Uutiset

Särjen syönti pelastaa järvet

Jokaisen kalastetun särjen mukana vesistöstä poistuu rehevöittävää fosforia, joka sitoutuu särjen ruotoihin.
Kuvitus: Ida-Maria Wikström. Suomessa järvet ovat pullollaan roskakalaksi leimattua särkeä, joka on hyvä proteiinin lähde.

Särki ei ole tyypillinen herkku suomalaisessa ruokapöydässä, mutta Paavo Vallaksen mukaan se voisi olla sitä. Särki on nimittäin herkullista ja vieläpä ekologista ruokaa. Jokaisen kalastetun särjen mukana vesistöstä poistuu rehevöittävää fosforia, joka sitoutuu särjen ruotoihin.

”Jokainen kalastettu särkikilo poistaa fosforia suunnilleen sen verran, mitä jokainen kasvatettu kalakilo tuottaa.”

Vallas opiskelee Aalto-yliopistossa ympäristöasioiden hallintaa ja pyörittää samalla Särkifood-yritystään. Hänen tavoitteenaan on saada särki kauppoihin, terveelliseksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi jauhelihan ja broilerisuikaleiden rinnalle.

Lopullinen idea Särkifoodiin jalostui Aalto Ventures Programmen yrittäjyyskurssilla. Kesätöissä Lahden seudun ympäristöpalveluissa Vallas oli jo aiemmin kuullut, että pelkästään Vesijärvestä menee joka vuosi 100 000−200 000 kiloa kalaa suoraan roskiin. Se tuntui haaskaamiselta.

Mielikuvissa särki on kuitenkin roskakala, jota ei voi syödä. Vallas arvelee, että ennakkoluulo perustuu mökkirannassa kalastamiseen.

”Kun onkija saa särjen, hän huomaa, ettei sitä ole helppo valmistaa ruoaksi, koska ruotoja on niin paljon. Teollisilla tuotantolaitteilla ruodot saisi kuitenkin poistettua kokonaan ja ongelma olisi ratkaistu.”

Tällä hetkellä Vallas pyrkii vakuuttamaan kalatalouden toimijoita särjen bisnesmahdollisuuksista. Särki pitäisi ensin saada kauppoihin, jotta kuluttajat huomaisivat sen laadukkuuden. Silloin olisi mahdollista alkaa kehittää perkuulaitteistoa, jolloin markkinat aukeaisivat isosti.

Vallas kertoo, että särjestä saa tehtyä mainion makuisia hampurilaispihvejä, tacon täytettä ja savutahnaa patongin väliin. Hän uskoo, että särki tulee yleistymään arkiruoaksi ennemmin tai myöhemmin.

”Lihan tuotantoa ei voi lisätä. Mistä siis saamme tarvitsemamme proteiinin? Suomessa järvet ovat sitä pullollaan, se vain pitää nostaa ylös. On vain ajan kysymys, kuka siitä ensimmäisenä kerää liiketaloudellisen voiton.”

Teksti: Tea Kalska. Kuvitus: Ida-Maria Wikström.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
SLUSH 2019
Yliopisto Julkaistu:

Aalto Startup Center nousi maailman kolmen parhaan yliopistojen yrityskiihdyttämön joukkoon

UBI Globalin selvityksessä vertailtiin maailman parhaita hautomoita ja kiihdyttämöitä
The Future-led Learning Podcast is hosted by Riikka Evans. Photograph: Janne Illman.
Yliopisto Julkaistu:

Mietityttävätkö ryhmätyöt opetuksessa? Kuuntele podcastjakso

Future-led learning podcastin uusi kausi vie meidät hyvin käytännön tasolle. Kauden teemoihin kuuluvat ajankohtaiset teemat akateeminen ohjaus, inkluusio opetuksessa, yhteisopetus ja kestävä kehitys. Ensimmäisessä jaksossa pureudutaan toimivan ryhmätyön saloihin ja mitä opettaja voi myötävaikuttaa ryhmän toimintaan.
Aalto University's main campus in the winter
Kampus Julkaistu:

Isoja säästöjä kampuksen energiankulutuksessa

Otaniemen kampusta koskevat energiansäästötoimenpiteet alkoivat 10.10.2022, samalla osallistuen Astetta alemmas -kampanjaan.