Tutkijat luovat keinotekoisia materiaaleja atomi kerrallaan
Aalto-yliopiston tutkijat ovat valmistaneet keinotekoisia materiaaleja, joilla on muokattuja elektronisia ominaisuuksia. Liikuttamalla yksittäisiä atomeja he ovat onnistuneet luomaan atomihiloja, joilla on ennalta määritelty sähkövaste. Tutkimustulokset tuovat synteettiset kvanttimateriaalit askeleen lähemmäs todellisuutta.
Nanotieteen tavoitteena on aina ollut aineen kontrolloiminen atomitasolla. Yksittäisiä atomeja on kyetty liikuttelemaan hallitusti tunnelointimikroskoopin (STM) avulla ensimmäisen kerran jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Atomien tarkka järjesteleminen näytteessä avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Materiaalin elektronisia ominaisuuksia on mahdollista muuntaa atomirakennetta muokkaamalla ja siten luoda uusia, keinotekoisia materiaaleja.
Kolmen tutkimusryhmän yhteistyö Aalto-yliopistossa on nyt tehnyt tästä mahdollisuudesta totta. Yhdistämällä uusia kokeellisia ja teoreettisia ideoita, tutkimusryhmät onnistuivat kontrolloimaan elektronisia ominaisuuksia tärkeissä mallijärjestelmissä. Ryhmien johtajina toimivat Peter Liljeroth (Atomic Scale Physics), Teemu Ojanen (Theory of Quantum Matter) ja Ari Harju (Quantum Many-Body Physics).
Keinotekoiset materiaalit luotiin järjestelemällä kloorivakansseja kuparikiteen pinnalla tunnelointimikroskooppia käyttäen neljän kelvinasteen (–269 °C) lämpötilassa.
”Atomirakenne määrittelee tietysti sähköiset ominaisuudet myös oikeissa materiaaleissa, mutta keinotekoisten materiaalien kohdalla hallitsemme rakennetta täysin. Periaatteessa voisimme ottaa kohteeksi minkä tahansa elektronisen ominaisuuden ja toteuttaa sen kokeellisesti”, toteaa Robert Drost, joka toteutti kokeet Aalto-yliopistossa.
Tutkijat liikuttavat yksittäisiä atomeja mikroskoopissa ja järjestävät vakansseja yhdessä klooriatomikerroksessa. Näin tutkijat luovat atomihiloja, joilla on ennalta määritelty sähkövaste.
Lähestymistapa ei kuitenkaan rajoitu tutkijaryhmän valitsemaan kloorijärjestelmään. Samaa menetelmää voidaan soveltaa moniin pinta- ja nanotieteen tunnettuihin järjestelmiin. Se voidaan jopa mukauttaa mesoskooppisiin järjestelmiin, kuten kvanttipisteisiin, joita kontrolloidaan litografisten prosessien avulla.
Atominkokoamismenetelmäänsä käyttämällä tutkijaryhmä todisti, että sähköistä rakennetta voidaan hallita rakennetuissa atomihiloissa luomalla kaksi erilaista keinotekoista rakennetta. Inspiraation näihin ryhmä sai perusluonteisista mallijärjestelmistä, joilla on eksoottisia elektronisia ominaisuuksia. Ensimmäisessä järjestelmässä, niin kutsutussa dimeeriketjussa, saadaan aikaan topologisia faasirajatiloja. Tutkijat onnistuivat luomaan tällaisia atomin tarkkuudella määriteltyihin paikkoihin rakennetta kontrolloimalla.
”Topologisten kvanttimateriaalien tutkimus on yksi nykyfysiikan aktiivisimmista tutkimusaiheista. Tutkimustuloksemme osoittavat, että ala on kehittynyt siihen pisteeseen, että aineen eksoottisia faaseja voidaan suunnitella ja valmistaa keinotekoisesti”, akatemiatutkija Teemu Ojanen selittää.
Toisella tutkituista järjestelmistä, Liebin hilalla, on eksoottinen elektronirakenne, joka voi olla merkityksellinen keinotekoisten magneettisten tai suprajohtavien materiaalien toteuttamisen kannalta.
”On ennustettu, että tässä järjestelmässä on niin sanottu litteä vyö, jossa elektronit käyttäytyvät aivan kuin niiden massa olisi hyvin suuri, mikä voi johtaa magneettisuuteen ja suprajohtavuuteen. Aiomme testata tätä tulevissa tutkimuksissa”, Harju selittää.
”Tutkimustuloksemme avaavat uuden tutkimusalueen, jossa kokeellisten ja teoreettisten tutkimusryhmien tiivis yhteistyö johtaa varmasti moniin jännittäviin löytöihin. Olemme perustamassa uutta huippuyksikköä designer-materian tutkimukselle tämän tutkimuksen jatkamiseksi. On harvinaista, että voimme keksiä teoreettisesti jonkin rakenteen, jossa on kiinnostavia ominaisuuksia, ja sitten kävellä suoraan laboratorioon toteuttamaan sen käytännössä”, Liljeroth summaa.
Tutkimustulokset julkaistiin Nature Physics -lehdessä 27. maaliskuuta.
Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella, ja tutkimusryhmät kuuluvat Suomen Akatemian Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikköön (LTQ) sekä Laskennallisen nanotieteen yksikköön (COMP). Tutkimuksen rahoittivat Aalto-yliopiston Centre for Quantum Engineering (CQE), Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto (ERC).
Artikkeli:
Robert Drost, Teemu Ojanen, Ari Harju ja Peter Liljeroth: Topological states in engineered atomic lattices. Nature Physics 2017. DOI: 10.1038/NPHYS4080
Lisätietoja:
Professori Peter Liljeroth
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, teknillisen fysiikan laitos
p. 050 363 6115
[email protected]
http://physics.aalto.fi/groups/stm/
Lue lisää uutisia
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.