Uutiset

Tutkijat: Näin maailman onnellisin maa saa maailman parhaan työelämän

Työhyvinvoinnin parantaminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, korostaa joukko eturivin tutkijoita ja asiantuntijoita tuoreessa manifestissaan.
Kuusi henkilöä istuu tumman pöydän ääressä modernissa, avoimessa tilassa. Yhdellä on pitkät hiukset ja tummat vaatteet.
Manifestilla on neljä tärkeää päämäärää: yhdessä rakennettu maailman paras työelämä, hyvinvointia edistävä työelämä, oikeudenmukainen työelämä ja työyhteisöt, jotka osaavat edistää hyvinvointia. Kuva: Mikael Niemi / Aalto-yliopisto

Suomi on rankattu jo kahdeksan kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi. Myös suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, mutta myös kiirettä, työuupumusta, mielenterveysongelmia, huonoa johtamista, työttömyyden ja tekoälymullistusten pelkoa.

Nyt Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Mehiläisen tutkijat ja asiantuntijat ovat julkaisseet Paremman työelämän manifestin, joka kertoo, miten maailman onnellisimmalle kansalle luodaan myös maailman paras työelämä.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Peter Kenttä kertoo, että manifestilla on neljä tärkeää päämäärää: yhdessä rakennettu maailman paras työelämä, hyvinvointia edistävä työelämä, oikeudenmukainen työelämä ja työyhteisöt, jotka osaavat edistää hyvinvointia.

”Itse pidän viimeistä tavoitetta erityisen olennaisena, koska työyhteisöjen kyvyssä kehittää työhyvinvointia on monelle näkymättömiä esteitä. Esimerkiksi työntekijän terveyttä pidetään yksityisenä tai dataturvallisuuteen liittyvänä asiana, kun työhyvinvoinnin kehittäminen useimmiten vaatii avoimuutta ja monipuolista yhteistyötä yksittäisen työntekijän, kollegoiden, esihenkilön ja työterveyspalvelujen välillä.”

Aalto-yliopiston organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori Frank Martela painottaa, että ajatus siitä, että työterveydenhoito voidaan sysätä työntekijän vastuulle tai ulkoistaa työterveydelle, on vanhentunutta ajattelua.

”Siksi manifesti on suunnattu kaikille työelämän laadusta vastaaville tahoille, erityisesti poliittisille päättäjille, työterveyden kehittäjille, työnantajille ja työntekijöille. Me kirjoittajat olemme huomanneet, että työntekijöiden hyvinvointi ja olemassa olevat tukijärjestelmät kuten työterveyshuolto ovat ajautuneet erkaneville urille. Esimerkiksi työntekijän pahoinvointi mielletään liian usein yksilön ongelmaksi, kun juurisyy on usein työyhteisössä, johtamisessa tai työn organisoinnissa. On radikaalisti uudistettava tapaamme ajatella, miten työhyvinvointia luodaan ja tuetaan.”

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekniikan alan suomi
Yhteistyö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nykyaikainen punatiilirakennus, korkeat mustat pilarit, puita edessä ja ihmisiä kävelee kadulla
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta

Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Suuri valkoinen risteilyalus Legend of the Seas telakalla kirkkaan taivaan alla
Yhteistyö Julkaistu:

Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.