Uutiset

Simo Särkkä: Anturidata ohjaa robotteja ja auttaa keskosten hoidossa

Sensori-informatiikan professori mallintaa kohinaisesta tiedosta selviä kokonaiskuvia. Tervetuloa kuulemaan lisää Installation Talks -tapahtumaan 30. lokakuuta!
Professor SImo Särkkä
"Tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin." Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Professori Simo Särkkä, mitä tutkit ja miksi?

Vedän sensori-informatiikan ja lääketieteellisen tekniikan tutkimusryhmää. Sensorien sijaan Suomessa puhutaan usein antureista. Ne ovat hyvin pieniä mittalaitteita, joita on nykyisin melkein kaikkialla: rakennuksissa, kelloissa, puhelimissa, autoissa ja niin edelleen.

Antureita on yleensä laitteissa lukuisia, ja ne antavat siksi ristiriitaista, kohinaista tietoa. Meidän tehtävämme on mallintaa tietoa niin, että siitä saadaan selvä kokonaiskuva. Kuvan avulla esimerkiksi robotti voi tietää, millaisessa ympäristössä se on tai itseajava auto kertoa, missä kohdassa tietä se on menossa.

Yksi tärkeistä sovelluskohteistamme on lääketieteellinen tekniikka. Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa keskosten hoidon kehittämisessä. Osastolla kerätään antureiden avulla dataa muun muassa keskosten hengityksestä, happisaturaatiosta ja sydämensykkeestä. Datasta muodostamme malleja, joiden avulla lääkärit voivat reagoida nopeammin toimenpiteitä vaativiin muutoksiin pienten keskosten tilassa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Signaalinkäsittely on kiehtonut minua aina, samoin mittaaminen ja matematiikka. Työskentelin valmistumisen jälkeen teollisuudessa tutkimuspuolella, ja aloin tehdä väitöskirjaa töiden ohella – kunnes palasin täysipäiväiseksi tutkimusmaailmaan.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Väitöskirjan valmistuminen oli ehdottomasti niistä yksi. Käsittelin siinä stokastisia differentiaaliyhtälöitä. Ne ovat matemaattisia malleja, johon anturien signaalinkäsittely perustuu. Olen myös ylpeä julkaisemistani kirjoista, joista monia käytetään myös alan opetuksessa.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Tänään aloitetut asiat eivät ole huomenna valmiita. Julkaisuprojekti voi ihannetapauksessa sujua vuodessa, mutta tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että tutkimuksemme auttaa tekemään antureista tiiviimmän osan yhä useampaa alaa. Antureiden keskinäisessä kommunikoinnissa on vielä haasteita, joiden ratkaiseminen on tärkeä osa esimerkiksi itseajavien autojen kehitystä.

Lääketieteellisessä tekniikassa teemme töitä esimerkiksi sydänsairauksien hoidon parantamiseksi. Osa sydänongelmista voidaan havaita helposti yhdellä mittauksella, mutta usein mittaustuloksia tarvitaan pidemmältä ajanjaksolta. Siinä anturien ja niiden antaman datan käsittely ovat avainasemassa.

Simo Särkkä ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja täältä.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
A teacher and two researchers smiling and sorting through paper presentations in a classroom
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten lisätä empatiaa terveyspalveluihin? Tutkijat järjestivät ihmiskeskeisen suunnittelun työpajoja Arabian peruskoulussa

Aalto-yliopiston tutkijat järjestivät peruskoululaisille palvelumuotoilutyöpajat, joissa opeteltiin muotoiluajattelua sekä ihmiskeskeisten tietojärjestelmien suunnittelua.
Kimmo Karhu is a post-doctoral researcher at Aalto University.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BalticSeaH2-hankkeessa aloitetaan vetylaakson rakentaminen Itämeren ympärille

Aalto-yliopisto keskittyy tutkimaan datavälitteisten verkostovaikutusten hyödyntämistä vetylaakson kasvun vauhdittamiseksi.
Puun taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä