Uutiset

Särjen syönti pelastaa järvet

Jokaisen kalastetun särjen mukana vesistöstä poistuu rehevöittävää fosforia, joka sitoutuu särjen ruotoihin.
Kuvitus: Ida-Maria Wikström. Suomessa järvet ovat pullollaan roskakalaksi leimattua särkeä, joka on hyvä proteiinin lähde.

Särki ei ole tyypillinen herkku suomalaisessa ruokapöydässä, mutta Paavo Vallaksen mukaan se voisi olla sitä. Särki on nimittäin herkullista ja vieläpä ekologista ruokaa. Jokaisen kalastetun särjen mukana vesistöstä poistuu rehevöittävää fosforia, joka sitoutuu särjen ruotoihin.

”Jokainen kalastettu särkikilo poistaa fosforia suunnilleen sen verran, mitä jokainen kasvatettu kalakilo tuottaa.”

Vallas opiskelee Aalto-yliopistossa ympäristöasioiden hallintaa ja pyörittää samalla Särkifood-yritystään. Hänen tavoitteenaan on saada särki kauppoihin, terveelliseksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi jauhelihan ja broilerisuikaleiden rinnalle.

Lopullinen idea Särkifoodiin jalostui Aalto Ventures Programmen yrittäjyyskurssilla. Kesätöissä Lahden seudun ympäristöpalveluissa Vallas oli jo aiemmin kuullut, että pelkästään Vesijärvestä menee joka vuosi 100 000−200 000 kiloa kalaa suoraan roskiin. Se tuntui haaskaamiselta.

Mielikuvissa särki on kuitenkin roskakala, jota ei voi syödä. Vallas arvelee, että ennakkoluulo perustuu mökkirannassa kalastamiseen.

”Kun onkija saa särjen, hän huomaa, ettei sitä ole helppo valmistaa ruoaksi, koska ruotoja on niin paljon. Teollisilla tuotantolaitteilla ruodot saisi kuitenkin poistettua kokonaan ja ongelma olisi ratkaistu.”

Tällä hetkellä Vallas pyrkii vakuuttamaan kalatalouden toimijoita särjen bisnesmahdollisuuksista. Särki pitäisi ensin saada kauppoihin, jotta kuluttajat huomaisivat sen laadukkuuden. Silloin olisi mahdollista alkaa kehittää perkuulaitteistoa, jolloin markkinat aukeaisivat isosti.

Vallas kertoo, että särjestä saa tehtyä mainion makuisia hampurilaispihvejä, tacon täytettä ja savutahnaa patongin väliin. Hän uskoo, että särki tulee yleistymään arkiruoaksi ennemmin tai myöhemmin.

”Lihan tuotantoa ei voi lisätä. Mistä siis saamme tarvitsemamme proteiinin? Suomessa järvet ovat sitä pullollaan, se vain pitää nostaa ylös. On vain ajan kysymys, kuka siitä ensimmäisenä kerää liiketaloudellisen voiton.”

Teksti: Tea Kalska. Kuvitus: Ida-Maria Wikström.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ahomansikka
Kampus Julkaistu:

Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus

Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.
Two students fly a kite. Photo: Aleksi Poutanen
Opinnot Julkaistu:

Miten valmistaa opiskelijoita ammattilaisiksi epävarmassa tulevaisuudessa?

Valmistuneet tarvitsevat monenlaisia taitoja tulevaisuuden työelämässä.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Opiskelija Aallossa lukemassa kirjaa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto lisää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi

Aalto-yliopisto on kartoittanut tärkeimpiä toimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseksi kaikilla yliopiston toiminnan alueilla. Suurimmat päästövähennykset saadaan energian hankinnasta ja käytöstä.