Uutiset

Aalto-yliopisto sai oman kvanttitietokoneen – AaltoQ20 kouluttaa tulevaisuuden kvanttiosaajat

AaltoQ20 on maailmallakin harvinainen ja Suomessa täysin ainutlaatuinen huipputason kvanttitietokone, jolla paitsi koulutetaan tulevaisuuden osaajia, myös tutkitaan kvantti-ilmiöitä ja kehitetään uutta teknologiaa.
Valkoinen sylinterimäinen kone, jossa 'Aalto University' logo teollisuusympäristössä.
AaltoQ20-kvanttitietokone. Kuva: Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto.

Kvanttiteknologian povataan mullistavan esimerkiksi tietoliikenteen, teknologian energiankulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Kvanttiteknologian globaalin markkina-arvon ennakoidaan olevan jopa 90 miljardia euroa vuonna 2035. Samaan vuoteen mennessä Suomen kvanttiteknologia-ala tarvitsee lähes 3 000 uutta osaajaa, jotta Suomi säilyttää asemansa alan edelläkävijänä ja saavuttaa kansallisen kvanttiteknologiastrategian tavoitteet.

Aalto-yliopisto on suomalaisen kvanttiteknologia-alan johtavia toimijoita. Tuorein osoitus tästä on uusi AaltoQ20-kvanttitietokone, joka on nyt avattu opetus- ja tutkimuskäyttöön. Sen avulla koulutetaan uuden sukupolven osaajia sekä tehdään uraauurtavaa tutkimusta ja kehitetään uutta kvanttiteknologiaa. Yliopiston omistama Q20 yhdistää Aallolle ominaiset teemat: tekemällä oppimisen, matalan hierarkian ja huippuluokan tutkimusinfrastruktuurit.

Q20 on rakennettu Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoituksella vuosina 2022–2025. Projektia johtivat teknillisen fysiikan laitoksen professori Tapio Ala-Nissilä ja tutkija Suman Kundu. Aalto-yliopistossa aikanaan perustetut kvanttilaskentayritys IQM ja erittäin matalan lämpötilan tutkimuslaitteistojen valmistaja Bluefors toimittivat osia koneeseen.

”Suomen neljäs kvanttitietokone Q20 on osoitus yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten muodostaman suomalaisen kvanttiekosysteemin edelläkävijyydestä. Q20:n myötä yliopistolla on nyt oma kvanttitietokone tutkijoiden käytössä, ja esimerkiksi Aallon kvanttiteknologian pääaineen opiskelijat pääsevät käyttämään konetta osana opintojaan, mikä on maailmanlaajuisestikin harvinaista”, Ala-Nissilä sanoo.

Huipputeknologiaa tutkijoille ja opiskelijoille

Ala-Nissilän mukaan Euroopassa on muutama muukin yliopistojen omistama kvanttitietokone, mutta Q20 poikkeaa niistä merkittävästi.

”Monet yliopistojen rakentamat kvanttikoneet ovat olleet aika kokeellisia ja kyse on ollut enemmän rakentamiskokemuksen kartuttamisesta. Q20 taas on aivan viimeisintä teknologiaa ja rakennettu nimenomaan suorittamaan kvanttilaskentaa.”

Kvanttitietokoneen omistamisesta on muutakin hyötyä, muistuttaa koneeseen osia toimittaneen ja vastikään listautumisaikeestaan kertoneen IQM:n yksi perustajista, toimitusjohtaja Jan Goetz.

“Silloin kun instituutiot kuten Aalto omistavat oman kvanttitietokoneensa, kaikki siihen liittyvä data, tekijänoikeudet ja osaaminen pysyy heillä itsellään. Se on strateginen päätös, joka tekee huippututkimuksesta ja koulutuksesta mahdollista. AaltoQ20 on Suomessa jo neljäs osoitus siitä, että IQM:n strategia antaa asiakkaille mahdollisuuden ottaa kvanttilaskenta omaan käyttöönsä”, Goetz toteaa.

Henkilö tummassa puvussa työskentelee tietokoneella sisätilassa, seinällä lukee Aalto-yliopisto ja IQM.
Tutkija Suman Kundu (kuvassa) oli mukana rakentamassa AaltoQ20-konetta. Kuva: Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto.

AaltoQ20:n nimi juontuu sen 20 kvanttibitistä eli kubitista, ja se on suunniteltu niin, että tutkijat voivat työskennellä kvanttipiirejä syvemmällä tasolla – aina laitteen toimintaa ohjaaviin mikroaaltopulsseihin asti. Sen takia Q20:llä voi tehdä tutkimusta, joka ei ole mahdollista kaupallisessa käytössä olevilla kvanttitietokoneilla.

”Aallon ja tietotekniikan keskus CSC:n tutkijat ovat jo käyttäneet Q20:tä esimerkiksi kvanttilaskenta-algoritmien ja kvanttikoneoppimisen tutkimiseen. Eli Q20 on alusta asti tuottanut myös uutta kvanttiteknologiaa perustutkimuksen lisäksi”, Ala-Nissilä mainitsee.

Pitkäjänteisen työn tulos

Ala-Nissilän mukaan päätös rakentaa kone pitkälti itse voi tulevaisuudessa osoittautua kullan arvoiseksi.

”1950-luvulla tutkijat päättivät rakentaa analogisen tietokoneen itse sen sijaan että olisivat tilanneet sellaisen valmistajalta. Se loi osaamispohjaa, mikä osaltaan mahdollisti Nokian nousun yli 30 vuotta myöhemmin. Uskon Q20-projektin voivan vaikuttaa yhtä merkittävästi tulevaisuudessa”, hän pohtii.

Aalto-yliopiston kvanttitietokonetta ei olisi olemassa ilman vuosikymmenten panostusta, jonka ansiosta Suomi on nyt yksi johtavia kvanttiteknologian osaajamaita. 

”Kvanttiteknologian osaaminen Aallossa on peräisin jo 1960-luvulla perustetusta Kylmälaboratoriosta sekä systemaattisesta panostuksesta nanoteknologiaan vuosituhannen taitteessa. AaltoQ20 onkin erinomainen osoitus siitä, miten tärkeää on kehittää osaamista ja panostaa perustutkimukseen pitkäjänteisesti”, Tapio Ala-Nissilä painottaa.

Q20 on osa VTT:n, Aallon ja CSC:n hallinnoimaa Suomen kansallista kvanttilaskentainfrastruktuuri FiQCI:ä. Tutkijat voivat käyttää AaltoQ20:tä FiQCI:n ja LUMI-supertietokoneen kautta.

Aalto-yliopisto on osa InstituteQ:ta, Suomen kansallista kvantti-instituuttia, ja Suomen kvanttilippulaivaa. InstituteQ kokoaa yhteen huipputason tutkimuksen, teollisuuden ja julkisen sektorin toimijat edistääkseen kvanttitieteen ja -teknologian kehitystä.
Kolmen keskeisen pilarin, ResQ (tutkimus), InnoQ (innovaatiot) ja EduQ (koulutus), ohjaamana InstituteQ pyrkii muuntamaan pitkäjänteisen tieteellisen huippuosaamisen konkreettisiksi vaikutuksiksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa johtavana, avoimena ja kansainvälisesti verkottuneena kvantti-innovaatioiden keskuksena.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Moderni lasi- ja tiilirakennus iltahämärässä, edessä pysäköidyt autot ja polkupyörät
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”

Tutkimuksen mukaan on ratkaisevaa, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen johdolle jää ja kuinka hyvin tarjottu tuki vastaa yrityksen tarpeisiin.