Uutiset

Tuore politiikkasuositus: Yksilön roolia terveysdatan hallinnassa pitää vahvistaa

Terveydenhuoltoon laajentaneet alustatalouden jättiläiset kartoittavat jo Suomen apajia. Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä myös omilla alustatalousratkaisuilla, mutta se vaatii kolmen haasteen selättämistä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.
Kuvituskuva: Potilas magneettikuvassa
Tutkijoiden mukaan yksilön tulee voida antaa alustapohjaisille yrityksille lupa käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Vuodesta 2006 työstetty sote-uudistus tuo monia muutoksia terveydenhoidon järjestämiseen. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt monin tavoin jopa merkittävämpi mullistus: terveydenhoidon digitalisaatio ja erityisesti terveysdataan pohjaavien alustapohjaisten ratkaisujen kehittäminen. Arvioiden mukaan IT:n paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuosina 2019– 2028 2,5–5,5 miljardilla eurolla.  

”Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia. Kehityksen tiellä on kuitenkin kolme isoa haastetta – jotka kaikki ovat ratkaistavissa”, sanoo Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson. Hän vetää Business Finlandin rahoittamaa Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jonka pohjalta Aalto-yliopiston tutkijat antoivat politiikkasuosituksen alustatalouden vauhdittamisesta terveydenhoitoalalla.

Suositukset perustuvat laajaan, yli 100 tutkimusartikkelin analyysiin sekä työpajaan, johon osallistui alustatalouden ja digitaalisen terveydenhuollon kärkiasiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.

Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia.

Robin Gustafsson

Suomen kolme haastetta ovat puuttuvat kannusteet ja sääntely, jotka estävät alustamaisten ratkaisujen skaalautumisen terveydenhuollossa, terveysdataa hyödyntävien, vaikuttavien ja innovatiivisten ratkaisujen vähyys sekä suljetut ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät, jotka vaikeuttavat alustamaisten terveyspalvelujen kehittämistä.

Haasteiden ratkaisemiseksi tutkijat suosittelevat, että Suomi vahvistaa yksilön roolia terveysdatan hallinnassa. Yksilön tulee voida antaa lupa alustapohjaisille yrityksille käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Lisäksi yksilöllä tulee olla mahdollisuus viedä dataa Kanta-palveluihin. Näin yksilön terveysdataa voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti tehokkaammin terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävissä palveluissa. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi potilaiden ja hoidon hyötyjen seurantapalvelut, hoitotarpeen arviointi, yksilölle räätälöidyt kuntoutuksen palvelut tai koneoppimista hyödyntävät, piilevien sairauksien tunnistamisen palvelut.

”Applen ja Amazonin kaltaiset alustatalouden jättiläiset ovat jo laajentuneet terveysalalle ja katselevat myös Suomen apajia.  Suomella on omia, hyviä ja luotettavia ratkaisuja, kuten Kelan ylläpitämä Kanta-palvelu, mutta mahdollisuuksia on paljon enempään”, Gustafsson korostaa.

”Vahvistamalla yksilön roolia terveysdatan hallinnassa voimme mahdollistaa uusien Suomessa ja Suomen lähtökohdista kehitettävien innovatiivisten data- ja alustapohjaisten ratkaisujen syntymisen.”

Tällä hetkellä terveydenhuollon hallinnolliset rajat eivät kannusta datan jakamiseen, laadukkaan datan tuottamiseen tai yhteisen datan jakomallin kehittämiseen. Myös yhtenäisten hoitokäytäntöjen rakentaminen on hankalaa, kun datan laatu ei ole yhdenmukaista. Tutkijat suosittelevatkin, että pääsyä julkisiin terveystietojärjestelmiin avataan ja rajapintoja kehitetään yhteensopiviksi niin, ettei osapuolten rajapintoja tarvitse joka kertaa räätälöidä.

Politiikkasuositus (aalto.fi)

Lisätietoja:

Robin Gustafsson
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 316 0981
[email protected]

Niko Lipiäinen
Tutkija, Aalto-yliopisto
puh. 050 331 2189
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Keltainen viljapelto ja sininen taivas
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Lisääntyneet sään ääri-ilmiöt heikentävät eri viljelykasvien satoja maailmanlaajuisesti, vehnä suurin kärsijä

Viljelijöiden riski kohdata sään ääri-ilmiö kasvoi tutkimusjaksolla joka puolella maailmaa.
Illustration: Juuli Miettilä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avattaria ja aitoja kohtaamisia

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tutkimushankkeissaan mukana luomassa uudenlaista neuvolaa ja myönteistä synnytyskokemusta. Visioissa huomioidaan teknologian luomat mahdollisuudet, kuten synnytyksen simulointi kolmiulotteisessa videokonferenssissa avattaren eli virtuaalihahmon välityksellä. Toisaalta tutkijat mielellään säilyttäisivät parhaat käytänteet menneestä, kuten perinteisen neuvolakortin, aidot kohtaamiset sekä rotinat, vierailut katsomaan vastasyntynyttä ruokalahjojen kera.
Lähikuva superpakastimesta eli kryostaatista
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat pääsivät kvanttiturbulenssin jäljille - turbulenssin ymmärtämisestä voi olla apua niin sään ennustamisessa kuin autojen suunnittelussakin

Tutkijat ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa osoittamaan energian katoamisen kvanttiturbulenssissa lähellä absoluuttista nollapistettä.
An Image created with MidJourney_artificial_intelligence_in_online_learning_supports_ learning two robots in pixar style are reading.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miten tekoäly voi vaikuttaa luovaan kirjoittamiseen ja verkko-opetukseen? Online Hybrid Lab toivottaa tervetulleeksi uuden maisteriopiskelijan Aayush Kucherian.

Aalto Online Hybrid Labissa tehdään uusia löytöjä, tutkitaan uusia ilmiöitä ja tarkastellaan Aalto-yliopiston verkko-opetuksen strategiaa asiantuntijanäkökulmasta.