Uutiset

Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi

Liikenteen sähköistyminen lisää litium-akkujen kysyntää. Strategisella yhteistyöllä ja kiertotalousosaamisella Suomi voi nousta akkuteollisuuden kärkimaaksi.
Autoja liikenteessä

Suomi on jo nyt Euroopan johtavia akkumetallien- ja kemikaalien toimittajia. Kansallisten toimijoiden – virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen – on aktivoiduttava osallistumaan EU:n akkuteknologian tavoitteiden asetteluun ja kehityshankkeisiin, jotta teollisuuden tarvitsemien materiaalien jalostusarvosta jäisi mahdollisimman suuri osa Suomeen. Tällä hetkellä litium-akkujen tuotanto on keskittynyt Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Euroopan komissio on huolissaan keskittymisen riskeistä eurooppalaiselle auto- ja energiateollisuudelle ja peräänkuuluttaa yhteistyötä laajamittaisen eurooppalaisen litiumakkutuotannon käynnistämiseksi.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä ja Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa on tarkasteltu akkuteollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Hallituksen teollisuus- ja energiapolitiikan tueksi olisi laadittava kansallinen akku/energiavarastostrategia kattamaan koko arvo- ja liiketoimintaketju. Tämä auttaisi houkuttelemaan akkuteollisuuden uusia investointeja Suomeen sekä tuottamaan entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita kotimaisista raaka-aineista. Suuren akkutehtaan investointi olisi miljardiluokkaa. 

Vastuullista kaivostoimintaa on laajennettava ja kierrätysprosesseja kehitettävä

Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen koko arvoketjussa  tulisi olla strategian kärjessä. Laajamittainen suurten akustojen tuotanto sähköauto- ja sähköverkkokäyttöihin ei ole mahdollista ilman kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen laajennusta. Tämä edellyttää vastuullista kaivostoimintaa ja mahdollisimman ympäristömyönteisten prosessien käyttöä kemikaalien ja akkujen valmistuksessa. Akkujen rakennesuunnittelussa tulee huomioida kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet, ja tehokkaita kierrätysprosesseja on kehitettävä. Suomessa on jo nykyisellään merkittävä litiumakkumetallien ja -kemikaalien tuotantokeskittymä, jonka tuotteiden jalostusarvoa voidaan edelleen kasvattaa ja jonka pohjalle olisi mahdollista rakentaa ainutlaatuisia kierrätysprosesseja. Akkujen kiertotalous on yksi keskeisistä CloseLoop-projektin tutkimusaiheista.

Ympäristö- ja kiertotalousnäkökohtien huomioiminen on suomalaisen akkuteollisuuden osaamisen keskeinen markkinointivaltti. Tästä on pidettävä huolta, ja osaamis- ja koulutustarpeet koko arvoketjussa kaivostoiminnasta sovelluksiin ja kiertotalouteen on selvitettävä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö TkT Pertti Kauranen [email protected]
Professori Maarit Karppinen [email protected]
Prosessori Mari Lundström mari.lundströ[email protected]   

Kuva: Adolfo Vera

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

maankäyttö
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta on haitallista planeetallemme, koska se aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä.
Large arena filled with a crowd watching a game of DOTA2 projected on big screens
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektronisen urheilun maailmanlaajuinen yleisö satoja miljoonia

Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkein syy osallistua elektronisen urheilun tapahtumiin. E-urheilun suoria verkkolähetyksiä seuraavat fanit taas arvostavat muun muassa draamaa, uutuudenviehätystä, pelaajien taitoa ja estetiikkaa.
Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Lohmannin näyttävä merileväpaviljonki on esillä Maailman talousfoorumissa Davosissa ja se kannustaa tekemään vaikeita päätöksiä ja käynnistämään ’tekemishautomoita’.
Students in the Aalto University Learning Centre / photo by Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkain 2020-2022 -hanke avaa kotimaisia lehtiaineistoja tutkimuskäyttöön

Kansalliskirjaston digitoimat kotimaiset sanoma- ja aikakauslehtiaineistot vuosilta 1930-2018 ovat nyt tutkijoiden käytettävissä.