Uutiset

Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi

Liikenteen sähköistyminen lisää litium-akkujen kysyntää. Strategisella yhteistyöllä ja kiertotalousosaamisella Suomi voi nousta akkuteollisuuden kärkimaaksi.

Suomi on jo nyt Euroopan johtavia akkumetallien- ja kemikaalien toimittajia. Kansallisten toimijoiden – virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen – on aktivoiduttava osallistumaan EU:n akkuteknologian tavoitteiden asetteluun ja kehityshankkeisiin, jotta teollisuuden tarvitsemien materiaalien jalostusarvosta jäisi mahdollisimman suuri osa Suomeen. Tällä hetkellä litium-akkujen tuotanto on keskittynyt Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Euroopan komissio on huolissaan keskittymisen riskeistä eurooppalaiselle auto- ja energiateollisuudelle ja peräänkuuluttaa yhteistyötä laajamittaisen eurooppalaisen litiumakkutuotannon käynnistämiseksi.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä ja Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa on tarkasteltu akkuteollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Hallituksen teollisuus- ja energiapolitiikan tueksi olisi laadittava kansallinen akku/energiavarastostrategia kattamaan koko arvo- ja liiketoimintaketju. Tämä auttaisi houkuttelemaan akkuteollisuuden uusia investointeja Suomeen sekä tuottamaan entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita kotimaisista raaka-aineista. Suuren akkutehtaan investointi olisi miljardiluokkaa. 

Vastuullista kaivostoimintaa on laajennettava ja kierrätysprosesseja kehitettävä

Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen koko arvoketjussa  tulisi olla strategian kärjessä. Laajamittainen suurten akustojen tuotanto sähköauto- ja sähköverkkokäyttöihin ei ole mahdollista ilman kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen laajennusta. Tämä edellyttää vastuullista kaivostoimintaa ja mahdollisimman ympäristömyönteisten prosessien käyttöä kemikaalien ja akkujen valmistuksessa. Akkujen rakennesuunnittelussa tulee huomioida kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet, ja tehokkaita kierrätysprosesseja on kehitettävä. Suomessa on jo nykyisellään merkittävä litiumakkumetallien ja -kemikaalien tuotantokeskittymä, jonka tuotteiden jalostusarvoa voidaan edelleen kasvattaa ja jonka pohjalle olisi mahdollista rakentaa ainutlaatuisia kierrätysprosesseja. Akkujen kiertotalous on yksi keskeisistä CloseLoop-projektin tutkimusaiheista.

Ympäristö- ja kiertotalousnäkökohtien huomioiminen on suomalaisen akkuteollisuuden osaamisen keskeinen markkinointivaltti. Tästä on pidettävä huolta, ja osaamis- ja koulutustarpeet koko arvoketjussa kaivostoiminnasta sovelluksiin ja kiertotalouteen on selvitettävä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö TkT Pertti Kauranen pertti.kauranen@aalto.fi
Professori Maarit Karppinen maarit.karppinen@aalto.fi
Prosessori Mari Lundström mari.lundström@aalto.fi   

Kuva: Adolfo Vera

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Uudet e-kirjasovellukset korvaavat Adobe Digital Editions -ohjelman 20.5. alkaen

DRM (Digital Rights Management) -suojattujen e-kirjojen lataaminen muuttuu palveluissa Ebook Central, EBSCO eBooks ja VLeBooks. Adobe Digital Editions korvataan uusilla, saavutettavuutta paremmin tukevilla sovelluksilla.
Kulmikas sinivihreä rakennus harmaan taivaan alla, teksti: Aalto University Centre for radical creativity
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto perustaa Radikaalin luovuuden keskuksen – tavoitteena tukea yhteiskunnan ja yritysten uudistumista

Keskus vastaa yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kiinnostukseen ja uudistumisen tarpeeseen ja kutsuu kumppaneita mukaan.
Aalto-yliopiston alumni puolisonsa kanssa kertomassa, miksi he tukevat lahjoituksella Aalto-yliopisto Juniorin toimintaa.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Yli 60 vuotta yhdessä: "Haluamme, että mahdollisimman moni nuori saa onnistumisen eväitä"

Salli ja Keijo Suilan tarina: miksi he lahjoittavat Aalto-yliopistolle ja haluavat tukea nuoria uskomaan itseensä.
Avara sali, jossa lava, porrastetut istuimet ja kahvila
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö Julkaistu:

Aallon VCD-opiskelijat suunnittelivat uuden nuorten keskuksen HALOn visuaalisen ilmeen ja nimen

Me-säätiön uusi nuorten katukulttuurin keskus HALO avataan myöhemmin tänä vuonna Vantaalla. Nuoret ovat osallistuneet sen suunnitteluun alusta alkaen.