Uutiset

Tutkijat kutistivat eleitä tunnistavan teknologian sormenpään kokoon - älyhanska toimii ilman nettiyhteyttäkin

Uudenlainen eleitä tunnistava tekoälyteknologia vaatii niin vähän resursseja, että se toimii paikallisesti esimerkiksi älyvaatteissa. Yhteistyössä HitSeed-yrityksen kanssa kehitettyä tekniikkaa voidaan käyttää niin teollisuudessa kuin terveydenhuollossa.
A person with AR glasses and a smart glove compiling a demo set
Antureilla varustettujen älyhanskojen avulla työntekijä voi olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa lisätyn todellisuuden sovellukseen, joka voi antaa visuaalisia ja tuntoaistiin perustuvia ohjeita. Kuva: Mariela Urra Schiaffino

Lisätyn todellisuuden sovellusten ja puettavan elektroniikan käyttö lisääntyy teollisuudessa jatkuvasti: älylasit voivat näyttää työntekijälle ohjeet monimutkaisen laitteen kokoamiseen tai auttaa löytämään huoltoa tarvitsevat osat. Älyhanskat ja muut antureihin perustuvat älykkäät tekstiilit voivat muuttaa käyttäjän liikkeet virtuaalimaailman vastineiksi ja opastaa työntekijää kädestä pitäen.

Älyhanskan täytyy pystyä tunnistamaan tarkasti käden liikkeitä ja puristusvoimaa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yhteistyössä älykkääseen anturiteknologiaan erikoistuneen Hitseed-yrityksen kanssa eleitä tunnistavaa teknologiaa, jota voidaan käyttää jopa sormenpään kokoisissa mikrotietokoneissa. Eleentunnistukseen käytetään usein ihmisaivojen toimintaa jäljitteleviä koneoppimismenetelmiä, syväoppivia neuroverkkoja, jotka vaativat paljon laskentatehoa.

”Tavallisesti hanskojen keräämä anturidata täytyy lähettää verkon yli tietokoneelle, joka käsittelee dataa ja lähettää tiedon takaisin. Kehittämämme syväoppivat eleentunnistusalgoritmit ovat niin kevyitä, että ne pystyvät samaan paikallisesti esimerkiksi älyhanskan sulautetussa järjestelmässä”, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston professori Yu Xiao, joka johtaa älykkääseen puettavaan teknologiaan erikoistunutta tutkimusryhmää.

Kun älyhanska voi tunnistaa eleet paikallisesti, laitteita voidaan käyttää myös ilman internetyhteyttä tai ulkoista tietokonetta. Tieto voidaan siirtää mikrotietokoneelta esimerkiksi älylaitteisiin Bluetooth-yhteyden avulla.

"Voimme soveltaa kehitettyä tekniikkaa monenlaisiin mittauksiin, kuten liikkeiden kehityksen seuraamiseen fysioterapiassa tai koneiden tilan seurantaan tärinän tai äänen spektrin perusteella", sanoo teknologiajohtaja Pertti Kasanen HitSeedistä.

”Älykkäillä sensoreilla ja lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovelluksilla on loputtomasti mahdollisuuksia teollisuudessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa”, Xiao sanoo.

Tutkijat yhdistivät Aalto-yliopistossa kehitettyyn älyhanskan prototyyppiin HitSeedin sormenpään kokoisen Sensor Computer -tietokoneen. Eleentunnistukseen käytettiin konvoluutiohermoverkkoja (CNN), joita käytetään usein kuvien luokittelussa. Seuraavassa vaiheessa järjestelmää laajennetaan tukemaan lyhytaikaista muistia (LSTM), jota käytetään pitkien datasekvenssien kuten puheen ja videon käsittelyssä.

Tutkimusprojekti sai viime vuonna 100 000 euron siemenrahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelman ATTRACT-hankkeesta, joka tukee tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä yhteiskuntaa muuttavien teknologioiden kehittämiseksi. Seuraavaksi tutkijoiden tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita teknologian kaupallistamiseen tähtäävään tutkimukseen.

Lisätietoja projektista (pdf).

Lisätietoja

Professor Yu Xiao
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
yu.xiao@aalto.fi

Pertti Kasanen
Partner, CTO/HitSeed Oy
pertti.kasanen@hitseed.com

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pieni satelliitti mustilla paneeleilla ja punaisella lapulla, jossa lukee 'REMOVE BEFORE FLIGHT', harmaalla taustalla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä

Uusin suomalainen tiedesatelliitti laukaistiin onnistuneesti matkaan Transporter-15-mission kyydissä Kaliforniasta Vandenbergin avaruustukikohdasta perjantaina 28. marraskuuta illalla Suomen aikaa.
3D-rakenne, jossa vihreät pallot yhdistyvät harmaalla verkolla, monivärinen tausta.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Paradigman muutos: koneoppiminen muuttaa materiaalitieteen tutkimusta atomitasolla

Apulaisprofessori Miguel Caron tutkimusryhmä hyödyntää koneoppimista materiaalien mallintamisessa. Tutkimus nopeuttaa uusien, kestävämpien teknologioiden kehittämistä.
Presidents of Finland and Iceland visiting the Designs for a Cooler Planet exhibition in 2025
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Haku vuoden suurimpaan näyttelyymme aukeaa: Hae mukaan Designs for a Cooler Planetiin 26.1.2026 mennessä!

Haemme syksyn 2026 näyttelyyn uusia ja inspiroivia keksintöjä, ideoita ja kokeiluja kaikilta Aalto-yliopiston aloilta. Näyttely ja sen tapahtumat ovat yksi yliopistossa tehtävän työn tärkeimmistä näyteikkunoista maailmaan. Vuonna 2025 tapahtumassa kävi yli 15 000 ihmistä.
Alumni Tuomas Paananen
Yhteistyö Julkaistu:

Alumni Tuomas Paananen: ”Moni polku johtaa takaisin opintoihin”

Vihtiläislähtöinen Tuomas Paananen tiesi jo nuorena, että haluaisi yrittäjäksi.