Sote-uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 2-3 miljardin euron säästöt
Sote-uudistuksella on mahdollista parantaa palvelujen laatua ja luoda kustannustehokas palvelurakenne. Tehokkaimpien kuntien ja alueiden mallien käyttöönotolla voidaan kansantaloudessa säästää parhaimmillaan 2-3 miljardin euroa. Tällaisiin tuloksiin Aalto-yliopiston tutkijat päätyivät KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” tutkimuksessa.
"Suomessa on kansainvälisestikin katsoen hyvätasoinen terveydenhuollon järjestelmä. Taloudellinen tilanne edellyttää kuitenkin säästöjä myös sote-sektorilta. Olemme pyrkineet hahmottelemaan kuusikohtaisen ohjelman, joka on hallintomallista riippumaton, ja jolla säästöt on mahdollista saavuttaa ilman, että palveluiden laadun tarvitsee kärsiä. Säästö syntyy rakenneuudistuksesta", tutkimuksen tehneet professori Teemu Malmi, professori Erkki Vauramo ja tutkija Petra Kinnula kertovat.
Nopeita säästöjä
Tutkimuksen mukaan terveydenhuolto kannattaisi tuottaa kaksiportaisesti: keskitetyissä sairaaloissa ja hajautetuissa lähipalveluissa Kuusikohtaiseen ohjelmaan kuuluvat palveluverkkopohjaisen, alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen, tasalaatuisen, alueellisen kuntoutusjärjestelmän rakentaminen, hoivakotijärjestelmän uudistaminen, kotihoidon sallivien palvelukorttelien rakentaminen eläkeläisille, maakunnallisiin terveysohjelmiin panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa.
Sote-uudistus pelkistettynä. Lähde: Miten sote-uudistus toteutetaan?
Uusien sote-alueiden määrä voisi tutkijoiden mukaan olla 12–13. Uudistuksen avulla kestävyysvajetta voidaan supistaa nopeastikin. Jo laitospaikkojen ylikapasiteetin purkamisella saavutetaan noin miljardin euron säästö. Lääketieteellisten tukipalvelujen (laboratorio ja kuvantaminen) sekä leikkaussalien toiminnan tehostamisen säästöpotentiaali on arviolta useita satoja miljoonia euroja. Kehittämisohjelmalla synnytetään alueille toimiva kokonaisuus ja luodaan ratkaisuja ikääntymisen aiheuttaman kustannuskriisiin.
Tutkimuksen rahoittivat Kunnallisalan kehittämisäätiö KAKS ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Koko tutkimus on luettavissa KAKS:n sivuilla.
Lisätietoja:
Professori Teemu Malmi
puh. 0405100827
teemu.malmi@aalto.fi
Professori Erkki Vauramo
puh. 050 326 8576
erkki.vauramo@aalto.fi
Tutkija Petra Kinnula
puh. 0400 143 894
petra.kinnula@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.