Tekoälyä hyödyntämällä 14% säästöt potilaan keskimääräisiin hoitokustannuksiin
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät Digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuus -tutkimushankkeessa (DiRVa), onko tekoälyyn pohjautuvan asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmän käytön ja potilaan hoitokustannusten välillä yhteyttä. Tutkimuksen kohteena oli suomalaisen Klinik Healthcare Solutionsin kehittämä Klinik Pro -palvelu ja sen käytön ensimmäiset 5 kuukautta Vantaan Myyrmäen terveysasemalla.
Jo alkukuukausinaan työkalu toi 14 prosentin säästön potilaan keskimääräisiin palvelukustannuksiin. Kyseessä on kansainvälisestikin merkittävä tutkimustulos, sillä tekoälyn kustannusvaikutuksia todellisessa käyttöympäristössä on tutkittu toistaiseksi vähän.
"Tutkimushankkeen tavoite on auttaa yrityksiä tuottamaan tieteellistä näyttöä digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuudesta terveydenhuollossa. Näyttöjen puute tai heikkous usein estää toimiviakin innovaatioita menestymästä ja kansainvälistymästä. Hankkeen tulokset ovat auttaneet Klinikiä laajentamaan liiketoimintojaan", sanoo tutkimushankkeen projektipäällikkö Henni Tenhunen Aalto-yliopistosta.
Klinikin operatiivinen johtaja Petteri Hirvonen pitää 14 prosentin säästöjä merkittävänä ja selkeänä tuloksena. Se tarkoittaa 31 euron kustannussäästöjä potilasta kohti tutkimusjaksolla. Hirvosen mukaan eräs merkittävä syy vastaavien tulosten julkaisemisen vähyyteen on se, ettei vastaavan laajuisessa kliinisessä käytössä olevia järjestelmiä ole kovin monia. Lisäksi suomalaisen terveydenhuollon digitalisaatio ja kirjaamiskäytännöt mahdollistavat hoitopolkujen ja niiden kustannusten kattavan tutkimisen poikkeuksellisella tavalla.
Laskennallisesti yli 500 000 euron säästöt
Tutkimus sijoittui Vantaalle Myyrmäen terveysasemalle, jossa Klinik Pro otettiin käyttöön elokuussa 2017. Tutkimusaineisto kattoi kaikkiaan lähes 18 000 potilaan anonymisoidut palvelutapahtumatiedot ensimmäisen viiden kuukauden ajalta, sisältäen yli 73 000 kirjattua palvelutapahtumaa. Noin 4% potilaista käytti Klinik Pro -tekoälytyökalua verkossa tutkimusajanjakson aikana, muut potilaat hakeutuivat hoitoon puhelimitse tai saapumalla terveysasemalle.
Tutkimuksessa käytettiin tilastollisia testejä ja regressioanalyyseja selvittämään yhteyttä Klinik Pro -työkalun käytön ja potilaiden palvelukustannusten välillä. Vertailuissa huomioitiin useita kustannuksiin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten potilaiden ikä, sukupuoli ja sairaudet.
Jos kaikkien potilaiden hoitopolku olisi alkanut Klinik Pron kautta, Myyrmäen terveysasema olisi saavuttanut laskennallisesti yli 500 000 euron säästöt tutkimusjakson aikana. Hoitoonohjauksen tehostuessa hoitohenkilökunnan työaikaa kohdentuu enemmän varsinaiseen potilastyöhön.
"Säästö syntyi suurelta osin siitä,että aiemmin hoitajan ja potilaan välillä kasvokkaisen tapaamisen tai puhelun vaatineet, aikaa vievät hoitosuoritteet korvautuivat hoitajien digitaalisilla toimilla. Näissä heillä on enemmän rauhallisempaa aikaa keskittyä asiakkaan tilanteeseen ja suunnitella hoitopolku kokonaisuudessaan ennen sen kommunikointia potilaalle. Asiakkaan ei enää tarvitse juosta luukulta luukulle, vaan hänet ohjataan suoraan oikeaan paikkaan välivaiheita välttäen. Tämä tehostaa merkittävästi terveydenhuollon resurssien kohdentumista”, Petteri Hirvonen sanoo.
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston Digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuus -tutkimushanketta (DiRVa), jota rahoittaa Business Finland ja sen yhteistyökumppaneita ovat Klinik Healthcare Solutions, Duodecim, Lääketietokeskus, NewIcon, CGI, Kaiku Health ja Telia. Tutkimushankkeen toteuttajana on HEMA-instituutti (The Institute of Healthcare Engineering, Management and Architechture), jossa keskitytään terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon ja niiden kehittämiseen.
Lisätietoa:
Henni Tenhunen
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 463 2977
Alkuperäinen uutisartikkeli Klinikin sivuilla
Lue lisää uutisia
Professori Jari Koskinen päättää ansiokkaan työuransa
Materiaalitieteen professori Jari Koskinen jää eläkkeelle 31.3.2023. Älykkäiden materiaalien ja erityisesti pintojen ja rajapintojen fysikaalisia ominaisuuksia tutkinut Koskinen vietti työuransa viimeiset 14 vuotta Kemian tekniikan korkeakoulussa tutkijana ja toimi vuosina 2014-2022 Kemian ja materiaalitieteen laitosjohtajana.
Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa
Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.
Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia entsyymejä
Hankkeessa tutkitaan tekoälyn avulla entsyymien ja proteiinien toimintamekanismia, joka on biologian ja biotekniikan merkittävä perustutkimuksellinen kysymys.