Uutiset

Tiedesatelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 25. toukokuuta

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön nanosatelliitti lähti matkalleen Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
Foresail-1_satellite_Aalto_University_lab_1-3-2022_photo_Mikko_Raskinen_002.jpg
Foresail-1-satelliitti kuvattuna Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Päivitys 30.5.2022

Tiedesatelliitti Foresail-1 laukaistiin onnistuneesti avaruuteen 25. toukokuuta myöhään illalla Suomen aikaan SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta. Transporter 5 nimisessä rakettimissiossa oli mukana yhteensä 59 nanosatelliittia ja avaruuteen matkasi myös suomalaisen avaruusyhtiön ICEYEn viisi nanosatelliittia. Ensimmäisen signaalin Foresail-1-satelliitista poimi kansainvälinen SatNOGS verkosto pian laukaisun jälkeen sekä myöhemmin myös Otaniemen maa-asema Espoossa.

"Satelliitti on onnistuneesti radallaan ja lähettää säännöllisesti tietoa voinnistaan - akut latautuvat ja aurinkopaneelit toimivat. Pieniä komennukseen liittyviä korjauksia tehdään parhaillaan, mutta itse satelliitissa kaikki näyttää olevan kunnossa", sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.

***********

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäisen satelliitin, Foresail-1:n, huippuhetki on käsillä. Laukaisu tapahtuu SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta keskiviikkona 25. toukokuuta.

”Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 21.25 Suomen aikaa. Paikallisten säätietojen mukaan laukaisun pitäisi onnistua suunnitellusti”, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.

SpaceX:n Transporter 5 niminen rakettimissio vie kymmeniä piensatelliitteja 550 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle. Foresail-1 satelliitti tekee yhden kierroksen maapallon ympäri noin puolessatoista tunnissa ja ylittää Suomen joka päivä suunnilleen samaan aikaan.

”Mikäli kaikki menee hyvin ja satelliitti käynnistyy suunnitellusti, odotamme satelliitin ensimmäistä signaalia Otaniemen maa-asemalla jo muutaman tunnin sisällä laukaisun jälkeen”, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.

Kestävämpää avaruustutkimusta

Kaikki Foresail-1-satelliitin järjestelmät ja tieteelliset instrumentit on kehitetty ja rakennettu Suomessa.

Satelliitti kantaa mukanaan kahta ainutlaatuista tieteellistä instrumenttia: lähiavaruuden säteily-ympäristöä tutkivaa PATE-hiukkasteleskooppia sekä satelliitin radalta poistavaa plasmajarrua.

Plasmajarrun tavoitteena on vähentää merkittävästi kiertoradoille kertyvää avaruusromua nopeuttamalla käytöstä poistetun satelliitin ohjaamista ilmakehään, jossa se palaa poroksi. Normaalisti satelliiteilta kuluu vuosia painua ilmakehään, mutta plasmajarrun ansiosta matka voi nopeutua jopa muutamaan kuukauteen.

Turun yliopistossa kehitetyn PATE-hiukkasteleskoopin tavoitteena on auttaa tutkijoita ymmärtämään entistä paremmin avaruuden säteily-ympäristöä ja sitä kautta pidentää satelliittien käyttöikää avaruudessa.

”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta. Nyt avaruuteen matkaava ensimmäinen satelliitti on tärkeä osa tutkimustyötämme ja toivottavasti pääsemme testaamaan teoriaa käytännössä”, huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta sanoo.

Seuraa laukaisua täältä.

Foresail-1-satelliitin kuvat ja videot ladattavissa täältä.

Tiedote 12.4.2022: Foresail-1-satelliitti on valmis avaruuteen

Lisätiedot:
Jaan Praks (lisätiedot liittyen Foresail-1 satelliitin toimintaan ja laukaisuun)
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh 050 420 5847
[email protected]

Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh 040 531 1745
[email protected]  

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö kokoaa yhteen Suomen avaruustieteen ja –teknologian ykkösosaajat ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niitä uhkaavalta avaruusromulta. Huippuyksikköä johtaa professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta ja se muodostuu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmistä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Elderly people spending time outdoors in the yard and garden, a student work Outdoors by Luiza Sevele
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muistisairaiden asumisen tueksi tarvitaan joustoa ja yhteisöllisyyttä

Millaisia ovat muistisairaiden tulevaisuuden asumisratkaisut, ja millaisia niiden tulisi olla?
Suomen Akatemia
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemian avoimen julkaisemisen vaatimukset muuttuvat

Plan S:n mukaista välitöntä avointa julkaisemista edellytetään hankkeissa, jotka on rahoitettu Suomen Akatemian 1.1.2021 jälkeen avaamissa hauissa. Käytännössä uudet vaatimukset koskevat vuonna 2022 alkavia tai jatkorahoituksen saaneita projekteja. Tarkistathan rahoituspäätöksen mukana tulleet rahoitusehdot huolellisesti.
Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.