Uutiset

Sote-uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 2-3 miljardin euron säästöt

Julkaistu:
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan terveydenhuolto kannattaisi toteuttaa keskitettyjen sairaaloiden ja hajautettujen lähipalveluiden mallilla.

Sote-uudistuksella on mahdollista parantaa palvelujen laatua ja luoda kustannustehokas palvelurakenne.  Tehokkaimpien kuntien ja alueiden mallien käyttöönotolla voidaan kansantaloudessa säästää parhaimmillaan 2-3 miljardin euroa. Tällaisiin tuloksiin Aalto-yliopiston tutkijat päätyivät KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” tutkimuksessa.

"Suomessa on kansainvälisestikin katsoen hyvätasoinen terveydenhuollon järjestelmä. Taloudellinen tilanne edellyttää kuitenkin säästöjä myös sote-sektorilta. Olemme pyrkineet hahmottelemaan kuusikohtaisen ohjelman, joka on hallintomallista riippumaton, ja jolla säästöt on mahdollista saavuttaa ilman, että palveluiden laadun tarvitsee kärsiä. Säästö syntyy rakenneuudistuksesta", tutkimuksen tehneet professori Teemu Malmi, professori Erkki Vauramo ja tutkija Petra Kinnula kertovat.

Nopeita säästöjä      

Tutkimuksen mukaan terveydenhuolto kannattaisi tuottaa kaksiportaisesti: keskitetyissä sairaaloissa ja hajautetuissa lähipalveluissa Kuusikohtaiseen ohjelmaan kuuluvat palveluverkkopohjaisen, alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen, tasalaatuisen, alueellisen kuntoutusjärjestelmän rakentaminen, hoivakotijärjestelmän uudistaminen, kotihoidon sallivien palvelukorttelien rakentaminen eläkeläisille, maakunnallisiin terveysohjelmiin panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa.

Sote-uudistus pelkistettynä. Lähde: Miten sote-uudistus toteutetaan?

Uusien sote-alueiden määrä voisi tutkijoiden mukaan olla 12–13. Uudistuksen avulla kestävyysvajetta voidaan supistaa nopeastikin. Jo laitospaikkojen ylikapasiteetin purkamisella saavutetaan noin miljardin euron säästö.  Lääketieteellisten tukipalvelujen (laboratorio ja kuvantaminen) sekä leikkaussalien toiminnan tehostamisen säästöpotentiaali on arviolta useita satoja miljoonia euroja. Kehittämisohjelmalla synnytetään alueille toimiva kokonaisuus ja luodaan ratkaisuja ikääntymisen aiheuttaman kustannuskriisiin.

Tutkimuksen rahoittivat Kunnallisalan kehittämisäätiö KAKS ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Koko tutkimus on luettavissa KAKS:n sivuilla.

Lisätietoja:

Professori Teemu Malmi
puh. 0405100827
teemu.malmi@aalto.fi

Professori Erkki Vauramo
puh. 050 326 8576
erkki.vauramo@aalto.fi

Tutkija Petra Kinnula
puh. 0400 143 894
petra.kinnula@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.