Uutiset

Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä

Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.
Drawing robot
Tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Mikä saa ihmiset pitämään tekoälyjärjestelmää luovana? Äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että tämä riippuu siitä, kuinka suuren osan luovasta suorituksesta he pääsevät itse näkemään.

Asiaa selvitettiin kokeellisesti tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Osallistujille kerrottiin, että robotteja ohjasi tekoäly, mutta todellisuudessa robotit oli ohjelmoitu toistamaan taiteilijalta tilattuja piirustuksia.

”Tekoälyllä on yhä suurempi rooli luovassa toiminnassa, mutta on eri asia, pitäisikö sitä sen takia kutsua luovaksi”, pohtii väitöstutkija Niki Pennanen Aalto-yliopistosta.

Tutkimuksen aluksi osallistujia pyydettiin antamaan arvionsa luovuudesta vain luovan työn lopputuotoksen eli robotin tekemien piirrosten perusteella. Seuraavassa vaiheessa osallistujien piti arvottaa luovuutta sen jälkeen, kun heille oli valmiiden piirrosten lisäksi näytetty video, jossa viivat piirtyivät paperille mutta itse robottia ei näkynyt. Viimeisessä vaiheessa osallistujat pääsivät näkemään piirroksen lisäksi piirustusprosessin ja itse robotin piirtämässä. 

“Mitä enemmän ihmiset näkivät, sitä luovempana he pitivät lopputulosta”, toteaa apulaisprofessori Christian Guckelsberger Aalto-yliopistosta.

Parempi ymmärrys ihmisten tavasta hahmottaa robottien ja muiden keinotekoisten järjestelmien luovuutta voi jatkossa auttaa suunnittelemaan parempia järjestelmiä. Jos kehittäjät esimerkiksi osaisivat vahvistaa vaikutelmaa tekoälyjärjestelmän luovuudesta, tämä voisi lisätä käyttäjien sitoutumista niiden käyttöön. Toisaalta Guckelsberger huomauttaa, että keinotekoinen luovuuden vaikutelman lisääminen voi olla myös kyseenalaista, jos järjestelmä käytännössä toimii samalla tavalla kuin aiemminkin.

Joka tapauksessa uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään omia ennakkoluulojamme paremmin.

”Tämä on tärkeää myös tekoälyn käyttäjän näkökulmasta, koska se auttaa ymmärtämään, miten järjestelmän suunnittelu vaikuttaa käsityksiimme siitä”, Guckelsberger sanoo.

Christian Guckelsberger

Christian Guckelsberger

Assistant Professor
Department of Computer Science

Suomen tekoälykeskus FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.

Read more
FCAI
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.