Uutiset

Suomi on menettänyt lähes puolet aluepääkonttorivastuistaan

Perttu Kähäri selvitti väitöksessään aluepääkonttoreiden selviytymistä globalisoituvassa taloudessa.

Globalisoituminen toi Suomeen 1990-luvulla uuden ilmiön: ulkomaisten yhtiöiden Suomessa toimivat tytäryhtiöt saivat vastuulleen muita maita – tyypillisesti Baltian maat ja Venäjän – ja muuttuivat siten aluepääkonttoreiksi. KTM, DI Perttu Kähäri on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassa, mitä tapahtui näille yli 300 aluepääkonttorille seuraavien kymmenen vuoden aikana.

– Useimmat ovat säilyttäneet vastuunsa, mutta lähes kaikkien vastuut ovat muuttuneet. Esimerkiksi osa vastuumaista on menetetty tai toiminnallinen vastuu on kaventunut. Toiminnallisella vastuulla tarkoitetaan tässä vastuuta funktioista, kuten taloudesta, markkinoinnista ja HR:stä. Lisäksi lähes puolet aluepääkonttorivastuista on kokonaan menetetty. Joskus menestys on tuonut myös lisää vastuuta. Etenevässä tytäryhtiötaloudessa aluepääkonttorit ovat Suomelle mahdollisuus – mutta kenties jo menetetty sellainen, kertoo Perttu Kähäri.

Kustannukset alas aluepääkonttoreiden avulla

Perttu Kähärin väitöskirja on kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimus aluepääkonttorien selviytymistaistelusta. Aluepääkonttorit määritellään välitason organisaatioiksi, joille on valtuutettu erityinen rooli, maantieteellinen vastuualue ja sijainti. Ne ovat Suomessa tuntematon ja laajemminkin väheksytty globalisaation ja tytäryhtiötalouden ilmiö.

– Aluepääkonttoreita on olemassa, koska ne tuottavat lisäarvoa emo- ja tytäryhtiöilleen pienemmin agenttikustannuksin kuin muut vaihtoehdot. Ne ovat dynaaminen osa monikansallista yritystä, selvittää Perttu Kähäri.

– Toisaalta aluepääkonttori kuolee pois, jos se lakkaa tuottamasta lisäarvoa, jos se menettää emonsa luottamuksen tai jos äkillinen muutos konsernissa tai ulkoisessa ympäristössä vaikuttaa sen asemaan osana monikansallisen yrityksen organisaatiorakennetta, Perttu Kähäri jatkaa.

Väitöstilaisuus

KTM, DI Perttu Kähärin kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja Why do regional headquarters live and die? (Miksi aluepääkonttorit elävät ja kuolevat?) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.10.2014 klo 12 alkaen (päärakennus, Antti ja Jenny Wihurin sali C-350), 3. krs, Runeberginkatu 14–16).

Vastaväittäjänä toimii professori Philip C. Nell, Vienna University of Economics and Business (Itävalta) ja kustoksena professori Rebecca Piekkari.

Perttu Kähärillä on 20 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Hän on työskennellyt pääkonttoreissa ja tytäryhtiöissä niin Suomessa kuin ulkomailla.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella väitöskirjan ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, [email protected] tai p. 050 566 5673.

Lisätietoja:

Perttu Kähäri
p. 040 774 8794
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.