Tuore politiikkasuositus: Yksilön roolia terveysdatan hallinnassa pitää vahvistaa
Vuodesta 2006 työstetty sote-uudistus tuo monia muutoksia terveydenhoidon järjestämiseen. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt monin tavoin jopa merkittävämpi mullistus: terveydenhoidon digitalisaatio ja erityisesti terveysdataan pohjaavien alustapohjaisten ratkaisujen kehittäminen. Arvioiden mukaan IT:n paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuosina 2019– 2028 2,5–5,5 miljardilla eurolla.
”Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia. Kehityksen tiellä on kuitenkin kolme isoa haastetta – jotka kaikki ovat ratkaistavissa”, sanoo Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson. Hän vetää Business Finlandin rahoittamaa Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jonka pohjalta Aalto-yliopiston tutkijat antoivat politiikkasuosituksen alustatalouden vauhdittamisesta terveydenhoitoalalla.
Suositukset perustuvat laajaan, yli 100 tutkimusartikkelin analyysiin sekä työpajaan, johon osallistui alustatalouden ja digitaalisen terveydenhuollon kärkiasiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.
Robin GustafssonDigitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia.
Suomen kolme haastetta ovat puuttuvat kannusteet ja sääntely, jotka estävät alustamaisten ratkaisujen skaalautumisen terveydenhuollossa, terveysdataa hyödyntävien, vaikuttavien ja innovatiivisten ratkaisujen vähyys sekä suljetut ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät, jotka vaikeuttavat alustamaisten terveyspalvelujen kehittämistä.
Haasteiden ratkaisemiseksi tutkijat suosittelevat, että Suomi vahvistaa yksilön roolia terveysdatan hallinnassa. Yksilön tulee voida antaa lupa alustapohjaisille yrityksille käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Lisäksi yksilöllä tulee olla mahdollisuus viedä dataa Kanta-palveluihin. Näin yksilön terveysdataa voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti tehokkaammin terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävissä palveluissa. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi potilaiden ja hoidon hyötyjen seurantapalvelut, hoitotarpeen arviointi, yksilölle räätälöidyt kuntoutuksen palvelut tai koneoppimista hyödyntävät, piilevien sairauksien tunnistamisen palvelut.
”Applen ja Amazonin kaltaiset alustatalouden jättiläiset ovat jo laajentuneet terveysalalle ja katselevat myös Suomen apajia. Suomella on omia, hyviä ja luotettavia ratkaisuja, kuten Kelan ylläpitämä Kanta-palvelu, mutta mahdollisuuksia on paljon enempään”, Gustafsson korostaa.
”Vahvistamalla yksilön roolia terveysdatan hallinnassa voimme mahdollistaa uusien Suomessa ja Suomen lähtökohdista kehitettävien innovatiivisten data- ja alustapohjaisten ratkaisujen syntymisen.”
Tällä hetkellä terveydenhuollon hallinnolliset rajat eivät kannusta datan jakamiseen, laadukkaan datan tuottamiseen tai yhteisen datan jakomallin kehittämiseen. Myös yhtenäisten hoitokäytäntöjen rakentaminen on hankalaa, kun datan laatu ei ole yhdenmukaista. Tutkijat suosittelevatkin, että pääsyä julkisiin terveystietojärjestelmiin avataan ja rajapintoja kehitetään yhteensopiviksi niin, ettei osapuolten rajapintoja tarvitse joka kertaa räätälöidä.
Politiikkasuositus (aalto.fi)
Lisätietoja:
Robin Gustafsson
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 316 0981
robin.gustafsson@aalto.fi
Niko Lipiäinen
Tutkija, Aalto-yliopisto
puh. 050 331 2189
niko.lipiainen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.
Talotekniikan hankintamalli ratkaisee, miten asiakas hyötyy toimittajien osaamisesta
Talotekniikan painoarvo rakennushankkeissa kasvaa, mutta hankintamallit eivät ole pysyneet kehityksen tahdissa. Tampereen yliopiston Talotekniikka 2030 -tutkimus TH14 selvitti haastatteluissa, työpajoissa ja analysoimalla Hilman tarjouspyyntöaineistoja, miten talotekniikkaa hankitaan julkisissa hankkeissa. Tutkimuksen loppuraportti esittää selkeitä suosituksia sekä tilaajille että tate-yrityksille.
Digitaalisista investoinneista kasvua CDBG:n kanssa
Digitaaliset teknologiat, data ja tekoäly vauhdittavat kasvua ja ovat johtajien agendalla korkealla, mutta pelkkä digitaalinen strategia ei riitä. Yritysten on ymmärrettävä, miten strategia pannaan täytäntöön ja viedään käytäntöön investoimalla digitaalisiin ratkaisuihin.