Suomalaisen elokuvakäsikirjoittamisen alkuvuodet olivat ristiriitaista aikaa
Raija Talvio selvitti elokuvataiteen alan väitöskirjassaan olosuhteita ja arvoja, jotka ohjasivat suomalaisen elokuvan käsikirjoittamista äänielokuvan alkuaikoina. Filmikirjailijat – elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 avaa esiripun niihin olosuhteisiin, joissa suomalainen käsikirjoittajien ammattikunta alkoi muotoutua.
Elokuvan alkuvuosikymmenenä sen laadusta ja suunnasta käytiin kiivasta keskustelua, ja odotukset olivat osittain hyvinkin ristiriitaiset.
– Tuottajat halusivat nostaa elokuvan arvostusta ja hakivat aiheita arvokkaista kansallisista teoksista kuten Kalevalasta ja Aleksis Kiven kirjoista. Arvostusta ja laatua haettiin myös sillä, että tunnettuja kirjailijoita rekrytoitiin elokuvakäsikirjoittajiksi. Esimerkiksi Mika Waltarin kynästä syntyi elokuva Kulkurin valssi, kertoo Talvio.
Vastakkaisen näkemyksen mukaan tärkeintä oli nähdä elokuvan ainutlaatuisuus taidemuotona. Elokuvan tuli itse luoda omat aiheensa. Ajateltiin, että elokuvakäsikirjoittajana toimimiseen ei riitä pelkkä kirjallinen kyky, tarvittiin myös elokuvallisuuden tajua eli ”filmivaistoa”.
Skenaristin kynästä
Kun Suomessa tehtiin vuonna 1932 vain kaksi elokuvaa, oli ensi-iltoja vuosikymmenen lopulla jo yli kaksikymmentä vuosittain. Se on yhtä paljon kuin pitkiä näytelmäelokuvia tehdään nykyään.
Vuonna 1941 Suomi-Filmissä ja Suomen Filmiteollisuudessa oli kummassakin yksi kuukausipalkkainen skenaristi, joka kirjoitti ja teki sovituksia. Näiden lisäksi oli kirjoittajia tai kirjoittaja-ohjaajia, jotka tekivät muun toimintansa ohessa käsikirjoituksia.
Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksella elokuvakäsikirjoittamista on opetettu 20 vuotta. Alaa voi opiskella myös muissa oppilaitoksissa. Kuinka paljon käsikirjoittajien ammattikunta on muuttunut 80 vuodessa?
– Nykypäivän käsikirjoittajat toimivat samalla tavalla ristiriitaisten odotusten ja mielikuvien keskellä. Elokuvakäsikirjoittajan oletetaan toisinaan olevan itsenäisesti luova, vapaa taiteilija ja toisinaan taas viihdeteollisuuden tuotantotiimin moneen mukautuva jäsen; runoilija tai tuotekehittelijä tilanteesta riippuen.
Väitöstilaisuus
Raija Talvion väitöskirja Filmikirjailijat – elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 13.11.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii TaT Riina Hyytiä.
Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 313 7086.
Lisätietoja:
Raija Talvio
raija.talvio@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen
Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.