteita ja -palveluita käsittelevä lippulaivakonferenssi.

Linkki verkkosivuille http://userinterfaces.aalto.fi/mobile-saliency/

Linkki julkaisuun https://userinterfaces.aalto.fi/mobile-saliency/resources/mobile-saliency.pdf

More information

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ihmisiä kokoontuneena modernin rakennuksen ulkopuolella, jossa on pyöreitä ikkunoita. Taustalla puita ja vihreää ruohoa.
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan

Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Kyltti lukee 'Made in Aalto University' ja alla iso 'A'. Läpinäkyvät kuplatuolit etualalla.
Yliopisto Julkaistu:

Tutkimuksesta pörssiyritykseksi – näin Aalto rakensi kaupallistamismallin, joka palkitsee keksijät ja synnyttää uusia toimialoja

Aallon kaupallistamismalli on sijoittajaystävällinen, julkisen rahoituksen sääntöjen mukainen ja työtä tehdään vaikuttavuus edellä.