Uutiset

Surgifyn tekniikka tekee kallonavausleikkauksista turvallisempia ja nopeampia

Aallossa jalostunut innovaatio voi auttaa lääkäreitä ja potilaita jo reilun vuoden kuluttua.
Terveysteknologiaan panostetaan Aallossa, kiittelevät Petri Kuosmanen (vas.) ja Visa Sippola.

Maailmassa tehdään vuosittain arviolta 770 000 kallonavausoperaatiota. Niistä noin 30 prosentissa kallonalaisille pehmytkudoksille aiheutuu eriasteisia vaurioita.

– Poraaminen on riskialtteimpia juttuja luu- ja hammastoimenpiteissä, sillä se vaatii fyysistä voimaa, mutta samalla pitää varoa herkkiä kudoksia tai luun sisällä olevia suonia ja hermoja, kertoo projektikoordinaattori Visa Sippola.  Kolme vuotta sitten hän työskenteli HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijana ja sai idean vähemmän vaurioittavasta luukirurgiasta jutellessaan neurokirurgi Juha Hernesniemen kanssa.

– Soitin Aaltoon koneensuunnittelun professori Petri Kuosmaselle, joka löysi minulle aisapariksi mahtavan insinööriopiskelijan Shahab Haerin. Rekrytoimme mukaan myös tuotantotaloutta opiskelleen Juho Carpénin, ja saimme TEKESin Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksen, Sippola kertaa Surgifyksi nimetyn kaupallistamisprojektin alkua.

Kudokset irti luusta

Surgifyn patentoima keksintö on oikeastaan lisäosa, joka auttaa tehokkaasti mutta hellävaraisesti irrottamaan luunalaiset kudokset porattavasta luusta. Etenkin vanhemmilla potilailla kallon alla olevat kudokset ovat usein liimautuneet kalloon kiinni.

– Tekniikkaamme voidaan hyödyntää myös esimerkiksi rintakehän uusintaleikkauksissa, joka on pahimmillaan korkean riskin toimenpide, sillä sydän tai aortta voi olla liimautunut avattavaan rintakehään, Sippola selittää.

Vähemmän vaurioittavan luukirurgian kehittämisessä Surgifyn monialaista tiimiä tukee kovista nimistä koostuva ohjausryhmä. Juha Hernesniemen lisäksi mukana ovat muun muassa HUSin neurokirurgian yksikön johtaja Mika Niemelä sekä ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri Jari Salo.

Aaltoa Sippola ja projektin vastuullisena vetäjänä toimiva Kuosmanen kiittävät tuesta ja innostavasta ilmapiiristä.

– Terveysteknologiaan selvästi panostetaan, ja täällä on mahtava tekemisen meininki, Kuosmanen kiteyttää.

Surgifyn tiimillä on kunnianhimoinen aikataulu.

– Tavoitteemme on aloittaa kliiniset kokeet ensi keväänä. Markkinoille tähtäämme reilun vuoden päästä, Sippola paljastaa ja myöntää, että kaupallistamisessa on haasteensa.

– Juha Hernesniemikin sanoi, että kirurgien vakuuttaminen tulee olemaan vaikeaa – meidän pitää aukottomasti osoittaa heille tekniikan toimivuus. Vähemmän vaurioittava luukirurgia on kuitenkin iso mahdollisuus: se voi vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuoda myös merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. Hernesniemen mukaan kyseessä on todellinen läpimurto.

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Visa Sippola
p. 050 304 6045
[email protected]

Professori Petri Kuosmanen
p. 0500 448 481
[email protected]

Surgify

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

New Cotton Project
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Puuvillalle haastaja

Aalto-yliopisto mukana yhteistyöhankkeessa, jossa luodaan kestävää muotia huipputeknologian avulla.
Blue sea, golden grass and green woods in a view to Laajalahti nature reserve
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta strategiseen tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan kaupunkiviheralueiden merkitystä hiilensidonnassa sekä sotedatan luotettavaa hyödyntämistä.
Aalto University alumnus Asad Awan.
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Asad Awan palkittiin parhaasta tekniikan alan väitöskirjasta

Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistunut Awan kehitti väitöskirjassaan ohjausmenetelmiä tehokkaampiin sähkömoottoreihin, jotka voivat pienentää moottorikäyttöisten järjestelmien hiilijalanjälkeä.
Ioncell-kuituja kierrätysmateriaalista
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rullapyyhkeistä ja hamppuneuleesta syntyi uutta lujempaa kierrätyskuitua

Ioncell-menetelmällä tehdyn kuidun vetolujuus oli jopa 2,5-kertainen puuvillaan verrattuna. Kierrätetystä hampusta tehty Ioncell-neulos kesti hankausta kaksi kertaa kauemmin kuin hamppukangas.