Suomi on Euroopan edelläkävijä koulujen koodausopetuksessa

Opettajille suunnattu koodauksen MOOC sai osallistujilta innostunutta palautetta.

Koodiaapinen-aktiivit Tiina Partanen ja Tero Toivanen kertovat opettajien innostuneen koodaamisen lisäksi omien töidensä jakamisesta. Kuva Tarmo Toikkanen.

Ensi syksynä koodaus eli ohjelmointi tulee Suomessa pakolliseksi osaksi kaikkea peruskoulun opetusta. Aalto-yliopiston median laitos on mukana Koodiaapinen-hankkeessa, jonka osana opettajille tarjottu koodaamisen avoin verkkokurssi MOOC päättyi joulukuussa.

– Opetussuunnitelman tavoite on, että lapset oppivat ymmärtämään, miten tietokoneet toimivat ja millaisia tehtäviä niiden kannattaa antaa tehdä. Opettajille MOOC tarjosi mahdollisuuden kokeilla käytännössä ja ohjatusti samoja ohjelmointiympäristöjä, joita heidän oppilaansakin tulevat luultavasti käyttämään, kertoo hankkeen koordinoinnista ja teoriasta vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.

MOOCin aloittaneesta 1301 opettajasta 471 suoritti sen loppuun saakka. Osuus on MOOCille varsin korkea, ja kurssista saatu palaute on ollut rohkaisevaa.

Opettajat todella innostuivat ja koukuttuivatkin koodaukseen.

– Opettajat todella innostuivat ja koukuttuivatkin koodaukseen, kertoo Vuokko Kangas, joka veti ScratchJr-linjaa esikoululaisten sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisten opettajille.

– Padlet-seinällä käytiin myös innokasta pedagogista keskustelua, josta sain uusia ideoita jatkoa varten.

6.–9. luokkien Racket-linjaa ohjanneen Tiina Partasen mukaan opettajat saivat MOOCilta paitsi ohjelmoinnillisen ajattelun periaatteet ja ohjelmoinnin perustaidot myös ideoita omille oppilailleen sopiviin harjoitustehtäviin sekä mahdollisuuden ideoida kollegoidensa kanssa oppiainerajat ylittäviä projekteja.

– Tällainen näkemys ei synny parin tunnin kurssilla vaan vaatii juuri Koodiaapisen tarjoaman MOOCin kaltaisen pidemmän kurssin, hän korostaa.

Koodausta kaikissa oppiaineissa

3.–6. -luokkalaisille opettavien Scratch-materiaalista vastanneen Tero Toivasen mielestä Suomi on valinnut viisaasti tehdessään koodauksesta luontevan osan kaikkea oppimista.

– Koodaus koskee kaikkia oppiaineita ja mahdollistaa luontevasti niiden välisen yhteistyön, hän pohtii ja jatkaa.

– Laaja-alaiset osaamisen taidot, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja ilmiöpohjaisuus ovat muutenkin suuressa roolissa uudessa opintosuunnitelmassa, ja se on asia, josta muun Euroopan kannattaisi ottaa meistä oppia.

Koodaus koskee kaikkia oppiaineita ja mahdollistaa luontevasti niiden välisen yhteistyön.

European Schoolnetin tekemä 20 maan vertailu osoittaa, että Suomi on koulujen koodausopetuksessa edelläkävijä. Suomen lisäksi koodausta opetetaan ala-asteikäisille kuudessa muussa maassa, joista vain Isossa-Britanniassa ja Belgiassa sen on pakollinen osa opetusta.

– Niissä se on kuitenkin oma oppiaineensa, Tarmo Toikkanen painottaa.

– Meidän lisäksemme vain Italiassa se mainitaan opetussuunnitelmassa oppiainerajat ylittävänä elementtinä. Suomi on linjannut, että koodaus on yksi oppimistaito; aivan kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja piirtäminen.

Päättyneen MOOCin oppimateriaalit on julkaistu Koodiaapisen kirjastossa www.koodiaapinen.fi/kirjasto/. Uusi maksuton MOOC-toteutus alkaa helmikuussa 2016. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.koodiaapinen.fi.

Koodiaapista kokoaa IT-kouluttajat ry. Syksyn 2015 kurssin ja materiaalien päätekijöitä olivat:

Koordinointi ja teoria: Tarmo Toikkanen, oppimispsykologi ja tutkija, Aalto-yliopiston median laitos

ScratchJR eli esi-2. -luokkalaisille opettavien materiaalit: Vuokko Kangas, luokanlehtori, it-vastaava ja matematiikan opettaja Oulun Normaalikoulusta

Scratch eli 3.-6. -luokkalaisille opettavien materiaalit: Tero Toivanen, erityisluokanopettaja ja TVT-kehittäjäkouluttaja Kilonpuiston koulusta Espoosta.

Racket eli 7.-9. -luokkalaisille opettavien materiaalit: Tiina Partanen, matemaattisten aineiden opettaja ja Koodausta kouluun -projektin vetäjä.

Lisätietoja:                                       

Tutkija Tarmo Toikkanen
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84
[email protected]
Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä

European Schoolnet: Computing our Future

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto University / a child trying out VR glasses / photo: Atte Leskinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nuoret uudistavat kauppareissusi 5G-teknologialla

Lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden 5G-ratkaisuja testattiin A Bloc -kauppakeskuksessa syyskuussa.
Illustration on beige background: two students painting a big yellow lightbulb.
Tiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Hae Aalto Thesis -projektiin: HSL - Ohjelmistotuotanto 2.0!

Aalto Thesis -ohjelman projektihaku maistereille on auki. Lue lisää HSL:n projektista ja hae mukaan!
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelija Elina Mäkelä.
Opinnot Julkaistu:

GMAT vai GRE – siinäpä kysymys

Kumpi tasotesti kannattaa suorittaa ja miten testiin pitäisi valmistautua? Entä kenelle testin suorittaminen on pakollista?