Uutiset

Tekoäly oppi kirjoittamaan puhelimella ihmisen tavoin

Tutkijat kehittivät tekoälymallin, joka osaa ennakoida ihmisten silmien ja sormien liikkeet kosketusnäytöllä. Mallin pohjalta voidaan kehittää muun muassa parempia tekstinsyöttöohjelmia ja näppäimistöjä erilaisten käyttäjien tarpeisiin.

Kosketusnäytöllä kirjoittaminen on haastavaa, koska kirjoittaessa tarvitaan näköaistia niin näppäinten paikantamiseen kuin virheiden tarkistamiseen. Tällä videolla esittelemme neljä vuosien tutkimuksesta noussutta vinkkiä nopeampaan kirjoittamiseen.

Kosketusnäytöllä kirjoittaminen eroaa merkittävästi perinteisestä näppäimistöstä, koska se vaatii tarkkaa yhteispeliä silmiltä ja sormilta. Nyt Aalto-yliopiston ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat ovat luoneet tekoälymallin simuloimaan tätä kirjoittamisen tapaa. Tutkimus, joka esitetään arvostetussa ACM CHI -konferenssissa 12. toukokuuta, luo pohjan muun muassa parempien ja jopa yksilöllisten tekstinsyöttöratkaisujen kehittämiselle.

“Koska meillä nyt on realistinen simulaatio siitä, miten ihmiset kirjoittavat kosketusnäytöllä, jatkossa on huomattavasti helpompi optimoida näppäimistöjä. Tämän seurauksena kirjoitusvirheitä tulee harvemmin, kirjoitusnopeus kasvaa ja, mikä ainakin itselleni tärkeintä, turhautuminen vähenee", työtä vetänyt tutkija Jussi Jokinen selittää.

Tekoälymallille voidaan antaa mikä tahansa lause, ja se simuloi itsenäisesti, miten ihminen kyseisen lauseen millä tahansa valitulla valitulla näppäimistöllä kirjoittaisi. Malli tekee virheitä, huomaa ja korjaa ne, ihan niin kuin ihminenkin tekisi. Simulaatio myös ennustaa, kuinka ihmisen kirjoitustyyli muuttuu uusissa tilanteissa, esimerkiksi uuden tekstinsyöttöohjelman tai erilaisen näppäimistön kanssa.

“Aiemmin kosketusnäytöllä kirjoittamista on ajateltu ennen kaikkea sormien liikkumisen näkökulmasta. Tekoälypohjaiset menetelmät auttavat meitä ymmärtämään ilmiötä paremmin: niiden avulla olemme oppineet, kuinka keskeinen on kirjoittajan päätös siitä, milloin ja minne katsoa. Nyt voimme ennustaa paljon aiempaa tarkemmin, miten ihmiset kirjoittavat puhelimillaan tai tableteillaan", Jokinen sanoo. 

Malli osaa ennustaa ihmisten kirjoittamista paitsi yleisesti, myös käyttäjäryhmittäin. Näin se pystyy ottamaan huomioon esimerkiksi motorisen heikkouden aiheuttamat muutokset kirjoitustyyliin ja auttamaan erilaisten käyttöliittymien ja apuohjelmien kehittelyssä erityisryhmille. Lisäksi mallista voi olla tulevaisuudessa hyötyä räätälöityjen ratkaisujen löytämisessä yksittäisille ihmisille. Esimerkiksi puhelimeen asennetun ohjelman kautta tekoäly voitaisiin laittaa seuraamaan ja jäljittelemään yksittäisen ihmisen kirjoitustyyliä, minkä pohjalta se voisi suositella vaikkapa käyttäjälle parhaiten soveltuvaa näppäimistöä tai virheiden korjausohjelmaa.

Vertailu ihmisen ja tekoälymallin näppäilystä
Visualisaatio käyttäjän katseesta ja kosketuksesta. Vihreä kertoo silmien liikkeistä, sininen sormien. Mitä tummempi sävy, sitä pidempi tai toistuvampi liike kyseisellä alueella. Vasemmalla tekoälymalli, oikealla ihminen.

Perustuu menetelmään, jolla opetetaan roboteille ongelmanratkaisua

Nyt kehitetyn tekoälymallin taustalla on tutkimusryhmän aiempi empiirinen tutkimus, jonka pohjalta tutkijat rakensivat kognitiivisen mallin ihmisten näppäilystä. Uusi, itsenäisesti kirjoittava malli perustuu tähän työhön, ja se on osa laajempaa Vuorovaikutteisen tekoälyn (Interactive AI) tutkimusohjelmaa Suomen tekoälykeskus FCAI:lla.

Tulokset pohjaavat vahvistusoppimiseen, joka on klassinen koneoppimismenetelmä. Vahvistusoppimista käytetään tyypillisesti silloin, kun halutaan opettaa roboteille ongelmanratkaisua yrityksen ja erehdyksen kautta. Tutkimusryhmä löysi uuden tavan käyttää tätä menetelmää sellaisen toiminnan tuottamiseen, joka on hyvin lähellä ihmisten vastaavaa.

“Annoimme mallille samat kyvyt ja rajat kuin meillä ihmisillä on. Sillä on esimerkiksi simulaatio silmien liikkeestä, minkä ansiosta se näkee sormen sijainnin ja kirjoitetun tekstin. Kerrallaan se ei kuitenkaan näe tarkasti kuin pienen alueen. Kun pyysimme mallia kirjoittamaan tehokkaasti, se etsi parhaan tavan käyttää kykyjään. Lopputulos on hyvin samankaltainen kuin ihmisten kirjoittaminen. Mallia ei siis tarvinnut opettaa ihmisdatalla, Jokinen kertoo.

Vertailu ihmisten kirjoittamisesta kerättyyn dataan on osoittanut mallin ennustukset osuviksi. Jatkossa tutkijat haluaisivat simuloida hitaita ja nopeita kirjoitustekniikoita voidakseen esimerkiksi suunnitella opetussisältöjä ihmisille, jotka haluavat kirjoittaa tehokkaammin.

Tutkimusartikkeli Touchscreen Typing As Optimal Supervisory Control, esitellään 12. toukokuuta 2021 ACM CHI konferenssissa.

Lisämateriaaleja

Suomen tekoälykeskus FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä,...

Lue lisää
FCAI
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta

Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.