Uutiset

Tuore tutkimus: Voimakas kielteinen leimaaminen koitui Guggenheim Helsingin kohtaloksi

Voimakkaan paikallisen ja kansainvälisen vastustuksen voittaminen olisi vaatinut kulttuurin, päätöksentekojärjestelmän ja poliittisten voimasuhteiden parempaa huomioon ottamista.
Kuvassa näkyy Guggenheim Helsinki -museon suunniteltu sijoituspaikka Helsingin keskustassa Etelärannassa. Kuvan otti Roope Kiviranta Aalto-yliopistosta.
Guggenheimin Helsingin museo oli tarkoitus rakentaa Eteläsatamaan Helsingin keskustassa. Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto.

Guggenheim-säätiö yritti 2010-luvulla kahdesti tuoda museonsa Helsinkiin. Yritys epäonnistui molemmilla kerroilla.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat seurasivat hanketta tiiviisti usean vuoden ajan: haastattelivat eri osapuolia, tarkkailivat kokouksia ja analysoivat hanketta koskevaa uutisointia ja muuta kirjoittelua. Tutkijoiden mukaan Guggenheimin Helsingin valloitus kaatui ennen kaikkea kovaan kielteiseen leimaamiseen.

”Museon taustalla olevaa säätiötä syytettiin muun muassa amerikkalaisesta kulttuuri-imperialismista ja suomalaisten veronmaksajien hyväksikäytöstä. Hanketta arvosteltiin myös demokratian ja läpinäkyvyyden puutteesta sekä symbolisesti ja kansallisesti merkittävän Eteläsataman tontin valtaamisesta. Lisäksi koko hanke leimattiin yksinkertaisesti huonoksi diiliksi”, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tiina Ritvala.

Hanke keräsi tutkijoiden yllätykseksi voimakasta vastustusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi yhdysvaltalainen aktivistijärjestö, joka oli jo aikaisemmin vastustanut Guggenheimin museohanketta Abu Dhabissa ja syyttänyt säätiötä rakentajien alipalkkauksesta ja huonoista majoitusoloista, ryhtyi aktiivisesti vastustamaan myös Helsingin museohanketta yhteistyössä paikallisen taideyhteisön kanssa.

”Hankkeen vastustus ja kannatus olivat tuolloin lähes tasoissa poliittisten päättäjien keskuudessa. Puutteet hankkeen läpinäkyvyydessä, suunniteltu keskeinen sijoituspaikka Helsingissä ja epäilyt taloudellisesta kannattamattomuudesta leimasivat koko museohanketta hyvin kielteisesti. Syksyllä 2016 kaupunginvaltuusto kaatoi hankkeen lopullisesti tunteikkaan keskustelun jälkeen”, sanoo professori Nina Granqvist.

Tunteet ja poliittiset voimasuhteet huomioon

Tutkimuksen tulokset julkaistiin juuri arvostetussa Journal of International Business Studies -lehdessä. Tutkijat toivovat, että julkaisu antaa hyödyllistä tietoa organisaatioille, jotka suunnittelevat laajentumista haastaville ulkomaan markkinoille.

”Ulkomaisen toimijan tulo uuteen maahan voi saada paljon positiivista huomiota, mutta toisaalta siihen voi kohdistua ennakkoluuloja joko toimijan alkuperämaan tai yksinkertaisesti ulkomaalaisuuden takia. Suomeen suunniteltu Guggenheim-museo on tästä hyvä esimerkki, sillä edes sen toista, paranneltua ehdotusta ei hyväksytty”, Tiina Ritvala kertoo.

Ikävien yllätysten ja kielteisen leimaamisen riskiä voi vähentää perehtymällä huolellisesti kohdemaan kulttuuriin, poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ja politiikan voimasuhteisiin. Myös aktiivinen yhteistyö sosiaalista, poliittista tai taloudellista valtaa käyttävien yksilöiden ja ryhmien kanssa auttaa onnistumaan uudella markkinalla.

”On myös hyvä muistaa, ettei päätöksenteko suuressakaan organisaatiossa, kuten maan pääkaupungin hallinnossa, ole pelkästään faktapohjaista, vaan tunteet ovat vahvasti mukana. Kyky luoda ja hallita positiivisia, usein tunnepohjaisia mielikuvia siitä, mitä markkinoille tulija voi tarjota paikallisille sidosryhmille on ratkaisevaa. Jos tässä ei onnistuta, tärkeät sidosryhmät sortuvat helposti stereotypioihin. Tuntematon ulkomainen toimija ja sen tarkoitusperät herättävät usein epävarmuutta paikallisilla markkinoilla”, sanoo vuorineuvos Marcus Wallenberg -professori Rebecca Piekkari.

Guggenheimin kohdalla kyse oli säätiömuotoisesta, vaikkakin osin liiketaloudellisin perustein toimivasta taidemuseosta. Tutkijoiden mukaan vastaavaa vastustusta voisivat kohdata myös monet muut poliittisesti herkät tai tarkkaan säädellyt hankkeet, jotka liittyvät esimerkiksi maankäyttöön.

”Suomessa muistamme myös hyvin, miten kauan huonekalujätti Ikea taisteli pääsystä markkinoillemme tai sen, miten Lidl Epäilevä Tuomas -mainoskampanjassaan pyrki rikkomaan vallalla olevia mielikuvia saksalaisketjusta”, Ritvala toteaa.  

Lisätiedot:

Kansainvälisen liiketoiminnan apulaisprofessori Tiina Ritvala
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos
040 353 8352
[email protected]

Johtamisen professori Nina Granqvist
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos
050 595 1759
[email protected]

Tutkimusjulkaisun tiedot:

Ritvala Tiina, Granqvist Nina, Piekkari Rebecca. A processual view of organizational stigmatization in foreign market entry: The failure of Guggenheim Helsinki. Journal of International Business Studies. https://doi.org/10.1057/s41267-020-00329-7

Linkki julkaisuun: https://link.springer.com/content/pdf/10.1057/s41267-020-00329-7.pdf

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Opiskelijoita työskentelemässä. Kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisyrittäjät pelkäävät sotaa enemmän kuin miehet

Naisyrittäjät pelkäävät Ukrainassa käytävää sotaa enemmän kuin miespuoliset kollegansa, käy ilmi Kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta.
Kuvassa näkyy Taloudenpuolustuskurssin puhujia keskustelemassa lavalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Historian kahdeksannella Taloudenpuolustuskurssilla puhuttiin riskeistä

Radikaalissa epävarmuudessa kannattaa pyrkiä hahmottamaan erilaisia skenaarioita ja suhtautua kriittisesti tarinoihin ”uudesta ajasta”, sanovat Kauppakorkeakoulun professorit.
Electronics - ICT Otaniemessä. Mikroelektroniikan suunnittelua.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU rahoittaa lähes 20 miljoonalla eurolla konsortiota tulevaisuuden tutkatutkimuksessa

Aalto-yliopisto on mukana ARTURO-konsortiossa, jota rahoittaa Euroopan puolustusrahasto (EDF).
The picture shows Tilman Bauer near the stairs in the School of Business building.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jos haluat rakentaa rauhaa, opiskele kauppatieteitä!

Liiketoiminnan tarkoitus yhteiskunnassa on edistää rauhaa, sanoo Kauppakorkeakoulussa väitöskirjaansa valmisteleva Tilman Bauer.