Uutiset

Tuore politiikkasuositus: Yksilön roolia terveysdatan hallinnassa pitää vahvistaa

Terveydenhuoltoon laajentaneet alustatalouden jättiläiset kartoittavat jo Suomen apajia. Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä myös omilla alustatalousratkaisuilla, mutta se vaatii kolmen haasteen selättämistä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.
Kuvituskuva: Potilas magneettikuvassa
Tutkijoiden mukaan yksilön tulee voida antaa alustapohjaisille yrityksille lupa käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Vuodesta 2006 työstetty sote-uudistus tuo monia muutoksia terveydenhoidon järjestämiseen. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt monin tavoin jopa merkittävämpi mullistus: terveydenhoidon digitalisaatio ja erityisesti terveysdataan pohjaavien alustapohjaisten ratkaisujen kehittäminen. Arvioiden mukaan IT:n paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuosina 2019– 2028 2,5–5,5 miljardilla eurolla.  

”Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia. Kehityksen tiellä on kuitenkin kolme isoa haastetta – jotka kaikki ovat ratkaistavissa”, sanoo Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson. Hän vetää Business Finlandin rahoittamaa Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jonka pohjalta Aalto-yliopiston tutkijat antoivat politiikkasuosituksen alustatalouden vauhdittamisesta terveydenhoitoalalla.

Suositukset perustuvat laajaan, yli 100 tutkimusartikkelin analyysiin sekä työpajaan, johon osallistui alustatalouden ja digitaalisen terveydenhuollon kärkiasiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.

Digitalisaatio voi yhtä aikaa parantaa terveyspalvelun laatua ja laskea sen kustannuksia.

Robin Gustafsson

Suomen kolme haastetta ovat puuttuvat kannusteet ja sääntely, jotka estävät alustamaisten ratkaisujen skaalautumisen terveydenhuollossa, terveysdataa hyödyntävien, vaikuttavien ja innovatiivisten ratkaisujen vähyys sekä suljetut ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät, jotka vaikeuttavat alustamaisten terveyspalvelujen kehittämistä.

Haasteiden ratkaisemiseksi tutkijat suosittelevat, että Suomi vahvistaa yksilön roolia terveysdatan hallinnassa. Yksilön tulee voida antaa lupa alustapohjaisille yrityksille käyttää terveysdataansa yhdessä sovitulla tavalla. Lisäksi yksilöllä tulee olla mahdollisuus viedä dataa Kanta-palveluihin. Näin yksilön terveysdataa voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti tehokkaammin terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävissä palveluissa. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi potilaiden ja hoidon hyötyjen seurantapalvelut, hoitotarpeen arviointi, yksilölle räätälöidyt kuntoutuksen palvelut tai koneoppimista hyödyntävät, piilevien sairauksien tunnistamisen palvelut.

”Applen ja Amazonin kaltaiset alustatalouden jättiläiset ovat jo laajentuneet terveysalalle ja katselevat myös Suomen apajia.  Suomella on omia, hyviä ja luotettavia ratkaisuja, kuten Kelan ylläpitämä Kanta-palvelu, mutta mahdollisuuksia on paljon enempään”, Gustafsson korostaa.

”Vahvistamalla yksilön roolia terveysdatan hallinnassa voimme mahdollistaa uusien Suomessa ja Suomen lähtökohdista kehitettävien innovatiivisten data- ja alustapohjaisten ratkaisujen syntymisen.”

Tällä hetkellä terveydenhuollon hallinnolliset rajat eivät kannusta datan jakamiseen, laadukkaan datan tuottamiseen tai yhteisen datan jakomallin kehittämiseen. Myös yhtenäisten hoitokäytäntöjen rakentaminen on hankalaa, kun datan laatu ei ole yhdenmukaista. Tutkijat suosittelevatkin, että pääsyä julkisiin terveystietojärjestelmiin avataan ja rajapintoja kehitetään yhteensopiviksi niin, ettei osapuolten rajapintoja tarvitse joka kertaa räätälöidä.

Politiikkasuositus (aalto.fi)

Lisätietoja:

Robin Gustafsson
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 316 0981
[email protected]

Niko Lipiäinen
Tutkija, Aalto-yliopisto
puh. 050 331 2189
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ligniinillä käsitelty tuoli
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.
Hey GUI is a chatbot that can be used to find images or textual information about apps and their user interfaces using natural language conversations.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi chatbot etsii tietoa sovelluksista

”Hey GUI” on keskusteleva chatbot, joka etsii tietoa sovelluksista ja niiden käyttöliittymistä, ja mikä parasta käyttäjä ei tarvitse koodaustaitoja.
Kuva: Aki-Pekka_Sinikoski.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yritykset ovat siirtymässä kriisin hoidosta uuden kasvun tavoitteluun – haasteina muun muassa osaajapula ja pinnalliseksi jäänyt digiloikka

Orastavan kasvun tiellä on pullonkauloja eikä digitalisaation vauhdittuminen ole myöskään yksinkertaista. Kun organisaatio muuttaa konttorilta Teamsiin, jotain jää matkan varrelle.
Puinen kasvihuone
Mediatiedotteet Julkaistu:

Täysin tiivis puukasvihuone voi mullistaa vertikaaliviljelyn – niin Suomen pakkasissa kuin Saharan paahteessa

Vedenkulutus pienenee jopa 95 prosenttia ja energiankulutuskin puolella perinteiseen kasvihuoneeseen verrattuna. Patentoitu koivuvanerirakenne on niin kestävä, että se voisi jopa haastaa betonin maanalaisessa rakentamisessa.