Uutiset

Suomen hiljaisin paikka – Akustiikan laboratorion peruskorjaus valmistui

Ääneen liittyvän tutkimuksen laboratorio sai entistä ehommat kaiuttomat huoneet.
Aalto Acoustics Lab, image: Mikko Raskinen
Akustiikan laboratorion avajaisissa vieraili yli 150 henkilökunnan jäsentä, alumnia ja yritysvierasta.

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio vietti joulukuussa avajaisiaan yli kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Remontissa uusittiin laboratorio- ja toimistotilat.

Akustiikan laboratorion tutkimustiloihin kuuluu kolme kaiutonta huonetta, jotka on alun perin rakennettu jo vuonna 1970, sekä kuunteluhuone ja kolme äänieristettyä kuuntelukoppia. Tiloissa tutkitaan esimerkiksi ääntä, ihmisen kuuloa, kaiutinteknologiaa ja soittimia.

”Remontin myötä saimme modernit ja akustisilta ominaisuuksiltaan paremmat tutkimustilat. Voimme nyt tutkia esimerkiksi aiempaa matalataajuisempia ääniä”, kertoo professori Vesa Välimäki signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta.

Akustiikan laboratoriossa on Suomen suurin kaiuton huone, eli tila, jonka pinnat eivät heijasta ääntä. Nyt siellä on todennäköisesti myös Suomen hiljaisin tila: uusittujen kaiuttomien huoneiden taustamelu on -2 desibeliä, mikä alittaa ihmisen kuulokyvyn.

A person sitting at aalto acoustics lab's multichannel anechoic chamber photo benoit alary
Uudessa tutkimustilassa on noin 40 kaiutinta, ja siellä voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä.

Täysimittainen remontti

Remontin myötä kaiuttomat huoneet saivat uudet seinämateriaalit ja lattiaverkot kiinnikkeineen vaihdettiin jämäkämpiin. Seinissä olevat ääntä vaimentavat kiilat vaihdettiin entistä kestävämpiin ja pienempiin, ja pienten taajuuksien kaiunta estetään vaimennetuilla levyresonaattoreilla.  Tällä tavalla kiilat vievät vähemmän tilaa, joten huoneet ovat aiempaa tilavampia.

Myös huoneiden tärinänvaimennus uusittiin. Tämän vuoksi koko 500 tonnin painoinen betonikammio täytyi nostaa ilmaan, jotta vanhat eristelevyt saatiin vaihdettua teräsjousiin. Kaiuttomat huoneet on rakennettu erilleen muusta rakennuksesta, jotta esimerkiksi liikenteen aiheuttama tärinä ei kulkeudu niihin rakenteita pitkin.

Toiseen pienemmistä kaiuttomista huoneista rakennettiin uusi tutkimustila, jossa on noin 40 kaiuttimen kehikko. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä, eli monikanavaista ääntä.

Aalto-yliopiston akustiikan tutkimus ja koulutus painottuvat digitaaliseen äänenkäsittelyyn, kuten äänen muokkaukseen ja mallintamiseen sekä tilaääneen. Akustiikan professoreja on tällä hetkellä viisi. Laboratorion tiloja käyttävät akustiikan tutkijoiden lisäksi tietotekniikan ja puheenkäsittelyn tutkijat sekä yritykset.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.