Uutiset

Terveydenhoidon tehostaminen voi parantaa myös sen laatua

Sotessa on mahdollista säästää jopa miljardeja. Se edellyttää ainakin leikkausten karsimista, toimintojen keskittämistä, kuntoutukseen ja vanhustenhoitoon satsaamista – ja faktoilla johtamista.
Teemu Malmi
Aivan kuten teollisuudessa, myös terveydenhoidossa voidaan parantaa sekä tuottavuutta että laatua samanaikaisesti– ja mennä koko ajan eteenpäin, sanoo professori Teemu Malmi. Kuva: Aleksi Poutanen

Teemu Malmi, laskentatoimen professori:

Olen keskittynyt tutkimuksessani viime vuodet kahteen suureen teemaan: laskennan rooliin yritysten ohjaus- ja johtamisjärjestelmissä sekä terveydenhoitoon ja sen tehostamismahdollisuuksiin.

Olen kouluttanut paljon terveydenhoidon ammattilaisia, sillä talousasiat eivät perinteisesti ole kuuluneet alan opintoihin. Nyt tilanne on muuttumassa, kun yhä enemmän pohditaan sitä, miten rajallisella rahamäärällä voidaan saavuttaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä.

Sote-menot ovat pitkään kasvaneet bruttokansantuotetta vauhdikkaammin, mikä on kestämätön yhtälö. Se ei myöskään ole mikään luonnonlaki, joka on vain hyväksyttävä, edes väestön vanhetessa, sillä suurimmalla osalla ihmisistä hoidon tarve kasvaa vasta yhden tai kahden viimeisen elinvuoden aikana.

Edellisen hallituksen sote-uudistuksen kaaduttua lähdimme selvittämään erilaisia tuottavuuslukuja ja sitä kautta säästömahdollisuuksia. Suomi on terveysjärjestö WHO:n listoilla korkealla leikkausten määrissä. Alueiden välillä on kuitenkin valtavia eroja, jotka eivät selity sairastavuudella. Tämä viittaa siihen, että leikkausten määrää ohjaa kysynnän sijaan niiden tarjonta. Tilanteen muuttaminen vaatii tehokasta johtamista ja tuotantorakenteiden uudistamista, ja tämä taas ei onnistu ilman suurempia sote-alueita.

Kunnallisalan kehittämissäätiön ja yhdeksän sairaanhoitopiirin rahoittamassa tutkimuksessa vertailimme eri sairaanhoitopiirien kustannuksia. Laskimme, että sote-kustannuksista on mahdollisuus säästää jopa 2,6 miljardia euroa palveluiden tasoon oleellisesti puuttumatta. Tämä onnistuisi ottamalla mallia tehokkaimmista sairaanhoitopiireistä, vähentämällä leikkausten määrää, tehostamalla leikkaussalien, laboratorioiden ja kuvantamispalveluiden toimintaa, ohjaamalla resursseja kuntoutukseen sekä panostamalla vanhustenhoitoon. Suomessa esimerkiksi dementiapotilaita hoidetaan yhä liian paljon makuuttamalla sairaalassa, mikä on usein kohtalokasta ja kallista.

Nyt kaatuneeseen sote-ehdotukseen tehtiin suuri valuvika, kun hintakilpailua ei tuotu mukaan, vaan yksityisille ja julkisille sote-keskuksille maksettava hinta laskettiin julkisen toimijan kustannustason mukaan. Markkinalogiikan mukaan yksityiset yritykset tulevat erityisesti sinne, missä potilaita on enemmän. Näin julkinen sektori joutuu hoitamaan reuna-alueet, jolloin kustannustaso nousee – ja yritykset saavat automaattisesti kovemman korvauksen, eli tulonsiirron yhteiskunnalta.

Näiden yhteiskunnan tason laskelmien jälkeen olemme pureutuneet yksittäisiin organisaatioihin ja niiden toiminnan tehostamiseen sekä etsineet keinoja, joilla henkilökunta saataisiin innostumaan tuottavuuden kehittämisestä. Yksi perusajatuksista on, että toiminnan johtamisen ja suunnittelun pitäisi olla faktapohjaista eli perustua mahdollisimman paljon dataan. HUSin psykiatriassa alettiin esimerkiksi tehdä toimenpiteiden koodaamista. Näin tiedetään tarkasti, mitä potilaille on tehty ja pystytään paremmin seuraamaan ja vertaamaan hoidon vaikuttavuutta.

Suomessa on monella tapaa hieno terveydenhuoltojärjestelmä, joka pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. On silti hullua ajatella, että meidän ei siksi tarvitse kehittyä ja muuttaa asioita. Aivan kuten teollisuudessa, myös terveydenhoidossa voidaan parantaa sekä tuottavuutta että laatua samanaikaisesti– ja mennä koko ajan eteenpäin.

Teksti: Minna Hölttä

Puhtaasta energiasta räätälöityyn lääketieteeseen – uusi kirja kertoo yliopiston vaikuttavuudesta

Aaltovaikutus on kunnianosoitus kymmenien tutkijoiden kunnianhimoiselle ja tinkimättömälle työlle.

Lue lisää
Aalto Effect book cover / Photo by Mikko Raskinen
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

vaalea-asuinen nainen istuu ikkunan edessä ja hymyilee
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”

Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.
Insinööritieteiden korkeakoulun opetuksen varadekaani Jani Romanoff. Kuva: Joonas Lehtovaara / Aalto-yliopisto
Nimitykset Julkaistu:

Jani Romanoff jatkaa opetuksen varadekaanina Insinööritieteiden korkeakoulussa

Romanoff on ansioitunut opettaja ja opetuksen kehittäjä, joka nauttii työssään systeemisten ratkaisujen löytämisestä yhdessä muiden kanssa.
Tiny plant with text aside Unite! Seed Fund 2024
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2024: Aalto mukana 13 rahoitusta saaneessa hakemuksessa

Unite! Seed Fund -rahaston tavoitteena on kannustaa ja tukea opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyöhankkeita.