Tarpeettomia asioita ei kannata kehittää, korostaa Insinööritieteiden korkeakoulun vuoden alumni Mika Viljanmaa

Valmet Technologies Oy:n Senior Development Manager Mika Viljanmaa on valittu Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun vuoden alumniksi.

Yli 100 patenttia nimissään pitävä Viljanmaa on saanut vuosien varrella merkittäviä kunnianosoituksia kehittämistään innovaatioista. 

Vuonna 2012 hänelle myönnettiin 'Metsäteollisuuden Nobel-palkintona' tunnettu Marcus Wallenberg -palkinto uraauurtavasta työstään metallihihnakalanteroinnin teknologian kehittämisessä. Viljanmaan luoma menetelmä parantaa paperin painopinnan laatua, vähentää kuidun käyttöä ja lisää tuotantotehokkuutta. Samana vuonna Viljanmaa sai Suomessa myös Vuoden keksijä -palkinnon.

Päivätyössään Valmetilla Viljanmaa on koko ajan uuden äärellä. 

'Omassa työssäni teen sitä, mitä parhaiten osaan: keksin ja kehitän uutta ja ratkaisen teknisiä haasteita. Kun jotain pitää tehdä tehokkaammin, nopeammin, kovempaa tai halvemmalla, silloin olen parhaimmillani.'

Insinööritieteiden korkeakoululla Viljanmaa on tuttu mies monelle nykyiselle opiskelijalle, sillä hän käy joka syksy luennoimassa tuotesuunnittelun kurssilla.

'En opeta, miten hiirtä heilutetaan CAD-ohjelmassa, vaan keskityn siihen, miksi uusia asioita kannattaa ja pitää kehittää.'

'Ensin pitää aina selvittää tarve. Tarpeettomia asioita ei kannata kehittää. Kun tiedät juurisyitä myöten, miksi olet luomassa jotain uutta, niin loppu on enemmän tai vähemmän suoraviivaista mekaanista työtä', hän korostaa. 

Opiskeluaika Otaniemessä

Tekniikka on kiehtonut Viljanmaata aina.

'Jo pienestä pitäen mopot piti purkaa, jotta näin miten ne toimivat. Päädyin silti aikoinani Otaniemeen osin sattuman kautta. Minulla oli muitakin vaihtoehtoja mielessä, mutta armeijasta sai lomaa pääsykokeisiin ja satuin pääsemään sisään.'

Vuonna 1997 diplomi-insinööriksi valmistunut Viljanmaa muistelee opiskeluvuosiaan lämmöllä.

'Opiskeluaika oli huoletonta ja mukavaa elämää – paljon puuhaamista kavereiden kanssa harrasteissa, hauskoja kesätöitä, uusien juttujen oppimista. Otaniemestä tuli ammatillinen ja henkinen kotini, eikä se ole siitä muuksi muuttunut.'

'Jossain vaiheessa minulle lätkäistiin tutkintotodistus kouraan, mutta se ei muuttanut Otaniemen merkitystä minulle. Vietän siellä edelleen aikaa vanhojen teekkarikavereiden kanssa. Osa on valmistunut, jotkut eivät taida valmistua ikinä, joillain on professorin titteli', hän naurahtaa. 

Insinööritieteiden teekkarit ovat Viljanmaasta varsin samanlaisia kuin hänen opiskeluaikoinaan. 

'Ehkä he ovat pienen pykälän avoimempia kuin me aikoinaan. Uskalletaan kysellä ja kyseenalaistaa, mikä luo entistä parempaa keskustelua', hän pohtii. 

Nykyisille insinööritieteiden opiskelijoille Viljanmaalla on muutama keskeinen neuvo: 

'Kannattaa opiskella monipuolisesti niitä asioita, jotka itseä kiinnostavat. Jotain osa-aluetta on syytä osata keskimääräistä paremmin – ja jos haluaa työllistyä varmasti, niin energia, CO₂,  kiertotalous, AI ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät jutut ovat nyt pinnalla. Kannattaa myös tuntea paljon erilaisia fiksuja ihmisiä, joten hyville vuorovaikutustaidoille on aina käyttöä.'

Lennokkaita muistoja

Viljanmaata ei haittaa, jos häntä kutsuu keksijäluonteeksi, mutta ’Pelle Peloton’ -leimaa hän vierastaa. 

'Näen itseni pikemminkin tiedemiehenä. Uusien juttujen kehittäminen on äärettömän palkitsevaa. On hienoa nähdä, kun hyvällä porukalla saadaan jotain valmista aikaan.'

Pitkän uran varrelle on mahtunut monta ikimuistoista päivää. Kaikkein tapahtumarikkaimman Viljanmaa osaa nimetä suoralta kädeltä: 06.04.2006. 

'Olin silloin M-Realin – eli nykyisen Metsä Boardin – tehtaalla starttaamassa maailman ensimmäistä metallihihnakalanteria. Startti Simpeleen tehtaalla ja esikoisemme syntymä osui sitten samalle päivälle.' 

Viljanmaa kertoo varmistelleensa puolisoltaan aamulla Helsingissä, sopiiko lähteä matkaan, ja soittaneensa vielä tehtaan portilta tarkistaakseen tilanteen. 

'Juuri kun olimme starttaamassa kalanteria, tuli soitto, että nyt tämä muuten syntyy. Simpele on aika kaukana itärajalla, mutta yllättävän äkkiä sieltä ajaa Naistenklinikalle, kun on motivoitunut. Kerkesin mukaan toivottamaan poikaa maailmaan.'

Vapaa-aikansa Viljanmaa viettää perheensä ja harrastusten parissa. Hän liittyi Polyteknikkojen Ilmailukerhoon jo 1980-luvulla, ja on kouluttanut lentäjiä vuodesta 1993 lähtien. Siinä sivussa hän kouluttautui itsekin lentokonemekaanikoksi. 

'Tiede ja käytäntö kulkevat aina käsi kädessä. En yhtään häpeä liata käsiäni sen kummemmin töissä kuin vapaa-ajallani; olin viimeksi toissapäivänä Valmetin tutkimuslaitoksella tekemässä kokeita. Lentokonemekaanikoksi kouluttauduin, koska niitä lentokoneita pitää myös huoltaa.'

'Lentäminen on antoisa harrastus – ja jos minulla jää joskus synkkinä talvi-iltoina muutama hetki aikaa, niin tallissa odottaa aivan liian monta harrasteajoneuvoa. Tämäkin on perua opiskeluajoilta ja Teekkarien Autokerholta.'

Valinta Insinööritieteiden korkeakoulun vuoden alumniksi oli Viljanmaalle mieluisa uutinen. 

'Se on suuri kunnianosoitus, joka lämmittää sydäntä. Kiitos siitä!'