Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi

Liikenteen sähköistyminen lisää litium-akkujen kysyntää. Strategisella yhteistyöllä ja kiertotalousosaamisella Suomi voi nousta akkuteollisuuden kärkimaaksi.
Autoja liikenteessä

Suomi on jo nyt Euroopan johtavia akkumetallien- ja kemikaalien toimittajia. Kansallisten toimijoiden – virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen – on aktivoiduttava osallistumaan EU:n akkuteknologian tavoitteiden asetteluun ja kehityshankkeisiin, jotta teollisuuden tarvitsemien materiaalien jalostusarvosta jäisi mahdollisimman suuri osa Suomeen. Tällä hetkellä litium-akkujen tuotanto on keskittynyt Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Euroopan komissio on huolissaan keskittymisen riskeistä eurooppalaiselle auto- ja energiateollisuudelle ja peräänkuuluttaa yhteistyötä laajamittaisen eurooppalaisen litiumakkutuotannon käynnistämiseksi.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä ja Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa on tarkasteltu akkuteollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Hallituksen teollisuus- ja energiapolitiikan tueksi olisi laadittava kansallinen akku/energiavarastostrategia kattamaan koko arvo- ja liiketoimintaketju. Tämä auttaisi houkuttelemaan akkuteollisuuden uusia investointeja Suomeen sekä tuottamaan entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita kotimaisista raaka-aineista. Suuren akkutehtaan investointi olisi miljardiluokkaa. 

Vastuullista kaivostoimintaa on laajennettava ja kierrätysprosesseja kehitettävä

Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen koko arvoketjussa  tulisi olla strategian kärjessä. Laajamittainen suurten akustojen tuotanto sähköauto- ja sähköverkkokäyttöihin ei ole mahdollista ilman kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen laajennusta. Tämä edellyttää vastuullista kaivostoimintaa ja mahdollisimman ympäristömyönteisten prosessien käyttöä kemikaalien ja akkujen valmistuksessa. Akkujen rakennesuunnittelussa tulee huomioida kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet, ja tehokkaita kierrätysprosesseja on kehitettävä. Suomessa on jo nykyisellään merkittävä litiumakkumetallien ja -kemikaalien tuotantokeskittymä, jonka tuotteiden jalostusarvoa voidaan edelleen kasvattaa ja jonka pohjalle olisi mahdollista rakentaa ainutlaatuisia kierrätysprosesseja. Akkujen kiertotalous on yksi keskeisistä CloseLoop-projektin tutkimusaiheista.

Ympäristö- ja kiertotalousnäkökohtien huomioiminen on suomalaisen akkuteollisuuden osaamisen keskeinen markkinointivaltti. Tästä on pidettävä huolta, ja osaamis- ja koulutustarpeet koko arvoketjussa kaivostoiminnasta sovelluksiin ja kiertotalouteen on selvitettävä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö TkT Pertti Kauranen [email protected]
Professori Maarit Karppinen [email protected]
Prosessori Mari Lundström mari.lundströ[email protected]   

Kuva: Adolfo Vera

Lisää tästä aiheesta

Kuva: Tuomas Uusheimo.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto isännöi EURO2022-konferenssin noin 2500 operaatiotutkijalle

Kesän 2022 konferenssin järjestää Suomen operaatiotutkimusseura yhteistyössä Aalto-yliopiston operaatiotutkimuskeskuksen (ACOR) sekä Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin ja tieto- ja palvelujohtamisen laitosten kanssa.
Falling Walls
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Voita matka Berliinin Falling Walls –pitchauskilpailuun

Suomen kilpailu järjestetään Design Factorylla Otaniemessä 19. syyskuuta. Ilmoittaudu mukaan 5. syyskuuta mennessä.
Nanocellulose bicycle Photo: Eeva Suorlahti
Yhteistyö, Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden kestäviä elämäntapoja esillä Otaniemessä

Yksi Helsinki Design Weekin päätapahtumista, Designs for a Cooler Planet, esittelee Aalto-yliopiston monialaisia tulevaisuuden ratkaisuja, kuten nanoselluloosapolkupyörän, mikrobikuulokkeet ja Ioncell-vaatteita.
Matias Palva. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aivosignaalianalytiikan professori Matias Palva tutkii ihmismielen mekanismeja ja aivosairauksia

Täsmähoitojen kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää aivomekanismeja sairauksien takana.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu