Uutiset

Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi

Liikenteen sähköistyminen lisää litium-akkujen kysyntää. Strategisella yhteistyöllä ja kiertotalousosaamisella Suomi voi nousta akkuteollisuuden kärkimaaksi.

Suomi on jo nyt Euroopan johtavia akkumetallien- ja kemikaalien toimittajia. Kansallisten toimijoiden – virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen – on aktivoiduttava osallistumaan EU:n akkuteknologian tavoitteiden asetteluun ja kehityshankkeisiin, jotta teollisuuden tarvitsemien materiaalien jalostusarvosta jäisi mahdollisimman suuri osa Suomeen. Tällä hetkellä litium-akkujen tuotanto on keskittynyt Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Euroopan komissio on huolissaan keskittymisen riskeistä eurooppalaiselle auto- ja energiateollisuudelle ja peräänkuuluttaa yhteistyötä laajamittaisen eurooppalaisen litiumakkutuotannon käynnistämiseksi.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä ja Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa on tarkasteltu akkuteollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Hallituksen teollisuus- ja energiapolitiikan tueksi olisi laadittava kansallinen akku/energiavarastostrategia kattamaan koko arvo- ja liiketoimintaketju. Tämä auttaisi houkuttelemaan akkuteollisuuden uusia investointeja Suomeen sekä tuottamaan entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita kotimaisista raaka-aineista. Suuren akkutehtaan investointi olisi miljardiluokkaa. 

Vastuullista kaivostoimintaa on laajennettava ja kierrätysprosesseja kehitettävä

Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen koko arvoketjussa  tulisi olla strategian kärjessä. Laajamittainen suurten akustojen tuotanto sähköauto- ja sähköverkkokäyttöihin ei ole mahdollista ilman kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen laajennusta. Tämä edellyttää vastuullista kaivostoimintaa ja mahdollisimman ympäristömyönteisten prosessien käyttöä kemikaalien ja akkujen valmistuksessa. Akkujen rakennesuunnittelussa tulee huomioida kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet, ja tehokkaita kierrätysprosesseja on kehitettävä. Suomessa on jo nykyisellään merkittävä litiumakkumetallien ja -kemikaalien tuotantokeskittymä, jonka tuotteiden jalostusarvoa voidaan edelleen kasvattaa ja jonka pohjalle olisi mahdollista rakentaa ainutlaatuisia kierrätysprosesseja. Akkujen kiertotalous on yksi keskeisistä CloseLoop-projektin tutkimusaiheista.

Ympäristö- ja kiertotalousnäkökohtien huomioiminen on suomalaisen akkuteollisuuden osaamisen keskeinen markkinointivaltti. Tästä on pidettävä huolta, ja osaamis- ja koulutustarpeet koko arvoketjussa kaivostoiminnasta sovelluksiin ja kiertotalouteen on selvitettävä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö TkT Pertti Kauranen [email protected]
Professori Maarit Karppinen [email protected]
Prosessori Mari Lundström mari.lundströ[email protected]   

Kuva: Adolfo Vera

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Antti ja Susanne Suhonen
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppiksessa oli jo meidän aikanamme todella hyvä henki ja tekemisen meininki

Antti ja Susanne Suhonen haluavat lahjoittamalla tukea Suomen menestystä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Euroclear-tiimi räätälöidyssä yritysprojektissa
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat tutkivat Suomen ESG-markkinoita ja sen liiketoimintamahdollisuuksia Euroclear Finlandille

He tekivät kattavan analyysin nykyisistä ESG-markkinoista sekä raportoinnin että tiedon tuottajan näkökulmasta.
Suvi Hirvonen-Ere
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.