Alumni Annukka Vähäsöyrinki: ”Luovalle osaamiselle on valtavasti tarvetta”

Mitä teet työksesi ja miksi?

“Työskentelen Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtajana. Seura on Suomessa toimivien ammattikuvataiteilijoiden edunvalvontajärjestö, joka edustaa yli 3 000 taiteilijaa. Edistämme heidän asemaansa ja työskentelyedellytyksiään erityisesti kulttuuripoliittisen vaikuttamisen kautta. Minua motivoi mahdollisuus tehdä työtä, jolla on konkreettista vaikutusta taiteilijoiden elämään ja taiteen asemaan yhteiskunnassa.”

Millainen urapolkusi on ollut?

“Olen alun perin valmistunut kirjallisuustieteilijäksi Turun yliopistosta ja sen jälkeen visuaalisen kulttuurin tutkijaksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Taiteen ja kulttuurin tutkimus on siis urani perusta. Työurani alkuvaiheessa tein tuotannollisia tehtäviä kulttuurin eri aloilla ja työskentelin myös kansainvälisissä tehtävissä. Olin muun muassa gallerian johtajana Turussa ja ohjelmapäällikkönä Suomen Benelux-instituutissa Brysselissä. Siellä edistin kulttuurialan toimijoiden liikkuvuutta ja rakensin yhteistyöhankkeita Suomen ja Benelux-maiden välille.

Myöhemmin työskentelin Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä, jossa edistettiin kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta ja yhteistyötä Pohjoismaissa. Viimeiset noin kahdeksan vuotta olen keskittynyt kulttuuripolitiikkaan ja taiteen yhteiskunnalliseen asemaan. Nyt kun takana on lähes 20 vuotta työelämää, olen hiljattain täydentänyt osaamistani Aalto Executive Educationin MBA-johtamisopinnoilla.”

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

“Kaikki tehtäväni ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että niissä edistetään taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä ja taiteen asemaa. Kohokohtia ovat erityisesti tilanteet, joissa omalla työllä on ollut konkreettista vaikutusta. Yksi merkittävimmistä on ollut näyttelypalkkiojärjestelmän saaminen Suomessa käyttöön.Järjestelmän ansiosta valtion budjettiin tuli uusi määräraha, jonka myötä museot ja muut näyttelytoimijat voivat maksaa taiteilijoille korvauksia näyttelyn eteen tehdystä työstä.

Kyseessä on merkittävä rakenteellinen uudistus, joka parantaa taiteilijoiden toimeentuloa ja työskentelyedellytyksiä. Työ vaati yli kymmenen vuotta, ja sitä edistivät monet kollegat jo ennen omaa aikaani. Oli hienoa olla mukana viemässä asiaa yhdessä muiden kanssa maaliin.”

Millaista osaamista taidealan opiskelijat tarvitsevat työelämässä?

“Taiteen ja kulttuurin alalta valmistuvien kannattaa ymmärtää, että heidän osaamiselleen on valtavasti tarvetta – erityisesti maailmassa, joka muuttuu nopeasti. Tarvitsemme laaja-alaista ajattelua, kykyä nähdä asioita toisin ja luovaa ongelmanratkaisua. Myös kansainvälisissä työelämän tulevaisuutta koskevissa ennakoinneissa, kun World Economic Forumin raportissa, korostuvat luova osaaminen ja ajattelu.

Taide- ja kulttuurialan ihmiset saattavat joskus ajatella omaa osaamistaan turhan pienesti. Haluaisinkin kannustaa opiskelijoita ja työelämään siirtyviä olemaan ylpeitä osaamisestaan. Luovaa ajattelua ja vaihtoehtoisia näkökulmia tarvitaan yhteiskunnassa, jossa talouspoliittinen ajattelu usein korostuu.

Taiteellisen tai tutkimuksellisen osaamisen rinnalla kannattaa kuitenkin kehittää myös käytännön taitoja, kuten projektinhallintaa ja johtamista. Kulttuurialalla johtotehtäviin päädytään usein oman substanssiosaamisen kautta, mutta ammattimaiselle johtamisosaamiselle on paljon tarvetta.” 

Kannattaisiko opiskelijoiden siis ottaa myös johtamisen ja projektinhallinnan kursseja?

”Se olisi todella fiksua. Jos ajattelen omaa polkuani jälkikäteen, tämänhetkisen tiedon varassa olisin itsekin tehnyt juuri näin. Olisin rikastuttanut taiteen osaamistani myös talouden ja johtamisen ymmärryksellä, koska ne ovat arvokkaita taitoja työelämässä – toki riippuen siitä, minkälaisiin tehtäviin haluaa suuntautua. Jos johtaminen kiinnostaa, kannustan tarttumaan siihen jo varhaisessa vaiheessa.” 

Mikä on tärkein oppi, jonka sait opiskeluajoiltasi?

“Itselleni humanistinen koulutukseni on kaiken perusta, joka tarjoaa laaja-alaisen tavan tarkastella ilmiöitä ja ratkaista ongelmia. Se antaa vahvan pohjan, jonka päälle voi rakentaa esimerkiksi rahoituksen tai johtamisen kaltaista systemaattisempaa osaamista. Koen, että oma villi ja vapaa ajatteluni kumpuaa juuri taiteen ja kulttuurin tutkimuksen opinnoista.”

Jos opiskelisit nyt, millaisia neuvoja antaisit itsellesi?

”Antaisin sellaisen ohjeen, että jo opiskeluaikoina kannattaa miettiä työelämää. Eli sitä, mitä ne konkreettiset tehtävät, työpaikat ja osaamisalueet ovat, mihin ollaan siirtymässä. Opiskeluaikana ihan ymmärrettävästi keskitytään siihen substanssiin mitä opiskellaan, mutta työelämään siirtyminen tulee lopulta aika nopeasti. Silloin pitää myös miettiä, miten oma osaaminen muuttuu toimeentuloksi.

Kannattaa tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin, kuten harjoitteluihin, kansainvälisiin vaihtoihin ja mentorointiohjelmiin, koska niiden kautta käytännön ymmärrys työelämästä rakentuu. Vastaavia ei myöhemmin työelämässä välttämättä tule vastaan. Niiden kautta voi päästä myös kiinnostaviin organisaatioihin, joihin myöhemmin työnhakijana saattaa olla vaikeampi päästä. Myös verkostot ovat tärkeitä. Suomi on pieni maa, ja kulttuuriala on hyvin verkottunut.”

Oliko sinulla itselläsi opiskeluaikana tällaisia kokemuksia?

“Kyllä oli, ja tartuinkin niihin. Osana Aalto ARTSin opintojani olin muun muassa harjoittelijana Magasin III -nykytaidemuseossa Tukholmassa. Se oli valtavan silmiä avaava kokemus ja yksi niitä elämän hetkiä, jolloin pääsee seikkailemaan ja näkemään uusia maailmoja. Kansainväliset kokemukset ovat aina antoisia.”

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

“Arvolähtöisyys on edelleen kaiken työni perusta. Koen tekeväni tärkeää työtä yhteiskunnassa, ja se on motivoivaa. Järjestösektorilla työtä tehdään yhteisen hyvän eteen, ja pidän sitä todella arvokkaana lähtökohtana. Toivon, että pystyn tuomaan ammattimaisen johtamisen käytäntöjä myös järjestökentälle ja tekemään työtäni entistä vaikuttavammin.”