Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä
Mikä saa ihmiset pitämään tekoälyjärjestelmää luovana? Äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että tämä riippuu siitä, kuinka suuren osan luovasta suorituksesta he pääsevät itse näkemään.
Asiaa selvitettiin kokeellisesti tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Osallistujille kerrottiin, että robotteja ohjasi tekoäly, mutta todellisuudessa robotit oli ohjelmoitu toistamaan taiteilijalta tilattuja piirustuksia.
”Tekoälyllä on yhä suurempi rooli luovassa toiminnassa, mutta on eri asia, pitäisikö sitä sen takia kutsua luovaksi”, pohtii väitöstutkija Niki Pennanen Aalto-yliopistosta.
Tutkimuksen aluksi osallistujia pyydettiin antamaan arvionsa luovuudesta vain luovan työn lopputuotoksen eli robotin tekemien piirrosten perusteella. Seuraavassa vaiheessa osallistujien piti arvottaa luovuutta sen jälkeen, kun heille oli valmiiden piirrosten lisäksi näytetty video, jossa viivat piirtyivät paperille mutta itse robottia ei näkynyt. Viimeisessä vaiheessa osallistujat pääsivät näkemään piirroksen lisäksi piirustusprosessin ja itse robotin piirtämässä.
“Mitä enemmän ihmiset näkivät, sitä luovempana he pitivät lopputulosta”, toteaa apulaisprofessori Christian Guckelsberger Aalto-yliopistosta.
Parempi ymmärrys ihmisten tavasta hahmottaa robottien ja muiden keinotekoisten järjestelmien luovuutta voi jatkossa auttaa suunnittelemaan parempia järjestelmiä. Jos kehittäjät esimerkiksi osaisivat vahvistaa vaikutelmaa tekoälyjärjestelmän luovuudesta, tämä voisi lisätä käyttäjien sitoutumista niiden käyttöön. Toisaalta Guckelsberger huomauttaa, että keinotekoinen luovuuden vaikutelman lisääminen voi olla myös kyseenalaista, jos järjestelmä käytännössä toimii samalla tavalla kuin aiemminkin.
Joka tapauksessa uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään omia ennakkoluulojamme paremmin.
”Tämä on tärkeää myös tekoälyn käyttäjän näkökulmasta, koska se auttaa ymmärtämään, miten järjestelmän suunnittelu vaikuttaa käsityksiimme siitä”, Guckelsberger sanoo.
Suomen tekoälykeskus FCAI
Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä,...
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.