Uutiset

Tuore politiikkasuositus: Yksilön roolia terveysdatan hallinnassa pitää vahvistaa

Terveydenhuoltoon laajentaneet alustatalouden jättiläiset kartoittavat jo Suomen apajia. Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä myös omilla alustatalousratkaisuilla, mutta se vaatii kolmen haasteen selättämistä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.
Kuvituskuva: Potilas magneettikuvassa
Tutkijoiden mukaan yksilön tulee voida antaa alustapohjaisille yrityksille lupa käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Vuodesta 2006 työstetty sote-uudistus tuo monia muutoksia terveydenhoidon järjestämiseen. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt monin tavoin jopa merkittävämpi mullistus: terveydenhoidon digitalisaatio ja erityisesti terveysdataan pohjaavien alustapohjaisten ratkaisujen kehittäminen. Arvioiden mukaan IT:n paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuosina 2019– 2028 2,5–5,5 miljardilla eurolla.  

”Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia. Kehityksen tiellä on kuitenkin kolme isoa haastetta – jotka kaikki ovat ratkaistavissa”, sanoo Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson. Hän vetää Business Finlandin rahoittamaa Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jonka pohjalta Aalto-yliopiston tutkijat antoivat politiikkasuosituksen alustatalouden vauhdittamisesta terveydenhoitoalalla.

Suositukset perustuvat laajaan, yli 100 tutkimusartikkelin analyysiin sekä työpajaan, johon osallistui alustatalouden ja digitaalisen terveydenhuollon kärkiasiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.

Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia.

Robin Gustafsson

Suomen kolme haastetta ovat puuttuvat kannusteet ja sääntely, jotka estävät alustamaisten ratkaisujen skaalautumisen terveydenhuollossa, terveysdataa hyödyntävien, vaikuttavien ja innovatiivisten ratkaisujen vähyys sekä suljetut ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät, jotka vaikeuttavat alustamaisten terveyspalvelujen kehittämistä.

Haasteiden ratkaisemiseksi tutkijat suosittelevat, että Suomi vahvistaa yksilön roolia terveysdatan hallinnassa. Yksilön tulee voida antaa lupa alustapohjaisille yrityksille käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Lisäksi yksilöllä tulee olla mahdollisuus viedä dataa Kanta-palveluihin. Näin yksilön terveysdataa voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti tehokkaammin terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävissä palveluissa. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi potilaiden ja hoidon hyötyjen seurantapalvelut, hoitotarpeen arviointi, yksilölle räätälöidyt kuntoutuksen palvelut tai koneoppimista hyödyntävät, piilevien sairauksien tunnistamisen palvelut.

”Applen ja Amazonin kaltaiset alustatalouden jättiläiset ovat jo laajentuneet terveysalalle ja katselevat myös Suomen apajia.  Suomella on omia, hyviä ja luotettavia ratkaisuja, kuten Kelan ylläpitämä Kanta-palvelu, mutta mahdollisuuksia on paljon enempään”, Gustafsson korostaa.

”Vahvistamalla yksilön roolia terveysdatan hallinnassa voimme mahdollistaa uusien Suomessa ja Suomen lähtökohdista kehitettävien innovatiivisten data- ja alustapohjaisten ratkaisujen syntymisen.”

Tällä hetkellä terveydenhuollon hallinnolliset rajat eivät kannusta datan jakamiseen, laadukkaan datan tuottamiseen tai yhteisen datan jakomallin kehittämiseen. Myös yhtenäisten hoitokäytäntöjen rakentaminen on hankalaa, kun datan laatu ei ole yhdenmukaista. Tutkijat suosittelevatkin, että pääsyä julkisiin terveystietojärjestelmiin avataan ja rajapintoja kehitetään yhteensopiviksi niin, ettei osapuolten rajapintoja tarvitse joka kertaa räätälöidä.

Politiikkasuositus (aalto.fi)

Lisätietoja:

Robin Gustafsson
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 316 0981
[email protected]

Niko Lipiäinen
Tutkija, Aalto-yliopisto
puh. 050 331 2189
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Havainnekuva rintasyöpäsoluista mikroskoopissa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Rintasyöpäsolu leviää tekemällä kudosmateriaaliin käytäviä – uusi mittausmenetelmä paljasti hämmästyttävän tiedon solun käyttämistä voimista

Mittaukset osoittivat, että solu tuottaa voimasykäyksiä paljon lyhyemmissä sykleissä kuin aiemmin on ajateltu. Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston kehittämä mittausmenetelmä voi auttaa rintasyöpätutkimusta ja vauhdittaa lääkkeiden kehitystä.
Tuoleja ravintolatilassa, taustalla asiakaspalvelutilanne
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja

Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
A schematic showing two circular light waves coming from the left, passing through a square representing the modulator, and emerging as a single linear light beam.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa

Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.
Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.