Uutiset

Simo Särkkä: Anturidata ohjaa robotteja ja auttaa keskosten hoidossa

Sensori-informatiikan professori mallintaa kohinaisesta tiedosta selviä kokonaiskuvia. Tervetuloa kuulemaan lisää Installation Talks -tapahtumaan 30. lokakuuta!
Professor SImo Särkkä
"Tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin." Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Professori Simo Särkkä, mitä tutkit ja miksi?

Vedän sensori-informatiikan ja lääketieteellisen tekniikan tutkimusryhmää. Sensorien sijaan Suomessa puhutaan usein antureista. Ne ovat hyvin pieniä mittalaitteita, joita on nykyisin melkein kaikkialla: rakennuksissa, kelloissa, puhelimissa, autoissa ja niin edelleen.

Antureita on yleensä laitteissa lukuisia, ja ne antavat siksi ristiriitaista, kohinaista tietoa. Meidän tehtävämme on mallintaa tietoa niin, että siitä saadaan selvä kokonaiskuva. Kuvan avulla esimerkiksi robotti voi tietää, millaisessa ympäristössä se on tai itseajava auto kertoa, missä kohdassa tietä se on menossa.

Yksi tärkeistä sovelluskohteistamme on lääketieteellinen tekniikka. Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa keskosten hoidon kehittämisessä. Osastolla kerätään antureiden avulla dataa muun muassa keskosten hengityksestä, happisaturaatiosta ja sydämensykkeestä. Datasta muodostamme malleja, joiden avulla lääkärit voivat reagoida nopeammin toimenpiteitä vaativiin muutoksiin pienten keskosten tilassa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Signaalinkäsittely on kiehtonut minua aina, samoin mittaaminen ja matematiikka. Työskentelin valmistumisen jälkeen teollisuudessa tutkimuspuolella, ja aloin tehdä väitöskirjaa töiden ohella – kunnes palasin täysipäiväiseksi tutkimusmaailmaan.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Väitöskirjan valmistuminen oli ehdottomasti niistä yksi. Käsittelin siinä stokastisia differentiaaliyhtälöitä. Ne ovat matemaattisia malleja, johon anturien signaalinkäsittely perustuu. Olen myös ylpeä julkaisemistani kirjoista, joista monia käytetään myös alan opetuksessa.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Tänään aloitetut asiat eivät ole huomenna valmiita. Julkaisuprojekti voi ihannetapauksessa sujua vuodessa, mutta tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että tutkimuksemme auttaa tekemään antureista tiiviimmän osan yhä useampaa alaa. Antureiden keskinäisessä kommunikoinnissa on vielä haasteita, joiden ratkaiseminen on tärkeä osa esimerkiksi itseajavien autojen kehitystä.

Lääketieteellisessä tekniikassa teemme töitä esimerkiksi sydänsairauksien hoidon parantamiseksi. Osa sydänongelmista voidaan havaita helposti yhdellä mittauksella, mutta usein mittaustuloksia tarvitaan pidemmältä ajanjaksolta. Siinä anturien ja niiden antaman datan käsittely ovat avainasemassa.

Simo Särkkä ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja täältä.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tummatukkainen nainen katsoo suoraan kameraan, hänellä on punainen mekko yllään ja taustalla vaalea seinä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

"Materiaalit muokkaavat ymmärrystämme ympäristöstä"

Kuukauden väitös: Bilge Aktaş uskoo, että jos alamme kiinnittää enemmän huomiota meitä ympäröivään maailmaan, voimme alkaa korjata suhdettamme ympäristöön.
Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Insinööritieteiden korkeakoulun uudet vakinaistetut professorit esittäytyvät

Seitsemän professoria esittelee videolla omaa alaansa ja tutkimustaan.
Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.