Uutiset

Tutkijat kutistivat eleitä tunnistavan teknologian sormenpään kokoon - älyhanska toimii ilman nettiyhteyttäkin

Uudenlainen eleitä tunnistava tekoälyteknologia vaatii niin vähän resursseja, että se toimii paikallisesti esimerkiksi älyvaatteissa. Yhteistyössä HitSeed-yrityksen kanssa kehitettyä tekniikkaa voidaan käyttää niin teollisuudessa kuin terveydenhuollossa.
A person with AR glasses and a smart glove compiling a demo set
Antureilla varustettujen älyhanskojen avulla työntekijä voi olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa lisätyn todellisuuden sovellukseen, joka voi antaa visuaalisia ja tuntoaistiin perustuvia ohjeita. Kuva: Mariela Urra Schiaffino

Lisätyn todellisuuden sovellusten ja puettavan elektroniikan käyttö lisääntyy teollisuudessa jatkuvasti: älylasit voivat näyttää työntekijälle ohjeet monimutkaisen laitteen kokoamiseen tai auttaa löytämään huoltoa tarvitsevat osat. Älyhanskat ja muut antureihin perustuvat älykkäät tekstiilit voivat muuttaa käyttäjän liikkeet virtuaalimaailman vastineiksi ja opastaa työntekijää kädestä pitäen.

Älyhanskan täytyy pystyä tunnistamaan tarkasti käden liikkeitä ja puristusvoimaa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yhteistyössä älykkääseen anturiteknologiaan erikoistuneen Hitseed-yrityksen kanssa eleitä tunnistavaa teknologiaa, jota voidaan käyttää jopa sormenpään kokoisissa mikrotietokoneissa. Eleentunnistukseen käytetään usein ihmisaivojen toimintaa jäljitteleviä koneoppimismenetelmiä, syväoppivia neuroverkkoja, jotka vaativat paljon laskentatehoa.

”Tavallisesti hanskojen keräämä anturidata täytyy lähettää verkon yli tietokoneelle, joka käsittelee dataa ja lähettää tiedon takaisin. Kehittämämme syväoppivat eleentunnistusalgoritmit ovat niin kevyitä, että ne pystyvät samaan paikallisesti esimerkiksi älyhanskan sulautetussa järjestelmässä”, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston professori Yu Xiao, joka johtaa älykkääseen puettavaan teknologiaan erikoistunutta tutkimusryhmää.

Kun älyhanska voi tunnistaa eleet paikallisesti, laitteita voidaan käyttää myös ilman internetyhteyttä tai ulkoista tietokonetta. Tieto voidaan siirtää mikrotietokoneelta esimerkiksi älylaitteisiin Bluetooth-yhteyden avulla.

"Voimme soveltaa kehitettyä tekniikkaa monenlaisiin mittauksiin, kuten liikkeiden kehityksen seuraamiseen fysioterapiassa tai koneiden tilan seurantaan tärinän tai äänen spektrin perusteella", sanoo teknologiajohtaja Pertti Kasanen HitSeedistä.

”Älykkäillä sensoreilla ja lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovelluksilla on loputtomasti mahdollisuuksia teollisuudessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa”, Xiao sanoo.

Tutkijat yhdistivät Aalto-yliopistossa kehitettyyn älyhanskan prototyyppiin HitSeedin sormenpään kokoisen Sensor Computer -tietokoneen. Eleentunnistukseen käytettiin konvoluutiohermoverkkoja (CNN), joita käytetään usein kuvien luokittelussa. Seuraavassa vaiheessa järjestelmää laajennetaan tukemaan lyhytaikaista muistia (LSTM), jota käytetään pitkien datasekvenssien kuten puheen ja videon käsittelyssä.

Tutkimusprojekti sai viime vuonna 100 000 euron siemenrahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelman ATTRACT-hankkeesta, joka tukee tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä yhteiskuntaa muuttavien teknologioiden kehittämiseksi. Seuraavaksi tutkijoiden tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita teknologian kaupallistamiseen tähtäävään tutkimukseen.

Lisätietoja projektista (pdf).

Lisätietoja

Professor Yu Xiao
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
[email protected]

Pertti Kasanen
Partner, CTO/HitSeed Oy
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Emma Kemppainen Aallon kampuksella
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Emma Kemppinen: Puolijohdeteollisuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia sekä teollisuudessa että akateemisella puolella

Emma pääsi kesätöihin tutkimusryhmään puolijohdeteollisuuden yritysten lahjoitusten ansiosta. Kesätyöpaikka vahvisti hänen kiinnostustaan alaa kohtaan.
Pitkä valkoinen kerrostalo kadun varrella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Antti ja Susanne Suhonen
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppiksessa oli jo meidän aikanamme todella hyvä henki ja tekemisen meininki

Antti ja Susanne Suhonen haluavat lahjoittamalla tukea Suomen menestystä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Euroclear-tiimi räätälöidyssä yritysprojektissa
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat tutkivat Suomen ESG-markkinoita ja sen liiketoimintamahdollisuuksia Euroclear Finlandille

He tekivät kattavan analyysin nykyisistä ESG-markkinoista sekä raportoinnin että tiedon tuottajan näkökulmasta.