Simo Särkkä: Anturidata ohjaa robotteja ja auttaa keskosten hoidossa

Sensori-informatiikan professori mallintaa kohinaisesta tiedosta selviä kokonaiskuvia. Tervetuloa kuulemaan lisää Installation Talks -tapahtumaan 30. lokakuuta!
Professor SImo Särkkä
"Tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin." Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Professori Simo Särkkä, mitä tutkit ja miksi?

Vedän sensori-informatiikan ja lääketieteellisen tekniikan tutkimusryhmää. Sensorien sijaan Suomessa puhutaan usein antureista. Ne ovat hyvin pieniä mittalaitteita, joita on nykyisin melkein kaikkialla: rakennuksissa, kelloissa, puhelimissa, autoissa ja niin edelleen.

Antureita on yleensä laitteissa lukuisia, ja ne antavat siksi ristiriitaista, kohinaista tietoa. Meidän tehtävämme on mallintaa tietoa niin, että siitä saadaan selvä kokonaiskuva. Kuvan avulla esimerkiksi robotti voi tietää, millaisessa ympäristössä se on tai itseajava auto kertoa, missä kohdassa tietä se on menossa.

Yksi tärkeistä sovelluskohteistamme on lääketieteellinen tekniikka. Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa keskosten hoidon kehittämisessä. Osastolla kerätään antureiden avulla dataa muun muassa keskosten hengityksestä, happisaturaatiosta ja sydämensykkeestä. Datasta muodostamme malleja, joiden avulla lääkärit voivat reagoida nopeammin toimenpiteitä vaativiin muutoksiin pienten keskosten tilassa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Signaalinkäsittely on kiehtonut minua aina, samoin mittaaminen ja matematiikka. Työskentelin valmistumisen jälkeen teollisuudessa tutkimuspuolella, ja aloin tehdä väitöskirjaa töiden ohella – kunnes palasin täysipäiväiseksi tutkimusmaailmaan.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Väitöskirjan valmistuminen oli ehdottomasti niistä yksi. Käsittelin siinä stokastisia differentiaaliyhtälöitä. Ne ovat matemaattisia malleja, johon anturien signaalinkäsittely perustuu. Olen myös ylpeä julkaisemistani kirjoista, joista monia käytetään myös alan opetuksessa.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Tänään aloitetut asiat eivät ole huomenna valmiita. Julkaisuprojekti voi ihannetapauksessa sujua vuodessa, mutta tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että tutkimuksemme auttaa tekemään antureista tiiviimmän osan yhä useampaa alaa. Antureiden keskinäisessä kommunikoinnissa on vielä haasteita, joiden ratkaiseminen on tärkeä osa esimerkiksi itseajavien autojen kehitystä.

Lääketieteellisessä tekniikassa teemme töitä esimerkiksi sydänsairauksien hoidon parantamiseksi. Osa sydänongelmista voidaan havaita helposti yhdellä mittauksella, mutta usein mittaustuloksia tarvitaan pidemmältä ajanjaksolta. Siinä anturien ja niiden antaman datan käsittely ovat avainasemassa.

Simo Särkkä ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja täältä.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

U-Create teaching symposium's live illustration about producing collective knowledge by Apila Pepita Miettinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rohkeus ja luovuus korkeakouluissa – miten sitä voidaan opettaa?

Monimutkaisiin, muuttuviin ja toisiinsa kytkeytyneisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää perinteisten työskentelytapojen ja tiedonhankinnan uudelleenajattelua. Tätä mieltä olivat puhujat Aalto-yliopistolla keväällä järjestetyssä taiteen ja muotoilun poikkitieteellisen opettamisen seminaarissa.
people sitting on sofas with laptops
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimushanke CreaTures edistää kestävää kehitystä luovuuden menetelmillä

Monialainen hanke korostaa luovia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia edistää vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Projektin tavoitteena on löytää ja havainnollistaa tehokkaita polkuja kohti vastuullista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja rauhanomaista tulevaisuutta.
Tutkija Ville Jokinen Micronovassa materiaalinäyte kädessään, kuva Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoona euroa säteilyilmaisimien tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa kehitetään erityisherkkiä kuvantamis- ja anturiteknologioita.
Matti Nelimarkka seisoo ja nojaa kaiteeseen Tietotekniikan talolla. Hänellä on punaiset vaatteet ja taustalla on harmaa seinä ja valkoinen pylväs.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Polarisoitumisen vähentämiseen pyrkivä some-alustojen suunnittelu saattaakin syventää kuilua erimielisten välillä

Matti Nelimarkan ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa haastatellut näkivät, että sosiaalisen median sisällönsuosittelumallit saattavat toimia huonosti keskusteluiden polarisoitumisen vähentämisessä.