Uutiset

Tutkijat: Näin maailman onnellisin maa saa maailman parhaan työelämän

Työhyvinvoinnin parantaminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, korostaa joukko eturivin tutkijoita ja asiantuntijoita tuoreessa manifestissaan.
Kuusi henkilöä istuu tumman pöydän ääressä modernissa, avoimessa tilassa. Yhdellä on pitkät hiukset ja tummat vaatteet.
Manifestilla on neljä tärkeää päämäärää: yhdessä rakennettu maailman paras työelämä, hyvinvointia edistävä työelämä, oikeudenmukainen työelämä ja työyhteisöt, jotka osaavat edistää hyvinvointia. Kuva: Mikael Niemi / Aalto-yliopisto

Suomi on rankattu jo kahdeksan kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi. Myös suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, mutta myös kiirettä, työuupumusta, mielenterveysongelmia, huonoa johtamista, työttömyyden ja tekoälymullistusten pelkoa.

Nyt Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Mehiläisen tutkijat ja asiantuntijat ovat julkaisseet Paremman työelämän manifestin, joka kertoo, miten maailman onnellisimmalle kansalle luodaan myös maailman paras työelämä.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Peter Kenttä kertoo, että manifestilla on neljä tärkeää päämäärää: yhdessä rakennettu maailman paras työelämä, hyvinvointia edistävä työelämä, oikeudenmukainen työelämä ja työyhteisöt, jotka osaavat edistää hyvinvointia.

”Itse pidän viimeistä tavoitetta erityisen olennaisena, koska työyhteisöjen kyvyssä kehittää työhyvinvointia on monelle näkymättömiä esteitä. Esimerkiksi työntekijän terveyttä pidetään yksityisenä tai dataturvallisuuteen liittyvänä asiana, kun työhyvinvoinnin kehittäminen useimmiten vaatii avoimuutta ja monipuolista yhteistyötä yksittäisen työntekijän, kollegoiden, esihenkilön ja työterveyspalvelujen välillä.”

Aalto-yliopiston organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori Frank Martela painottaa, että ajatus siitä, että työterveydenhoito voidaan sysätä työntekijän vastuulle tai ulkoistaa työterveydelle, on vanhentunutta ajattelua.

”Siksi manifesti on suunnattu kaikille työelämän laadusta vastaaville tahoille, erityisesti poliittisille päättäjille, työterveyden kehittäjille, työnantajille ja työntekijöille. Me kirjoittajat olemme huomanneet, että työntekijöiden hyvinvointi ja olemassa olevat tukijärjestelmät kuten työterveyshuolto ovat ajautuneet erkaneville urille. Esimerkiksi työntekijän pahoinvointi mielletään liian usein yksilön ongelmaksi, kun juurisyy on usein työyhteisössä, johtamisessa tai työn organisoinnissa. On radikaalisti uudistettava tapaamme ajatella, miten työhyvinvointia luodaan ja tuetaan.”

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Selin kuvattu oranssipaitainen henkilö, jonka kuva vääristyy ulkona kaarevassa peilissä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Radikaalin luovuuden keskus käynnistää TT-säätiön tuella uuden yritysyhteistyön kokeilun

Pilotissa yritykset pääsevät etsimään ja testaamaan uusia tapoja ratkaista uudistumisen haasteita yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.
Inventors-ohjelman osallistujat istuvat keltaisilla säkkituoleilla ja puukuutioilla nykyaikaisessa luentotilassa. Paikka on AGrid-rakennus Aallon kampuksella.
Yhteistyö Julkaistu:

Holdix Oy lahjoittaa miljoona euroa Aalto-yliopiston innovaatio- ja yrittäjyystoimintaan

Lahjoituksen avulla tutkijat selvittävät oman työnsä liiketoimintapotentiaalia ja kehittävät osaamistaan tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamiseen.
Alumni Jemina Viirret
Yhteistyö Julkaistu:

Alumni Jemina Viirret: ”Pääaineeni oli erinomainen ’konsulttikoulu’ valmistamaan työelämään”

Strategic Management in a Changing World -maisteriohjelmassa opiskellut Jemina Viirret työskentelee strategiakonsulttina Deloittella.
Sauli Norja seisoo studiossa suurten kaiuttimien keskellä.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Alumni Sauli Norjalle kesätyö avasi väylän unelmien työpaikkaan

Sauli Norjalle kesätyö toimi porttina unelmatyöpaikkaan. Työt ovat jatkuneet valmistumisen jälkeen Genelecilla ja Ellimein ääniteknikkona.